Wikipedia

Skellefteån kunta

Kunta Västerbottenin läänissä, Ruotsissa

Skellefteån kunta (ruots. Skellefteå kommun) on Västerbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Västerbotteniin. Kunnan keskustaajama on Skellefteå.[3]

Skellefteån kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Västerbottenin lääni
Maakunta Västerbotten
Keskustaajama Skellefteå
Kuntakoodi 2482
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 6 800,56 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 73 393
 – Väestötiheys 10,8 as./km²









Skelleftejokea Nordanån kohdalla.
Byskejoki.

Kunnan maapinta-ala on 6 800,56 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 73 393 henkeä (31.12.2021).[2]

Skellefteå on väkiluvun perusteella Uumajan jälkeen lääninsä toiseksi suurin kunta.[4]

Vuonna 2007 kunnassa oli 270,13 km² peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 3,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

muokkaa

Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan Skellefteån kaupunki muodosti oman kaupunkikuntansa ja alueen entiset pitäjät muodostivat seuraavat maalaiskunnat: Burträsk, Jörn, Lövånger ja Skellefteån maalaiskunta. Skellefteån maalaiskunnasta erotettiin vuonna 1874 Bysken maalaiskunta ja vuonna 1914 Bureån maalaiskunta.

Kunnan alueella ovat sijainneet seuraavat taajaväkiset yhdyskunnat: Burträsk (vuosina 1930–1961), Jörn (vuosina 1923–1958), Byske (vuosina 1931–1957), Bureå (vuosina 1934–1959) ja Lövånger (vuosina 1937–1963). Kukin niistä sijaitsi samannimisessä maalaiskunnassa. Edellisten lisäksi Skellefteån maalaiskunnassa sijaitsi vielä neljä taajaväkistä yhdyskuntaa: Norrböle (vuosina 1897–1915), Sunnanå (vuosina 1935–1959), Kåge (vuosina 1937–1964) ja Skelleftestrand (vuosina 1937–1952).

Vuoden 1952 kuntauudistus ei aiheuttanut muutoksia aluejakoon, mutta Skelleftestrandin taajaväkinen yhdyskunta liitettiin Skellefteån kaupunkiin. Vuonna 1967 kaupunkiin liitettiin myös Bureån, Bysken, Jörnin ja Skellefteån maalaiskunnat. Vuonna 1971 kaupunki ja kaksi muuta vielä itsenäistä maalaiskuntaa muutettiin kunniksi Ruotsin siirtyessä yhtenäiseen kuntamuotoon. Vuonna 1974 Skellefteån kunta sai nykyiset rajansa, kun siihen liitettiin Burträskin ja Lövångerin kunnat.

Vaakuna

muokkaa

Nykyinen vaakuna on entisen Skellefteån kaupungin vaakuna. Myös maalaiskunnilla oli omat vaakunat.

Väestönkehitys

muokkaa
Skellefteån kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 73 715
1955
  
 74 070
1960
  
 73 541
1965
  
 72 201
1970
  
 71 402
1975
  
 72 492
1980
  
 74 210
1985
  
 74 282
1990
  
 75 258
1995
  
 75 348
2000
  
 72 476
2005
  
 71 910
2010
  
 71 641
2015
  
 72 031
2020
  
 72 840
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[7][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[8] 		%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 5 335 7,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 837 1,2
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 3 190 4,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 62 669 87,0

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 670 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 813 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 1,1 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 185 550 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 106 000 kruunua.[12]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]

  • 0–17-vuotiaat: 19,4 %
  • 18–64-vuotiaat: 58,8 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 21,8 %

Elinkeinot

muokkaa

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%) 		Työlliset
(%)
  alkutuotanto 2,5 2,6
  jalostus 27,6 26,6
  palvelut 68,7 69,6
  tuntematon 1,2 1,2
  Työpaikkoja ja työllisiä 32 960 33 285
  työpaikkaomavaraisuus 99,0

Taajamat

muokkaa

Kunnassa on 20 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 79,4 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 14 785 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Skellefteå 32 775
2 Ursviken 3 977
3 Skelleftehamn 3 184
4 Bureå 2 360
5 Kåge 2 248
6 Bergsbyn 1 780
7 Byske 1 728
8 Burträsk 1 575
9 Boliden 1 566
10 Ersmark 892
11 Jörn 797
12 Lövånger 761
13 Medle 552
14 Kusmark 441
15 Örviken 395
16 Södra Bergsbyn och Stackgrönn 393
17 Ostvik 387
18 Bygdsiljum 357
19 Myckle 355
20 Drängsmark 333

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Ursvikenin taajaman nimenä on joskus ollut myös Skellefteåstrand ja Klemensnäs, Ersmarkin nimenä Ume-Ersmark ja Drängsmarkin nimenä Södra Drängsmark.[18]

Entiset taajamat

muokkaa

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]

Luettelossa mainituista taajamista Stämningsgården on sittemmin kasvanut yhteen Skellefteån taajaman kanssa.[18]

Pientaajamat

muokkaa

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]

Entiset pientaajamat

muokkaa

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]

Kunnanvaltuusto

muokkaa

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Skellefteån kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]

  • Skellefteå nord-västra (34 valtuutettua)
  • Skellefteå syd-östra (31 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Skellefteån kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[22]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 6 6 6 7 6 4 6 5 4 4 4 6 6 9
  Keskustapuolue 17 15 14 13 10 10 11 7 5 6 6 5 6 7
  Liberaalit 6 6 7 4 8 8 6 6 8 10 8 8 5 4
  Kristillisdemokraatit 3 3 3 3 3 4 5 3 5 5 4 3 2 2
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 2 1 3 2 2 2 4 4 2
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 33 33 33 36 36 35 34 37 34 32 35 33 34 30
  Vasemmistopuolue 0 2 2 2 2 2 2 4 7 6 6 6 6 6
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 5
  Muut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
  Yhteensä [23] 65 65 65 65 65 65 65 65 65 65 65 65 65 65

Piirit

muokkaa
 
Kartta Skellefteån kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat

muokkaa

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]

  • Skellefteå S:t Olov
  • Skellefteå S:t Örjan
  • Bureå
  • Skellefteå landsförsamling
  • Jörn-Boliden
  • Kågedalen
  • Byske-Fällfors
  • Lövånger
  • Burträsk

Historialliset seurakunnat

muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Boliden
  • Bolidens kbfd*
  • Bureå
  • Burträsk
  • Byske (Ytterstfors bruksförsamling)
  • Fällfors
  • Jörn
  • Jörns västra kbfd*
  • Jörns östra kbfd*
  • Kalvträsk
  • Kågedalen
  • Lövånger
  • Skelleftehamns kbfd*
  • Skellefteå kbfd*
  • Skellefteå landsförsamling (Skellefteå)
  • Skellefteå landsförsamlings kbfd*
  • Skellefteå Sankt Olov (Skellefteå stadsförsamling)
  • Skellefteå Sankt Örjan

Kirkot

muokkaa
  •  
    Anderstorpin kirkko
  •  
    Bolidenin kirkko
  •  
    Bureån kirkko
  •  
    Burträskin kirkko
  •  
    Bygdsiljumin kirkko
  •  
    Bysken kirkko
  •  
    Finnträskin kirkko
  •  
    Fällforsin kirkko
  •  
    Kågen kirkko
  •  
    Lövångerin kirkko
  •  
    Morö Backen kirkko
  •  
    Sankt Olovin kirkko
  •  
    Sankt Örjanin kirkko
  •  
    Skellefteån maaseurakunnan kirkko

Ystävyyskunnat

muokkaa

Skellefteålla on kuusi ystävyyskuntaa:[26]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 27.5.2022. (ruotsiksi)
  3. ↑ Skellefteå Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä kuntien_väkiluvut_2016 ei löytynyt
  5. ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  7. ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  8. ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  9. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  10. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  11. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  13. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  14. ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  16. ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  18. ↑ a b c Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  19. ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  20. ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  21. ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  22. ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 27.5.2022. (ruotsiksi)
  23. ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  24. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  25. ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
  26. ↑ Vänorter – Skellefteå

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Skellefteån kunta.
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Skellefteå kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.
 
Västerbottenin läänin kunnat
Bjurholmin kunta • Dorotean kunta • Lyckselen kunta • Malån kunta • Nordmalingin kunta • Norsjön kunta • Robertsforsin kunta
Skellefteån kunta • Sorselen kunta • Storumanin kunta • Uumajan kunta • Vilhelminan kunta • Vindelnin kunta • Vännäsin kunta • Åselen kunta
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Skellefteån_kunta&oldid=22559539”