Sirkka Sari
Sirkka Sari (oik. Sirkka Linnea Jahnsson; 1. toukokuuta 1920 Raivola, Kivennapa – 30. heinäkuuta 1939 Aulanko, Hämeenlinna) oli suomalainen elokuvanäyttelijä. Hän oli yksi ohjaaja Valentin Vaalan valkokangaslöydöistä. Sarin lupaava ura katkesi tapaturmaiseen kuolemaan vain 19-vuotiaana. Hän ehti näytellä kaikkiaan kolmessa elokuvassa, joista kaikissa hänellä oli naispääosa.
| Sirkka Sari | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Sirkka Linnea Jahnsson |
| Syntynyt | 1. toukokuuta 1920 Kivennapa |
| Kuollut | 30. heinäkuuta 1939 (19 vuotta) Hämeenlinna |
| Ammatti | elokuvanäyttelijä |
| Näyttelijä | |
| Taiteilijanimet | Sirkka Sari |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Elämä ja ura
muokkaaLapsuus ja nuoruus
muokkaaSirkka Jahnsson syntyi Kivennavalla Karjalankannaksella. Hänen vanhempansa olivat metsänvartija Ernst Jahnsson ja Anna Jahnsson. Ernst Jahnsson oli kuulu karjalaisten kaskujen kerrontataidostaan, ja lisäksi hän harrasti novellien ja satujen kirjoittamista. Anna Jahnsson harrasti musiikkia. Perheeseen syntyi viisi lasta, joista ensimmäinen kuoli varhain. Sirkan sisarukset olivat Terttu, Anneli ja Erkki. Jahnssonit muuttivat Kivennavalta Perkjärvelle, missä heillä oli työsuhdeasunto. Sirkka oli pienestä pitäen urheilullinen; hän voimisteli, kiipeili ja pelasi pesäpalloa. Luonteeltaan hän oli iloisen reipas ”poikatyttö” ja taipuvainen uhkarohkeuteen. Hänen opinahjonsa oli Terijoen yhteiskoulu ja hän oli luokkansa kauneuskuningatar.[1]
Elokuvaura
muokkaa| ” | Voi sannoo, että miu nuoruuteni oli hurja, ei muute, mutta mie olin niin kauhiasti villi. Miulle on sattunut kaikki onnettomuudet mitä pikkupojille voi sattua – –. | ” |
– Sirkka Sari kuvailee lapsuusvuosiaan Suomi-Filmin Uutisaitalle 1937[2] | ||
Keskikoulun jälkeen Sirkka oli töissä rohdoskaupassa Viipurin Kaupunginteatterin kupeessa. Teatterin työntekijät olivat kaupan vakioasiakkaita ja ehdottivat Sirkalle tuon tuostakin elokuvanäyttelijäksi pyrkimistä. Karjalaistytöllä ei ollut filmitähtihaaveita ja hän suhtautui teatterilaisten ehdotuksiin huumorilla. Tieto viipurilaisen kemikaliokaupan myyjän kauneudesta kiiri myös elokuvaohjaaja Valentin Vaalan korviin. Vaala oli Viipurissa etsimässä näyttelijöitä suunnitteilla olevaan Niskavuoren naiset -elokuvaansa, mutta kaupunginteatterista ei löytynyt sopivia henkilöitä. Laulaja Thure Bahne kertoi Vaalalle rohdoskaupan kauniista myyjättärestä – Vaala pyysi heti 16-vuotiaan Sirkan koekuvaksiin ja tämä suostui. Taiteilijanimi Sirkka Sari oli niin ikään Vaalan idea.[3] Sari muutti Helsinkiin ja sai kiinnityksen Suomi-Filmin kuukausipalkkaiseksi näyttelijäksi. Hänelle annettiin filmitähdelle sopivat vaatteet, ja hän opetteli puhetekniikkaa ja liikkumista.[4]
Sarin ensimmäinen rooli valkokankaalla oli opettajatar Ilona Ahlgren elokuvassa Niskavuoren naiset. Tauno Palo näytteli naimisissa olevaa Niskavuoren Aarnea, joka rakastuu Ilonaan ja lopulta jättää perheensä nuoren naisen vuoksi. Aikalaiskriitikot arvioivat Sarin suoriutumisen vaativasta roolista kohtalaiseksi; häntä pidettiin ulkoisesti sopivana rooliin, mutta replikoinnissa nähtiin ensikertalaisen epävarmuutta. Sen sijaan hänen liikkumistaan pidettiin luonnollisen vapaana. Ilonan rooli teki Sarista kerralla tunnetun filmitähden, jonka perhosmainen olemus herätti yleisössä ihastusta.[5]
Vuonna 1938 Sirkka Sarilla oli naispääosa epookkielokuvassa Sysmäläinen. Hän esitti aatelisneitoa, joka pojaksi naamioituneena selvittää aviomiehensä todellisen luonteen. Brita Ekestubben osa oli fyysisesti rankka ja rohkeutta vaativa, joten se sopi erinomaisesti Sarille. Roolia varten hänen oli opiskeltava miekkailua ja ratsastusta. Kriitikot moittivat edelleen hänen replikointiaan kömpelöksi, mutta kokonaisuutena roolisuoritus arvioitiin onnistuneeksi.[6]
Alkuvuodesta 1939 Sari matkusti Lappiin, jossa toimi sijaisnäyttelijänä elokuvassa Vihreä kulta. Hän suoritti vaativimmat hiihtokohtaukset elokuvan tähden Hanna Tainin puolesta. Kesällä 1939 Sarilla oli pääosa Vaalan komediassa Rikas tyttö. Hänen Anni-hahmonsa, joka on turhautunut joutilaaseen elämäänsä, jäi melko pintapuoliseksi. Elokuvan ensi-ilta oli Sarin kuoleman jälkeen, eivätkä kriitikot juuri arvioineet hänen suoritustaan taiteelliselta kannalta, vaan keskittyivät surunvalitteluihin.[7]
Yksityiselämä
muokkaaSirkka Sari kihlautui toukokuussa 1938 luutnantti Teemu Linnalan kanssa. Sari ja Linnala olivat tutustuneet kolmisen vuotta aiemmin. He tapasivat toisensa viimeisen kerran kesäkuussa 1939; tuolloin he sopivat hääpäiväkseen maanantain 16. lokakuuta 1939. Sirkka Sari kuoli sunnuntaina heinäkuun 30. päivänä.[8]
Kuolema
muokkaaSirkka Sari kuoli tapaturmaisesti Hämeenlinnassa Hotelli Aulangolla elokuvan Rikas tyttö valmistumiseen liittyvässä juhlinnassa. Elokuva oli saatu loppukohtausta vaille valmiiksi, ja Sari oli ehdottanut Hauholla majailevalle kuvausryhmälle juhlaillan viettoa Aulangolla. Sulhanen Linnala oli leirillä Perkjärven lähistöllä, ja oli keskustellut puhelimitse morsiamensa kanssa tämän kuolinpäivän aamuna. Linnalan mukaan Sari oli vaikuttanut hyväntuuliselta ja odottanut tapaavansa sulhasensa pian. Aulangolle lähtivät Sarin lisäksi ohjaaja Vaala sekä muita näyttelijöitä ja kuvausryhmän jäseniä. Heidän seuraansa liittyi myös Vaalan tuttava, luutnantti Jaakko Sauli.[9]
Illan aikana Sari halusi käydä vilvoittelemassa ulkona ja pyysi tanssikavaljeeriaan Saulia mukaan. Hän oli paikallaolijoiden mukaan ollut iloisella tuulella. Sari ja Sauli menivät hissillä viidenteen kerrokseen ja sieltä kattoterassille. Sari kiipesi näköalatorniksi luulemansa savupiipun tikkaat ylös ja putosi sen sisään. Sarin perässä huipulle kiivennyt Sauli ei nähnyt putoamista vaan ainoastaan sen, että Sari oli kadonnut jonnekin. Tajuttuaan Sarin pudonneen Sauli hälytti hotellin henkilökunnan. Sarin ruumis löydettiin lämmityskeskuksen tuhkanpoistouunista hotellin kellarikerroksessa. Häntä yritettiin elvyttää, mutta kymmenen minuutin kuluttua paikalle saapunut lääkäri totesi hänet kuolleeksi. Sarin kuolinsyitä olivat sisäiset vammat sekä sydämen pysähtyminen. Putoamismatkaa savuhormin huipulta oli lähes 30 metriä.[10]
Sarin traaginen kuolema kohosi sensaatiouutiseksi Suomessa. Lehdistö kirjoitti nuoren filmitähden kuolemasta vuolaasti. Toisen maailmansodan uhka lietsoi Sarin kuolemaan liitettyjä perättömiä huhuja. Mukaan mahtui myös skandaalinhakuisia vihjailuja itsemurhasta ja henkirikoksesta – taustalla olivat useisiin julkisuuden henkilöihin liitetyt valheelliset vakoojajuorut.[11] Näyttelijäseurueeseen kuulunut Topo Leistelä kertoi nähneensä Sarin kuolinpäivää edeltäneenä yönä enneunen, jossa muuan henkilö oli temppuillut Tilkan sairaalan savupiipun päällä.[12]
Sirkka Sari haudattiin Muolaan Perkjärven hautausmaalle Karjalankannakselle lauantaina 5. elokuuta. Hautajaiset olivat merkkitapahtuma, saattoväkeä riitti parin kilometrin verran.[13] Neljä kuukautta myöhemmin syttyi talvisota, jonka aikana Perkjärven kirkko ja hautausmaa tuhoutuivat täydellisesti. Suomen valtio luovutti alueen Moskovan rauhassa 1940 Neuvostoliitolle. Sirkka Sarin hautapaikkaa on etsitty Perkjärveltä 1990-luvulta lähtien, mutta toistaiseksi sitä ei ole pystytty paikallistamaan.
Filmografia
muokkaa| Vuosi | Elokuva | Rooli | Ohjaaja |
|---|---|---|---|
| 1938 | Niskavuoren naiset | Ilona Ahlgren, opettaja | Valentin Vaala |
| Sysmäläinen | Brita Ekestubbe alias Adolf, ”Aatu” | ||
| 1939 | Rikas tyttö | Anni Hall |
Lähteet
muokkaa- Rytkönen, Sisko: Ihanat naiset kankaalla – filmitähtiä suomalaisen elokuvan kultakaudelta. Helsinki: Majakka, 2008. ISBN 978-951-9260-88-4
- Sirkka Sari Elonetissä.
Viitteet
muokkaa- ↑ Rytkönen, s. 159 ja 160.
- ↑ Rytkönen, s. 162
- ↑ Rytkönen, s. 161
- ↑ Pennanen, Riikka: Sirkka Sari Elonet. 11.2.2014. Kansallinen audiovisuaalinen arkisto. Viitattu 12.6.2020.
- ↑ Rytkönen, s. 162 ja 163
- ↑ Rytkönen, s. 164
- ↑ Rytkönen, s. 164–167.
- ↑ Rytkönen, s. 167.
- ↑ Rytkönen, s. 167 ja 168
- ↑ Rytkönen, s. 168 ja 169
- ↑ Rytkönen, s. 167–169
- ↑ Marjamäki, Tuomas: Sirkka Sarin outo kuolema Aulangolla – Valkokankaan varjot 8/10 6.11.2021. Apu.
- ↑ Rytkönen, s. 170
Aiheesta muualla
muokkaa- Sirkka Sarin kuvia Finnassa
- Kannaksen kaunis tytär, Seura, 15.03.1939, nro 11, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Suomalaista eleganssia valkokankaalla. Valentin Vaala ohjaa Verna Kankaan kirjoittaman romaanin: 'Rikas tyttö', Kuva, 19.07.1939, nro 15, s. 28, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Järkyttävä tapaturma Aulangolla. Filminäyttelijätär Sirkka Sari saanut surmansa, Helsingin Sanomat, 01.08.1939, nro 203, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Filminäyttelijätär Sirkka Sari joutunut dramaattisen kuoleman uhriksi Käkisalmen Sanomat. 1.8.1939. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.
- Sirkka Sari, Elokuva-aitta, 15.08.1939, nro 15-16, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Teider, Hannu: 80 vuotta mysteeriturmasta: Sirkka Sari katosi savupiippuun – mitä tähtinäyttelijän kuolinyönä tapahtui? Seura. 30.7.2019.
- Kantola, Iida: Sirkka Sari erehtyi kohtalokkaasti kesken railakkaan illan ja syöksyi kuolemaansa – karmiva savupiippukuolema ravisutti kansaa 80 vuotta sitten Ilta-Sanomat. 30.7.2019. Sanoma Media.
- Marjamäki, Tuomas: Sirkka Sari: Kuolema Aulangolla – Valkokankaan varjot 8/10 Apu. 6.11.2021.