Sillankorvan emäntä
Sillankorvan emäntä on Ilmari Unhon ohjaama elokuva vuodelta 1953. Elokuvan 1950-luvulle sovitettu käsikirjoitus perustuu Hilja Kilven näytelmään Sillankorvan emäntä (1915). Elokuva jäi Unhon viimeiseksi ohjaustyöksi.
| Sillankorvan emäntä | |
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja | Ilmari Unho |
| Käsikirjoittaja | Usko Kemppi |
| Perustuu | Hilja Kilven näytelmään Sillankorvan emäntä (1915) |
| Tuottaja | Risto Orko |
| Säveltäjä | Einari Marvia |
| Kuvaaja | Erkki Imberg |
| Leikkaaja | Armas Laurinen |
| Lavastaja | Ville Hänninen |
| Pääosat |
Helena Futtari Aku Korhonen Elina Pohjanpää Helge Herala |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Suomi-Filmi Oy |
| Ensi-ilta | 1953 |
| Kesto | 90 min |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Kovasydämisen emännän pääosa näyttelee varsinaiselta ammatiltaan lausuja Helena Futtari. Leskeksi jäänyt emäntä on iskenyt silmänsä naapurin nuoreen isäntään Hallan Jaakkoon (Helge Herala), joka kuitenkin on kääntänyt katseensa tämän tyttäreen Johannaan (Elina Pohjanpää).[1]
Tuotanto
muokkaaAiheen filmaus on tiettävästi ollut suunnitteilla jo 1945 mutta toteutui eri yhtiössä vasta 1950-luvun puolella. Käsikirjoituksen pohjana ollut Kilven näytelmä on vuodelta 1915, ja sen asenteet ovat siirtyneet muuttumattomina 1950-luvulle.
Elokuvassa on puolittain dokumentaarinen jakso Käpylässä ajetusta ravikilpailusta, jossa Helge Herala on ohjastajana.[2]
Vastaanotto
muokkaaAikalaisarviossa Leo Nordberg (Uusi Suomi) moittii elokuvaa asenteellisuudesta: ”Suomalaisen maalaistalon emännän on näköjään oltava kivikova, häikäilemätön naishirmu kelvatakseen meikäläiseen näytelmään tai elokuvan päähenkilöksi.” Toisaalta Helena Futtari roolissa saa kiitosta: ”Hänen olemuksestaan ja osuvista ilmeistään uhkuu mahtavuuden ja ylpeyden henki ja hänen replikointiaan on ilo kuunnella.” Vaikka Juha Nevalainen, (Ilta-Sanomat) antaa Unholle arvon ohjaajana, hän moittii ohjausta laahaavaksi, kun taas Satakunnan Kansan Kauko Peltola piti ohjausta varmatyylisenä. Kaiken kaikkiaan aikalaisarvioiden näkemykset elokuvasta olivat melko ristiriitaiset.[3]
Myös televisioajan kritiikeissä suhtautuminen elokuvaan vaihteli. Toisaalta on todettu, että elokuva on mainettaan parempi[4] ja että se on lajissaan hyvin puhutteleva[5]. Toisaalta sitä on luonnehdittu innottomaksi kuvaukseksi ”rakkauden ristipistoista”. Eräs kriitikko kiinnittää huomiota emännän henkiseen sukulaisuuteen Hella Wuolijoen Niskavuori-sarjan kovasydämiseen emäntään Hetaan. Elokuvan valopilkkuna nähdään varakkaan naapurin Savelan Eetun hahmo (Aku Korhonen).[6]
Näyttelijät
muokkaa| Helena Futtari | … | Mailiisa, Sillankorvan emäntä |
| Aku Korhonen | … | Savelan Eetu |
| Elina Pohjanpää | … | Sillankorvan Johanna |
| Helge Herala | … | Hallan Jaakko |
| Anni Aitto | … | Kreeta, Sillankorvan emäntäpiika |
| Eero Leväluoma | … | Tapani, Mailiisan setä |
| Salli Karuna | … | Anttilan Anni, ompelijatar, Johannan täti |
| Alli Häjänen | … | Anttilan Elli, ompelijatar, Johannan täti |
| Tommi Rinne | … | Paavo, Sillankorvan renki |
| Topo Leistelä | … | rovasti |
| Arvo Lehesmaa | … | Hallan vanha isäntä |
| Irja Elstelä | … | 1. juoruakka |
| Laina Laine | … | 2. juoruakka |
| Rosi Rinne | … | 3. juoruakka |
| Aino Lohikoski | … | 4. juoruakka |
| Heimo Lepistö | … | isäntä muistotilaisuudessa (kreditoimaton) |
| Uljas Kandolin | … | Janne, Sillankorvan isäntä (kreditoimaton) |
| Paavo Honkamäki | … | 1. isäntä raveissa (kreditoimaton) |
| Joel Asikainen | … | 2. isäntä raveissa (kreditoimaton) |
Lähteet
muokkaa- ↑ Arto Pajukallio, Elokuvat, Helsingin Sanomat 3.9.2012, sivu D 7
- ↑ Sillankorvan emäntä Elonet. Taustaa
- ↑ Sillankorvan emäntä Elonet. Lehdistöarvio
- ↑ Arto Pajukallio, Elokuvat, Helsingin Sanomat 9.7.2011, sivu D 7
- ↑ Juonikuvaus ja lehdistöarvioita Elonet.fi, viitattu 31.8.2012
- ↑ Päivän elokuvia, Tv-maailma, 25–26/2011 sivu 17
Aiheesta muualla
muokkaa- Sillankorvan emäntä Elonet.