Seututie 180

seututie Varsinais-Suomessa

Seututie 180 eli Saaristotie (ruots. Skärgårdsvägen) tai Turunmaan saaristotie on Varsinais-Suomessa kulkeva seututie. Tie alkaa Kaarinasta valtatien 1 liittymästä ja kulkee Paraisten keskustan ja Nauvon kautta Korppooseen. Tien pituus on noin 75 kilometriä. Seututie 180 on osa Turun saariston kiertävää Saariston rengastie -nimistä matkailutietä.

Seututie 180
Turunmaan saaristotie
Nauvon ja Korppoon välinen lautta L/A Prostvik seututiellä 180.
Nauvon ja Korppoon välinen lautta L/A Prostvik seututiellä 180.
Maa Suomi
Tieluokka seututie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Väylävirasto
Pituus 75 km
Alkupiste Kaarina
Reitti Parainen
Nauvo
Päätepiste Korppoo (75 km)
Päällyste asfaltti tai vastaava
Kaistaluku kaksikaistainen

Tien varrella kulkee kevyen liikenteen väylä Kaarinasta Nauvon lautalle sekä Nauvon kirkonkylässä. Väylästä on päällystetty osuus Kaarinasta Paraisille.

Lauttayhteydet

muokkaa
 
Norrströmmenin silta Nauvossa.
 
Paraisten ja Nauvon välinen lauttaosuus on Suomen vilkkaimmin liikennöity. Kuvassa täysinäinen L/A Sterna heinäkuussa 2021.

Paraisten ja Nauvon välinen 1,6 kilometrin pituinen ja keskimäärin kahdeksan minuuttia kestävä lauttaosuus on Suomen vilkkaimmin liikennöity. Vuosittain reitillä kulkee 600 000 ajoneuvoa.[1] Kesäisin lautat kuljettavat jopa yli 2 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Väliä liikennöivät lautta-alukset Elektra ja Sterna, sekä kiireisimpinä aikoina pienempi vara-alus Falco.[2] Kiireisimpinä aikoina väliä ajetaan kaikilla kolmella aluksella nonstoppina.[1]

Nauvon ja Korppoon välillä liikennöi lautta Prostvik 1. Etenkin Paraisten ja Nauvon lautat ruuhkautuvat pahoin vilkkaimpina kesäviikonloppuina, etenkin juhannuksena.

Historiaa

muokkaa

Vuonna 1985 Nauvon itäpuolelle valmistui uusi tie, joka korvasi Vikomin ja Ernholmin välisen lautan. Kaarinan ja Paraisten välinen osuus valaistiin vuonna 2006. Kaarinan ja Lillmälön välille on rakennettu vaiheittain osittain sorapintainen kevyen liikenteen väylä 1990-luvun lopun ja 2000-luvun aikana. Kirjalansalmen silta peruskorjattiin kesällä 2010.

Tiehankkeita

muokkaa

Kaarinan läntinen ohikulkutie

muokkaa

Kaarinan länsipuolelle on suunniteltu rakennettavaksi ohikulkutie. Lainvoimainen yleissuunnitelma on valmistunut vuonna 2017.[3][4]

Tie tulee kulkemaan nykyisen yhdystien 2221 linjauksella Kurkelan ja Auvaisten välillä. Auvaisten ja Kuusiston välille rakennetaan uusi maantieyhteys sekä uusi silta Kuusistonsalmen kohdalle.[5]

Nauvon kiinteä tieyhteys

muokkaa

Liikenneongelman ratkaisuksi on ehdotettu siltaa tai tunnelia Paraisten ja Nauvon välille. Tällä hetkellä sillan rakentaminen maksaisi 140 miljoonaa euroa ja tunnelin 95 miljoonaa euroa. Jos silta tai tunneli rakennetaan ne valmistuvat aikaisintaan 2020-luvulla. Tunnelin pituudeksi tulisi 4 520 metriä. Siltahankkeessa rakennettaisiin kaksi yli kilometrin pituista siltaa.[6][5]

Korppoon ja Houtskarin välinen kiinteä yhteys

muokkaa

Ensimmäisessä vaiheessa Korppoosta nykyiseltä seututieltä 180 suunnitellaan rakennettavaksi länteen päin noin viisi kilometriä pitkä pengertie ja Kittuisten lauttasatamasta itään päin lyhyt pengertie. Pengertie on merkitty maakuntakaavaan ja se rakennettaneen 2020-luvulla. Toisessa vaiheessa pengerteiden väliin rakennetaan usean kilometrin mittainen silta.[5]

Houtskarin, Iniön ja Kustavin tienumerointi

muokkaa

Uusien pengerteiden valmistuttua Korppoossa ja Houtskarissa seututien 180 numerointia tullaan jatkamaan nykyisen yhdystien 1800 linjaukselle Houtskariin asti. Myöhemmin numerointia on mahdollista jatkaa Houtskarista Iniön kautta Kustaviin seututielle 192.lähde?

Houtskarin sillat ja Iniön silta

muokkaa

Houtskarissa kaksi ja Iniössä yksi lyhyt lauttaväli tullaan 2020-luvulla korvaamaan silloilla. Siltojen pituudet ovat noin 200–400 metriä, eikä hanke näin ollen ole kovin kallis.lähde?

Houtskari–Iniö ja Iniö–Kustavi

muokkaa

Houtskarin ja Iniön sekä Iniön ja Kustavin väli on suunniteltu vuoteen 2030 ulottuvassa maakuntakaavassa liikennöitäviksi yksityisillä yhteysaluksilla. Tällä hetkellä lauttoja ei ole järkevää korvata silloilla tai tunnelilla vähäisen liikenteen ja erittäin kalliiden kustannusten takia.lähde?

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. a b Väärä, Vesa-Matti: Merimatkoja vartin välein (pdf) VIA tieliikelaitoksen sidosryhmälehti. 2007. Tieliikelaitos. Viitattu 6.10.2009.[vanhentunut linkki]
  2. Säilä, Pekka: Turvallista matkaa saaristoon (pdf) VIA tieliikelaitoksen sidosryhmälehti. 2006. Tieliikelaitos. Viitattu 6.10.2009.[vanhentunut linkki]
  3. Kurkela-Kuusisto Väylävirasto. 2017-9-30. Viitattu 25.11.2020.
  4. https://vayla.fi/mt180-saaristotie/kurkela-kuusisto
  5. a b c LOIMAAN SEUDUN, TURUN SEUDUN KEHYSKUNTIEN, TURUNMAAN JA VAKKA-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA. Kaavakartta, eteläosa (pdf) 20.3.2013. Turku: Varsinais-Suomen Liitto. Arkistoitu 30.8.2018. Viitattu 30.8.2018.
  6. Nauvon kiinteä yhteys on kallis YLE Turku. 12.12.2008. Viitattu 13.12.2008.[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla

muokkaa