Se Wsi Testamenti

ensimmäinen suomenkielinen raamatunkäännös

Se Wsi Testamenti (’Se Uusi Testamentti’) oli ensimmäinen suomenkielinen käännös Raamatun Uudesta testamentista. Käännöksen teki Mikael Agricola uskonpuhdistuksen aikoihin. Se painettiin vuonna 1548.

Agricolan Uusi testamentti
Se Wsi Testamenti
Ensimmäisen painoksen nimilehti
Ensimmäisen painoksen nimilehti
Kieli vanha kirjasuomi
Kokonaan julkaistu 1548
Kääntäjä Mikael Agricola
Tekstilähde Textus Receptus
Vulgata
Kokoonpano 27 (UT)
Suuntaus luterilaisuus
Lue lisää artikkelistaRaamattu
Agricola ojentaa Se Wsi Testamenti -käännöksensä Kustaa Vaasalle, R. W. Ekmanin maalaus vuodelta 1853.

Agricola perusti käännöksensä Erasmus Rotterdamilaisen toimittamiin kreikankielisiin alkuteksteihin (1516), latinankieliseen Vulgataan, Lutherin saksankieliseen Raamattuun (1534; Uusi testamentti tosin ilmestyi saksaksi jo vuonna 1522) sekä ruotsinkieliseen Uuteen testamenttiin (1526) ja Kustaa Vaasan Raamattuun (1541). Agricola käytti alkutekstiä käännöksen pohjana. Muille kielille tehtyjä käännöksiä hän käytti lähinnä tekemänsä käännöksen vertailuun ja tarkistamiseen.[1]

Agricola aloitti käännöstyön jo 1530-luvun alussa opiskellessaan Wittenbergin yliopistossa, minne tuohon aikaan lähetettiin kääntäjiksi sopivia nuoria miehiä opiskelemaan.[2] Käännös oli valmiina jo vuonna 1543, mutta kuningas antoi sille painoluvan vasta vuonna 1547. Kirja painettiin Tukholmassa Amund Laurentssonin kirjapainossa.[1]

Uudessa testamentissa oli 718 sivua ja runsaasti kuvia. Raamatun tekstin lisäksi siinä oli kaksi alkupuhetta, esipuheet kaikille kirjoille Ilmestyskirjaa lukuun ottamatta sekä selityksiä. Ensimmäinen alkupuhe oli teologinen ja se oli käännetty lähinnä Lutherin ja Kustaa Vaasan Raamatuista. Toinen alkupuhe kertoi kristinuskon tulosta Suomeen sekä Suomen maakunnista ja murteista. Se perusteli, miksi Uusi testamentti oli kirjoitettu pääasiassa Lounais-Suomen murteella.[1]

Esipuheet olivat käännöstä Vulgatasta ja Lutherin Raamatusta. Ilmestyskirjan esipuhe jätettiin pois siksi, että Lutherin näkemys siitä oli niin kriittinen. Selitykset perustuivat myös Lutherin Raamattuun sekä ruotsinkieliseen Raamattuun.[1]

On mahdollista, että Agricola on saanut käännöstyöhönsä apua, sillä esimerkiksi Martti Teitti opiskeli hänen kanssaan samaan aikaan Wittenbergissä. Mitään varsinaisia tietoja käännösten mahdollisesta tarkistajasta tai toisesta kääntäjästä ei ole.[2]

Nykyisin yhtä Se Wsi Testamenti -kirjan kappaletta säilytetään Skoklosterin linnassa Ruotsissa.[3]

Lähteet

muokkaa
  • Lehikoinen, Laila: Kirjasuomen kehitys. (4. painos, uudistettu laitos) Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1998 (6. painos 2006). ISBN 951-45-8117-2
  • Nuorteva, Jussi (toim.): Biblia 350. Suomalainen Raamattu ja Suomen kulttuuri. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1992. ISBN 951-717-698-8

Viitteet

muokkaa
  1. a b c d Nuorteva 1992.
  2. a b Lehikoinen & Kiuru 1989.
  3. Skoklosters slotts bibliotek - sju samlingar med böcker förvärvade genom arv, köp, gåvor och krigsbyte. Luettu 26. kesäkuuta 2007. (PDF)

Aiheesta muualla

muokkaa