Sampsa Aaltio

suomalainen poliitikko

Sampsa Eino Urmas Aaltio (21. huhtikuuta 1927 Lempäälä8. huhtikuuta 2013 Lempäälä) oli suomalainen poliitikko. Hän oli kokoomuksen kansanedustajana vuosina 1979–1987 Hämeen pohjoisesta vaalipiiristä. Presidentin valitsijamiehenä Aaltio oli 1978, 1982 ja 1988. Myös hänen isänsä Eino Aaltio oli kansanedustaja.

Varsinaiselta ammatiltaan Aaltio on maanviljelijä ja koulutukseltaan agronomi. Hän pääsi ylioppilaaksi 1945 Töölön yhteiskoulusta ja valmistui agronomiksi 1952 Helsingin yliopistosta. Elämäntyönsä hän teki maanviljelijänä Lempäälän Sotavallan kartanossa 1948–1993. Heti isännäksi tultuaan Aaltio lopetti Sotavallan karjatalouden ja alkoi erikoistua viljanviljelyyn. Sotavallan maiden lisäksi hän viljeli 1970-luvulla vuokraamiaan Valkeakoskella sijaitsevien Lotilan ja Voipaalan kartanoiden, sekä Lempäälän Kuljun kartanon peltoja. Aaltio olikin silloin yksi Suomen huomattavimmista viljanviljelijöistä.

Aaltio oli myös dendrologi, joka perusti Sotavallan kartanon maille oman arboretumin. Hän kuului myös Dendrologian seuran hallitukseen vuosina 1985–1986.[1]

Lempäälän kunnanvaltuuston jäsen Aaltio oli vuodesta 1965 alkaen yli 30 vuotta, puheenjohtajana 1977–1978 ja 1987–1988 sekä varapuheenjohtajana 1979–1980. Kokoomuksen maataloussihteerinä hän toimi 1970–1974 ja kansanedustajana kaksi kautta 1979–1987.[1]

Nuorena Sampsa Aaltio tuli tunnetuksi kilpauimarina. Hän voitti 100 metrin selkäuinnin Suomen mestaruuden vuonna 1950 ajalla 1.14,8. Hän voitti samana vuonna myös SM-kultaa 3 × 100 metrin sekaviestissä.[2] Sotilasarvoltaan Aaltio oli majuri.[1]

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. a b c Eduskunta
  2. Mannerla, Einari: Mitä Missä Milloin 1951, s. 333. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.