Wikipedia

Sakari Kuusi

Onni Sakari Kuusi (vuoteen 1905 Granfelt; 10. kesäkuuta 1884 Helsinki – 18. lokakuuta 1976 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija, oppiarvoltaan filosofian tohtori. Hän sai professorin arvonimen 1954.[1][2]

Professori Martti H. Haavio ja professori Sakari Kuusi Jyväskylän seminaarin historian luovutustilaisuudessa vuonna 1963.

Sakari Kuusen vanhemmat olivat lääketieteen lisensiaatti Aksel August Granfelt ja Amanda (Mandi) Lydia Cantell. Hän pääsi ylioppilaaksi 1903 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1908, lisensiaatiksi 1914 sekä maisteriksi ja tohtoriksi 1923.[3][2]

Sakari Kuusi puhuu sankarihaudalla Jyväskylässä 1928.

Kuusi aloitti uransa 1909 Porvoon suomalaisen yhteiskoulun historian ja suomenkielen opettajana ja hän toimi samalla koulun johtajana 1909–1911. Kuusi oli K. J. Gummeruksen kustannusliikkeen toimitusjohtaja ja kirjallinen johtaja vuosina 1915–1924 sekä Jyväskylän seminaarissa suomen kielen lehtorina 1924–1938 ja historian lehtorina 1938–1954. Kuusi oli lisäksi Jyväskylän yhteislyseossa kansantalouden opettajana 1922–1923 ja 1924–1929.[1][2]

Kuusi otti osaa Suomen itsenäisyysliikkeeseen. Hän kuului aktivistikomiteaan sen perustamisesta 1916 lähtien. Suomen sisällissodan aikana Kuusi oli suojeluskunnan piiriesikunnan jäsenenä 1917–1918, Jyväskylän kaupungin suojeluskunnan esikunnan jäsenenä 1917–1918 sekä aluepäällikkönä ja kasvatuspäällikkönä. Sisällissodan jälkeen hän oli Vaasan senaatin asettaman vapaussodan historiakomitean jäsenenä ja myöhemmin valtionarkiston Keski-Suomen pääasiamiehenä.[2]

Kuusi oli Keski-Suomen Museoyhdistyksen puheenjohtajana. Jyväskylän kaupunginvaltuuston jäsenenä Kuusi oli 1919 ja uudelleen vuodesta 1926 lähtien. Hän oli kaupunginvaltuuston puheenjohtajana 1928, kaupunginhallituksen jäsenenä ja kaupunginjohtajan sijaisena vuodesta 1930. Kuusi oli myös Jyväskylän kauppakoulun johtokunnan puheenjohtajana vuodesta 1926, lyseon vanhempain neuvoston puheenjohtaja vuodesta 1930 ja Keski-Suomen raittiuspiirin piiritoimikunnan puheenjohtajana vuodesta 1917. Hän oli Kasvatus ja Koulu-lehden toimituskunnan jäsenenä.[2]

Sakari Kuusen julkaisut kattavat varsinkin talous- ja paikallishistoriaa.[4] Hänen veljiään olivat muun muassa taloustieteen professori Eino Kuusi ja vakuutusneuvos Aarne Kuusi.[5][6]

Julkaisuja

muokkaa
  • Isonjaon alkuvaiheet Pohjanmaalla, väitöskirja. Historiallinen arkisto 24, 2. Suomen Historiallinen seura, Helsinki 1914
  • Keskisuomalaiset sotapolulla : kappale Suomen vapaussodan historiaa ; toimittanut Sakari Kuusi. Gummerus 1918
  • Suuria suomalaisia. 1, Mikael Agrikola, Erik Sorolainen, Gezeliukset, Daniel Juslenius. Gummerus 1927
  • Suuria suomalaisia. 2, Arvid Horn, Antti Chydenius, Korpi-Jaakko ja Koski-Jaakko, Henrik Gabriel Porthan. Gummerus 1928
  • Suuria suomalaisia. 3, Yrjö Maunu Sprengtporten, Kaarle Juhana Adlercreutz, Jaakko Tengström, Mattias Calonius, Robert Henrik Rehbinder. Gummerus 1928
  • Suuria suomalaisia. 4, Aadolf Iivar Arwidsson, Jaakko Juteini, Kaarle Aksel Gottlund, Elias Lönnrot. Gummerus 1929
  • Suuria suomalaisia. 5, Johan Ludvig Runeberg, Johan Vilhelm Snellman, Fredrik Cygnaeus. Gummerus 1930
  • Vaivaishoito Hollolan emäseurakunnassa vuosina 1721-1866. Eripainos Juhlajulkaisusta J. Gummerukselle ja M. Ruuthille. Helsinki 1930
  • Metsästyksestä vanhassa Hollolassa satakunta vuotta sitten. Hämeenmaa 2. Hämeenlinna 1931
  • Historian oppikirja : maalaiskansakouluja varten. Gummerus 1932, 6. painos 1947
  • Hollolan seudun vaiheet Hämeen heimon itsenäisyyden aikana : tekeillä olevasta Hollolan pitäjän historiasta. Tekijä, Helsinki 1933
  • Isojako Suomessa vuosina 1757-1809. Eripainos Suomen maanmittauksen historiasta. 1933
  • Maataloudelliset uudistusvirtaukset ja maanmittauslaitos Suomessa vuosina 1725 - 56. Eripainos Suomen maanmittauksen historiasta. 1933
  • Hollolan pitäjän historia : muinaisuuden hämärästä kunnallisen elämän alkuun 1860-luvulle. 1-2. WSOY 1935, 1937, 2. yhd. ja korj. painos Hollolan kunta, Hollola 1980
  • Kalevala : kansakouluja varten. Gummerus 1937, 4. painos 1960
  • Jyväskylän säästöpankin historia 1841-1941. Jyväskylän säästöpankki, Jyväskylä 1942
  • Kun Mäntyharjun kirkossa rukoiltiin Venäjän keisarin ja Ruotsin kuninkaan puolesta. Helsinki 1942
  • Aksel August Granfelt : elämä ja toiminta. Otava 1946
  • Toiminimi Joh. Parviainen 1856-1947 : muistojulkaisu Säynätsalon tehtaitten 50-vuotisen toiminnan johdosta. Enso-Gutzeit oy. Parviaisen tehtaat, Jyväskylä 1949
  • Kansakoulun historian oppikirja ; kirj. Sakari Kuusi, Lauri Elimäki. 7. täydellisesti uudistettu painos Sakari Kuusen aikaisemmasta oppikirjasta Gummerus 1951, 4. painos 1960
  • Historian opetusoppi. Gummerus 1954
  • Keskinäinen henkivakuutusyhtiö Salama 1910-1960 ; kirj. Aarne Kuusi, Sakari Kuusi. Keskinäinen henkivakuutusyhtiö Salama, Jyväskylä 1960
  • Wolmar Styrbjörn Schildt-Kilpinen : elämä ja toiminta. Gummerus 1962
  • Suomen rahapaja 1864-1964 : suomen rahapajan vaiheet : rahat ja mitalit : metalliraha ja sen valmistus ; kirj. Sakari Kuusi, Jouko Voionmaa ja Allan Soiniemi. Suomen rahapaja, Helsinki 1964
  • Miten Jyväskylän yliopisto syntyi? : Jyväskylän yliopistokysymyksen ja yliopistoyhdistyksen historia - Wie entstand die Universität Jyväskylä : Eine Geschichte der Universitätsfrage und der Universitätsgesellschaft. Studia historica Jyväskyläensia 6. Jyväskylän yliopisto : Jyväskylän yliopistoyhdistys, Jyväskylä 1967

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b Helsingin yliopisto, keskusarkisto, Ylioppilasmatrikkeli 1903–1904 (Archive.org)
  2. ↑ a b c d e 50-vuotias. Fil.tri Sakari Kuusi, Helsingin Sanomat, 10.06.1934, nro 153, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 09.06.2024
  3. ↑ Kuka kukin on 1954
  4. ↑ Facta 2001, 9. osa, palsta 390. WSOY 1981.
  5. ↑ Kuusi Eino. Uppslagsverket Finland
  6. ↑ Vem och vad? Biografisk handbok 1967.
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sakari_Kuusi&oldid=22437442”