SS Ceramic (1913)

SS Ceramic oli vuonna 1913 käyttöön otettu laivayhtiö White Star Linen matkustaja-alus, joka rakennettiin Harland and Wolffin telakalla Belfastissa, Pohjois-Irlannissa. Alus oli vuosia suurin Liverpoolin ja Australian välillä kulkenut linjalaiva. Alus upposi seitsemäs joulukuuta 1942, kun saksalainen sukellusvene U-515 ampui viisi torpedoa laivaa kohti Azorien länsipuolella. Vain yksi matkustaja 656:sta pelastui.

SS Ceramic
Ceramic vuonna 1913
Tyyppi	Matkustaja-alus
Omistaja	White Star Line (1913–1934) Shaw, Savill & Albion (1934–1942)
Rakennustelakka	Harland and Wolff, Belfast
Rakennusnumero	432
Hinta	£436 000
Vesillelasku	11. joulukuuta 1912
Luovutettu	5. heinäkuuta 1913
Neitsytmatka	24. heinäkuuta 1913
Status	Uponnut. U-515 uppotti aluksen torpedoilla vuonna 1942
Tekniset tiedot
Pituus	199 m
Syväys	13 m
Nopeus	28 (1913–1936) 30 (1936–1942) km/h
Nopeus	15 (1913–1936) 16 (1936–1942) kn
Infobox OK

Rakentaminen

SS Ceramicin rakentaminen alkoi Harland ja Wolffin telakalla Belfastissa vuonna 1912. Aluksen vesillelasku tapahtui 11. joulukuuta 1912 ja alus valmistui vuonna 1913. Alus luovutettiin 5. heinäkuuta 1913. Laiva maksoi kaikkiaan 436 000 puntaa.

Tietoja aluksesta

SS Ceramic satamassa

SS Ceramicin ykkösluokan matkustajille oli monia ylellisyyksiä, aluksessa oli muun muassa ruokasali, johon mahtui noin 540 ihmistä, luku- ja kirjoitushuone, oleskelutila, tupakointihuone, kuntosali ja kaksi uima-allasta, joista toinen miehille ja toinen naisille. RMS Titanicin uppoamisen jälkeen laivaan lisättiin pelastusveneitä turvallisuuden lisäämiseksi.

Tekniset tiedot

SS Ceramicillä oli kahdeksan kantta, kaksitoista vesitiivistä osastoa, savupiippu, neljä mastoa ja kolme potkuria. Aluksella oli sähkövalaistus, sukellusvenesignaalilaite ja langaton lennätin. Aluksella oli kolme nelisylinteristä kolmivaiheista höyrykonetta, joissa oli kahdeksan sylinteriä. Aluksella oli yksi matalapaineinen höyryturbiini. Laivan huippunopeus oli 15-16 solmua ja teho 6 000 hevosvoimaa. Aluksen bruttovetoisuus oli 18 481 rekisteritonnia.

Historia

Ensimmäinen maailmansota

SS Ceramicin neitsytmatka alkoi 24. heinäkuuta 1913, kun alus lähti Liverpoolista Australiaan. Tuolloin alus oli reitin suurin linjalaiva. Vuonna 1914 SS Ceramic pyydettiin ensimmäisen maailmansotaan HMAT-joukkoon, jossa alus oli numerolla A40. SS Ceramic oli aseistettu kahdella tykillä.

Alus selviytyi useista hyökkäyksistä. Toukokuussa 1916 aluksen ollessaan Välimeren alueella mukanaan 2500 sotilasta, kaksi tuntemattoman hyökkääjän ampumaa torpedoa meni läheltä aluksen ohi. 9. kesäkuuta 1917 aluksen ollessa Englannin kanaalissa, torpedo ohitti jälleen aluksen läheltä. 21. heinäkuuta Pohjois-Atlantilla Kanariansaarten läheisyydessä ollut U-vene jahtasi SS Ceramiciä 40 minuutin ajan. Lopulta alus karkotti U-veneen.

Toukokuussa 1917 Ceramic siirrettiin Yhdistyneen kuningaskunnan merenkulkuviranomaiselle.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen

Vuonna 1919 alus palasi White Star Line -yhtiölle ja vuonna 1920 Harland ja Wolffin telakalla alus muutettiin taas linjalaivaksi. Ceramic palasi matkustaja-aluksena palvelukseen 18. marraskuuta 1920 ja lähti Liverpoolista suuntamaan Glasgow ja Sydney.

SS Ceramic ajautui karille Clyden joella Glasgowissa 12. tammikuuta 1925. Myöhemmin alus vietiin kuivatelakalle korjattavaksi.

18. joulukuuta SS Ceramic törmäsi Pacific Steam Navigation Companyn rahtilaiva Lagunaan Thames-joen rannalla Gravesendin lähellä. Molemmat alukset vahingoittuivat lievästi.

Toinen maailmansota

Kun toinen maailmansota syttyi 1. syyskuuta 1939, SS Ceramic oli edelleen linjalaivana. Helmikuussa 1940 Ceramic pyydettiin joukkokuljetusalukseksi. Ceramic lähti Liverpoolista 19. helmikuuta ja saapui Sydneyhin 14. huhtikuuta. Alus lähti Sydneystä takaisin Liverpooliin 20. huhtikuuta ja teki matkan Australiasta ja Etelä-Afrikkaan. Tämän jälkeen alus saapui Freetowniin 2. kesäkuuta ja palasi Liverpooliin 13. kesäkuuta.

Yhteentörmäys Testbankiin

20. heinäkuuta 1940 Ceramic lähti Liverpoolista. Ceramic oli kaksi päivää merellä ilman ongelmia.

Etelä-Atlantilla 11. elokuuta 1940 Testbank havaitsi Ceramicin noin puolen mailin päästä. Sota-ajan navigointisäännösten mukaan molemmat alukset purjehtivat ilman navigointivaloja. SS Ceramicin miehistö ei nähnyt Testbankia, kunnes molemmat alukset olivat noin 320 metrin päästä toisistaan. Molemmat alukset yrittivät välttää toisiaan, mutta oli liian myöhäistä törmäyksen välttämiseksi.

Testbank törmäsi Ceramicin oikeanpuoleiseen kylkeen. Nopeus törmäyksessä oli noin 46 kilometriä tunnissa. Törmäys lyhensi Ceramicin keulaa noin 6 metriä ja teki reiän, jonka leveys oli noin 12 metriä. Molemmat alukset pysyivät kuitenkin pinnalla. Testbankin rahti oli 9 000 tonnia rautamalmia, joka olisi upottanut aluksen hyvin nopeasti, jos alukseen olisi tulvinut riittävästi vettä. Molemmat alukset pystyivät palaamaan Kapkaupunkiin.

Varotoimenpiteenä Ceramicin 279 matkustajaa otettiin pois aluksesta ja siirrettiin veneillä Intian P&O -yhtiön alus RMS Viceroyeen. Ceramic saavutti Walvis-lahden Lounais-Afrikassa hinaajan avulla. Alus palasi Kapkaupungin 27. syyskuuta ja pysyi siellä lisäkorjauksia varten, jotka olivat noin 50,000 punnan arvoiset. Joulukuun 10. päivänä Ceramic jatkoi matkaa Australiaan ja saavutti Sydneyn 18. tammikuuta 1941. Ceramic pysyi Sydneyssä 21.3. saakka. Alus saapui Liverpooliin 28. toukokuuta.

Uppoaminen

Ceramic lähti 23. marraskuuta 1942 Liverpoolista Australiaan ja matkasta tuli aluksen viimeinen. Yöllä 7. joulukuuta 1942 Azorien rannikolla U-vene 515 ampui ensimmäisen torpedon alusta kohti. Kolme minuuttia myöhemmin U-vene ampui kaksi torpedoa lisää. Ceramicin kapteeni määräsi matkustajat siirtymään pelastusveneisiin. Ceramic pysyi vielä pinnalla ja kolme tuntia myöhemmin U-vene ampui vielä kaksi torpedoa ja alus upposi. Aluksella oli 656 ihmistä, joista vain yksi pelastui. Ainoa eloonjäänyt oli kuninkaallisten armeijan insinööri Eric Munday. Uppoamispaikalle aamulla palannut U-vene pelasti hänet. Ceramicin kapteeni otettiin vangiksi ja Munday vietti sodan loppuajan vankileirillä.

Aiheesta muualla

• SS Ceramiciin perustuva PDF kirja (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)