SMS Goeben
SMS Goeben oli Saksan keisarikunnan laivaston Moltke-luokan taisteluristeilijä ensimmäisessä maailmansodassa. Se oli suurennettu versio SMS Von der Tannista, johon verrattuna alukselle oli lisätty yksi pääaseen torni sekä suojaa.
| SMS Goeben | |
|---|---|
 SMS Goeben |
|
.svg){kind=small} |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Blohm Voss, Hampuri |
| Kölinlasku | 28. elokuuta 1909 |
| Laskettu vesille | 28. maaliskuuta 1911 |
| Palveluskäyttöön | 2. heinäkuuta 1912 |
| Poistui palveluskäytöstä |
Ottomaanien laivastolle 16. elokuuta 1914 20. joulukuuta 1950 |
| Loppuvaihe | romutettu 1973 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
22 979 t (suunniteltu) 25 400 t (kuormattu) |
| Pituus | 186,6 m |
| Leveys | 30 m |
| Syväys | 9,2 m |
| Koneteho | 59 000 hv (39 MW) |
| Nopeus | 25,5 solmua |
| Miehistöä | 43 upseeria ja 1 010 miestä |
| Aseistus | |
| Aseistus |
10 × 28 cm/L50 tykkiä 12 × 15 cm tykkiä 12 × 8,8 cm tykkiä |
Valmistus
muokkaa- Pääartikkeli: Moltke-luokka
Alus tilattiin Blohm Vossilta Hampurista, missä köli laskettiin 28. elokuuta 1909. Alus laskettiin vesille 28. maaliskuuta 1911 nimettynä Saksan–Ranskan sodan kenraalin August Karl von Goebenin mukaan ja valmistui 28. elokuuta 1912.[1]
Palvelus
muokkaaPari kuukautta palvelukseen ottamisensa jälkeen Goeben muodosti kevyen risteilijän SMS Breslaun kanssa Saksan Välimeren laivueen, jota komensi lokakuusta 1913 alkaen kontra-amiraali Wilhelm Souchon.[2] Alukset partioivat Välimerellä Balkanin sotien aikana.
Ensimmäisen maailmansodan alettua 28. heinäkuuta 1914 alukset joutuivat vetäytymään Osmanien valtakuntaan Konstantinopoliin. Ne siirrettiin Osmanien valtakunnalle 16. elokuuta, jolloin Goebenista tehtiin Osmanien laivaston lippulaiva Yavuz Sultan Selim. Alus kohtasi menestyksellisesti Venäjän keisarikunnan laivaston Mustallemerelle sijoitettuja aluksia. Alus osui 26. joulukuuta 1914 kahteen venäläisten laskemaan miinaan, jolloin siihen pääsi noin 2 000 tonnia vettä. Se osui 20. tammikuuta 1918 Dardanelleille kolmeen brittiläiseen miinaan upotettuaan monitori HMS Raglanin. Yhdenkään miinan räjähdys ei läpäissyt aluksen torpedovyötä.
Aluksen nimi lyhennettiin normaalisti Yavuziksi, mistä tehtiinkin 1936 aluksen virallinen nimi. Se kuljetti 1938 Mustafa Kemal Atatürkin jäännökset Istanbulista İzmitiin. Alus oli Turkin laivaston lippulaivana vuoteen 1950. Se romutettiin 1973, kun Saksan hallitus ei ollut suostunut maksamaan aluksesta Turkin pyytämää hintaa. Romuttamisensa aikaan alus oli vanhin Yhdysvaltain ulkopuolella ollut dreadnought-taistelulaiva.
Lähteet
muokkaa
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5 (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947–1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1 (englanniksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ Gardiner, Robert 1906-1921 s. 152
- ↑ Benjamin Miertzschke: Goeben, SMS and Breslau, SMS (englanniksi) 1914-1918-online. International Encyclopedia of the First World War. Viitattu 10.6.2024.
Aiheesta muualla
muokkaa- Messinan läpimurto, Hakkapeliitta, 23.09.1930, nro 39, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot