Särkijärvi (Vesilahti, Linnamaa)

Särkijärvi on Pirkanmaalla Vesilahden Linnamaalla sijaitseva metsäinen järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen. Särkijärvi on osa Naarvanjoen valuma-aluetta.

Särkijärvi
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Pirkanmaa‎
Kunnat	Vesilahti
Koordinaatit	61°15′36″N, 23°27′01″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue	Pyhäjärven alue‎ (35.21)
Laskuoja	oja Havatojaan
Järvinumero	35.218.1.002
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	120,2 m
Rantaviiva	2,952 km
Pinta-ala	0,16901 km²
Tilavuus	0,000288 km³
Suurin syvyys	4,8 m
Valuma-alue	2,6 km²
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Maantietoa

Järvi on 700 metriä pitkä, 900 metriä leveä ja sen pinta-ala on 17 hehtaaria. Se sijaitsee Naarvanjoen latvoilla Linnamaan ja Krääkkiön välissä. Karttaan on merkitty vain yksi oja, joka laskee Särkijärvenkorvesta. Myös Pikku Särkijärvi katsotaan laskevan Särkijärveen. Järven oma laskuoja lähtee sen koillispäästä ja katoaa kivikkoon alitettuaan Narvasta Krääkkiöön kulkevan yhdystien 2986. Se yhtyy Ahvenjärven laskuojaan, joka yhtyy sitten Havatojaan. Veden vaihtuvuus on nopeaa ja veden laskennallinen viipymä järvessä on 151 vuorokautta. Järven rantaviivan pituus on 3,0 kilometriä. Rannat ovat pääosin kallioisten mäkien kivikkoisia rinteitä, mutta välissä on myös tasaisempia ja joskus soistuneita rantoja. Valamanlahdenperällä on pieni luoto ja idempänä suurempi kivi . Järven rannoilla sijaitsee kaksi kiinteistöä ja yli 30 vapaa-ajan asuntoa. Niille pääsee Narvan tieltä.

Vedenlaatu

Järven vedenlaatua on tutkittu aikaisemmin talvisin vuosina 1974, 1992 1996, 2002, 2006 ja 2007 sekä kesällä vuosina 1970 ja 2002. Vedenväri on selvästi ruskeaa (väriluku 110–130 mgPt/l), mikä johtuu voimakkaasta humusleimasta (hapetuksena COD(Mn) 14–17 mg O2/l). Veden näkösyvyys on talvella 1,3 metriä ja kesällä 1,8 metriä. Nämä ovat humusjärvelle tyypillisiä arvoja. Vesi on nykyään lievästi hapanta, mutta tilanne on parantunut aikaisempiin mittauksiin verrattuna. Veden puskurikyky happamoitumista vastaan on tyydyttävä, joten välitöntä vaaraa happamoitumisesta ei ole. Järven vesi lämpötilakerrostuu myös kesäisin. Alusveteen syntyy silloin selvää happivajausta. Pahin tilanne on pohjan lähellä, joka on kerrostuneisuuden aikana kesällä ja talvella yleensä hapeton. Hapettomuus synnyttää sisäistä kuormitusta, joka ei toistaiseksi ole Särkijärvessä voimakasta. Päällysvedessä tilanne on kesällä hyvä, mutta talvella jääkannen suojassa välttävä. Silloin voi happivajausta esiintyä jo metrin syvyydessä. Veden ravinnepitoisuudet ovat typen osalta humusjärville normaalit, mutta fosforipitoisuudet ovat kesällä kohonneet ja silloin pitoisuudet nostavat järven jopa rehevien järvien luokkaan. Silloin vedessä lisääntyy limalevä, jonka klorofyllipitoisuus kohoaa erittäin rehevien järvien tasolle. Muutos huonompaan on ilmeisesti tapahtunut vuosien 1996 ja 2002 välissä. Järven virkistysluokitus on tyydyttävä ja vedenlaatuluokka välttävä.

Historiaa

Vuonna 1855–1856 kootussa Kalmbergin kartastossa järven eteläpuolelle oli merkitty oikein nimettömän Pikku Särkijärvi, mutta länsipuolella sijainnut nimetön järvi on kartturin virhe. Toinen virhe on laskuojassa, joka laski Inhajärveen ja samoin Ahvenjärven Särkijärveen laskeva laskuoja.

Vuoden 1959 peruskarttaan on sekä Särkijärvelle että Pikku Särkijärvelle merkitty selvät laskuojat. Tuohon aikaan molemmat järvet olivat muuten autiot, mutta järvien välissä tien varressa sijaitsi kiinteistö. Vuoden 1980 karttassa on muutos jo huomattava. Järven rantoja on mökitetty ja järveä kiertää tiet. Järven tulo-ojakin on kaivettu.

Lähteet

Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2)