Ruotsinsuomalaiset

Ruotsinsuomalaiset (ruots. sverigefinnar tai sverigefinländare) ovat äidinkielenään suomen kieltä tai meänkieltä puhuvia Ruotsin asukkaita. Etnisesti he ovat suomalaisia, vaikka osa ei enää osakaan suomea. Laajemmin käsitettynä termi tarkoittaa kaikkia Suomesta Ruotsiin muuttaneita, jolloin mukaan lasketaan myös suomenruotsalaiset muuttajat, joiden lukumäärä on noin 170 000.

Ruotsinsuomalaiset
Ruotsinsuomalaisten lippu
Väkiluku	719 000 ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa polvessa (31.12.2016)
Kielet	suomi, meänkieli, ruotsi
Uskonnot	luterilaisuus
Sukulaiskansat	suomalaiset
Huomautukset Suomea tai meänkieltä ymmärtäviä kaikkialla Ruotsissa (Tukholman läänissä määrällisesti eniten, Norrbottenin läänissä suhteellisesti eniten).
Infobox OK

Suomenkielisten prosenttiosuus väestöstä Etelä-Ruotsin kunnissa vuonna 2005.

Ruotsinsuomalaisten päivää vietetään Ruotsissa Carl Axel Gottlundin syntymäpäivänä 24. päivänä helmikuuta. Gottlund teki 1800-luvun alussa tunnetuksi Ruotsin keskiosissa asuneet, sorrettuna eläneet metsäsuomalaiset.

Tornionlaakson meänkieliset länsipohjalaiset katsotaan muista ruotsinsuomalaisista eroavaksi ryhmäksi, koska he polveutuvat jo keskiajalla muodostuneesta Pohjois-Ruotsin suomenkielisestä väestöstä, joka jäi vuonna 1809 osaksi Ruotsia Haminan rauhassa. Muuten Ruotsin suomenkielinen vähemmistö on muodostunut pääasiassa 1900-luvun puolivälin jälkeen tapahtuneen maahanmuuton seurauksena. Arvioidaan, että noin 220 000 Ruotsin asukasta puhuu suomea äidinkielen tasolla.

Monet Suomesta Ruotsiin muuttaneista ovat olleet ruotsinkielisiä Suomen rannikkoalueilta: 1950-luvulla ruotsinkielisiä oli jopa puolet muuttaneista ja sen jälkeen noin 20–25 prosenttia. On arvioitu, että ruotsinkielisten osuus kaikista Suomesta muuttaneista on noin neljäsosa. Kaikki ruotsinsuomalaiset eivät kuitenkaan osaa ruotsia. Käsitteen ”ruotsinsuomalainen” voikin ruotsiksi kääntää myös ”sverigefinländare”, joka ei viittaa äidinkieleen tai etniseen ryhmään. Tilastot ruotsinsuomalaisista koskevat yleensä tätä laajaa ryhmää, jossa on mukana kaikki ne, joilla on juuria Suomessa, äidinkielestä tai etnisestä taustasta riippumatta.

Historia

Esihistorialliselta ajalta 1600-luvulle

Ruotsin alueella on jo esihistoriallisella ajalla asunut suomalais-ugrilaista kieltä puhuvia väestöryhmiä, kuten saamelaisten esivanhempia. Tiiviitä yhteyksiä Suomeen ja Viroon pitäneet itämerensuomalaiset ryhmät asuttivat 800-luvun keskivaiheilla eaa. myös Keski-Ruotsin rannikkoaluetta.

Tukholman kaupunki houkutteli keskiajalla siirtolaisia Suomesta sekä ruotsin- että suomenkielisiltä alueilta. Tukholmassa oli 1600-luvun lopulla noin 30 000 asukasta, joista lähes 3 000 oli suomalaisia. Suomalaisia toimi 1600-luvun Tukholmassa erityisen runsaasti kirvesmiehinä, nuottakalastajina sekä esimerkiksi viinin- ja raudankantajien ammattikunnissa ja palvelusväkenä, piikoina ja renkeinä. Ammattikuntarakenne ryhmitti merkittävän osan Tukholman suomalaisasutuksesta Södermalmille.

Ruotsin pohjoisosat saivat keskiajalla suomenkielistä uudisasutusta, josta Tornionlaakson meänkieltä puhuvat länsipohjalaiset polveutuvat. 1600-luvulla Keski- ja Pohjois-Ruotsin erämaihin siirtyi kaskenpoltolla eläviä savolaistaustaisia uudisraivaajia. Nämä metsäsuomalaiset (ruots. skogsfinnar) sulautuivat lopullisesti ruotsinkieliseen väestöön 1900-luvun alussa jättäen kuitenkin muistoksi itsestään suomalaisperäistä paikannimistöä.

Meänkieli koostuu suomen kielen peräpohjalaisiin murteisiin kuuluvista Ruotsissa puhuttavista Jällivaaran murteista ja niistä Tornion murteista, joita puhutaan Tornionlaakson länsipuolella. Ruotsi kuitenkin pitää meänkieltä virallisena vähemmistökielenä muun muassa suomen rinnalla. Jälkiä ja tietoja vanhasta maahanmuutosta löytyy eri puolilta Keski- ja Pohjois-Ruotsia. Merkkejä muutosta on jo ristiretkiä edeltävältä ajalta. Huhtikuussa 2000 Ruotsin valtio tunnusti suomen viralliseksi vähemmistökieleksi ja suomalaiset viralliseksi kansalliseksi vähemmistöksi.

1900-luvulta 2000-luvulle

Nykyisin ruotsinsuomalainen vähemmistö koostuu pääosin niistä suomalaisista, jotka siirtyivät Ruotsiin 1900-luvulla sekä heidän jälkeläisistään. Suomalaisten muutto Ruotsiin kasvoi huomattavaksi toisen maailmansodan päätyttyä. Sodan aikana Suomen puolustusvoimien niin sanotuissa jatkosodan heimosoturiyksiköissä palveli myös ruotsinsuomalaisia taistelijoita. Viisumipakko poistettiin Ruotsiin muuttavilta suomalaisilta vuonna 1949.

1960- ja 1970-luvun taitteessa muuttoliike Suomesta Ruotsiin oli voimakkaimmillaan. Vuosina 1960–1979 tehtiin noin 322 000 muuttoa Suomesta Ruotsiin. Tosin varsinainen muuttajien määrä ei ollut yhtä suuri, koska tilastot eivät ota huomioon, että sama henkilö on voinut muuttaa useasti Ruotsiin. Siirtolaisuutta vauhditti Ruotsissa vallinnut työvoimapula ja aktiivinen työvoiman värväystoiminta. Suomessa taas työntävinä tekijöinä olivat muun muassa työttömyys, maatalouden vähenevä merkitys, suuret ikäluokat ja Neuvostoliiton Suomen-politiikkaa kohtaan tunnettu pelko. Suomalaisia lasketaan muuttaneen vuosina 1969 ja 1970 Ruotsiin jopa 40 000 henkilöä vuodessa.

Monilla tuohon aikaan Ruotsiin muuttaneilla oli suunnitelmana vain ansaita rahaa muutaman vuoden ajan ja palata sen jälkeen Suomeen. Tämän vuoksi monet muuttajat eivät pitäneet tarpeellisena opetella ruotsia. Kielen huono hallinta vaikutti erityisesti perheen mukana muuttaneisiin lapsiin. Ruotsalaisissa kouluissa opetus tapahtui ruotsiksi, eivätkä suomalaiset lapset pystyneet seuraamaan opetusta. Suomessa hyvin menestyneitä lapsia joutui erityisluokille, ja vain harva suomalaisnuori suoritti lukion. Kouluongelmaa yritettiin ratkaista lähettämällä Suomesta Ruotsin kouluihin suomenkielisiä opettajia, joiden avulla haluttiin ylläpitää suomen kielen taitoa, mikä oli tärkeää mahdollisen paluumuuton kannalta. Lähetettyjen opettajien määrä jäi kuitenkin vähäiseksi.

Kielitaidon puute haittasi myös aikuisten asiointia viranomaisten kanssa, sillä 55 prosenttia suomalaissiirtolaisista ei osannut lainkaan ruotsia. Tulkkien saatavuus oli huonoa. Ruotsin parempi elintaso houkutteli myös alkoholisoituneita ja rikollisia suomalaisia Ruotsiin, mikä näkyi heti Ruotsin poliisin tilastoissa.

1990-luvulla suomalaisia muutti Ruotsiin enää noin 3 000 vuodessa ja 2000-luvulla paluumuutto onkin ylittänyt Ruotsiin suuntautuvan muuttoliikkeen hienoisesti.

Tilastotietoa ruotsinsuomalaisista

Sisuradion Statistiska centralbyrånilta tilaaman selvityksen mukaan Ruotsissa asui vuoden 2016 lopussa noin 720 000 suomalaistaustaista. Vuoden 2008 lopussa vastaava luku oli noin 675 000. Sisuradion mukaan suomalaistaustaisten lukuihin sisältyvät

• Suomessa syntyneet (153 620 henkeä),
• ne, joiden vanhemmista vähintään toinen on syntynyt Suomessa (262 836 henkeä) sekä
• ne, joiden isovanhemmista vähintään yksi on syntynyt Suomessa (302 723 henkeä).

Statistiska centralbyrånin tilastotietokantojen mukaan Ruotsissa asui vuoden 2011 lopussa

• 166 723 Suomessa syntynyttä ja
• 67 936 Suomen kansalaista.

Statistiska centralbyrån on julkaissut myös tilaston Ruotsin väestön syntymämaista ja syntyperistä vuosien 2011 ja 2012 osalta. Tilaston perusteella:

Syntymämaa tai syntyperä	Henkeä (31.12.2011)	Henkeä (31.12.2012)
Suomessa syntyneitä	166 723	163 867
Ruotsissa syntyneitä, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa	63 701	63 499
Ruotsissa syntyneitä, joiden isä syntynyt Suomessa ja äiti jossain muussa maassa kuin Ruotsissa tai Suomessa	4 327	4 376
Ruotsissa syntyneitä, joiden äiti syntynyt Suomessa ja isä jossain muussa maassa kuin Ruotsissa tai Suomessa	13 776	13 800
Ruotsissa syntyneitä, joiden isä syntynyt Suomessa ja äiti Ruotsissa	65 016	65 267
Ruotsissa syntyneitä, joiden äiti on syntynyt Suomessa ja isä Ruotsissa	114 140	114 140
Yhteensä	427 683	424 949

Vuoden 1980 lopussa Ruotsissa asui 251 168 Suomessa syntynyttä. Tämän jälkeen Suomessa syntyneiden määrä on ollut laskusuunnassa.

Ruotsin Suomessa syntyneet asukkaat ovat ikääntyneitä: suomalaissyntyisillä naisilla keski-ikä oli 61 vuotta ja miehillä 59 vuotta. Noin 60 prosenttia suomalaissyntyisistä Ruotsissa on naisia ja 40 prosenttia miehiä.

Ruotsinsuomalaiset kunnittain

Ruotsin tilastoviranomaisen Statistiska centralbyrånin julkaisuissa on tilastoja Suomen kansalaisten ja Suomessa syntyneiden määrästä kunnittain. Seuraavassa oleva tilasto kuvaa tilannetta 31.12.2009. Tilastosta on poimittu tähän vain ne Ruotsin kunnat, joissa Suomessa syntyneiden määrä tai väestöosuus on suurehko.

Kunnat, joissa yli 1 500 Suomessa syntynyttä: Kunta Suomessa syntyneitä % Tukholman kunta 18 273 2,2 Göteborgin kunta 7 399 1,5 Eskilstunan kunta 5 212 5,5 Västeråsin kunta 4 549 3,3 Södertäljen kunta 4 522 5,3 Boråsin kunta 3 816 3,7 Haaparannan kunta 3 733 36,9 Botkyrkan kunta 3 438 4,2 Huddingen kunta 2 908 3,0 Uppsalan kunta 2 886 1,5 Haningen kunta 2 637 3,5 Nackan kunta 2 590 2,9 Upplands Väsbyn kunta 2 412 6,2 Norrköpingin kunta 2 340 1,8 Järfällan kunta 2 253 3,5 Uumajan kunta 2 085 1,8 Norrtäljen kunta 2 065 3,7 Luulajan kunta 2 048 2,8 Örebron kunta 1 690 1,3 Malmön kunta 1 678 0,6 Solnan kunta 1 673 2,5 Gävlen kunta 1 625 1,7 Sigtunan kunta 1 541 3,9 Sundsvallin kunta 1 541 1,6 Köpingin kunta 1 508 6,1

Kunnat, joissa alle 1 500 Suomessa syntynyttä, mutta väestöosuus vähintään 4,0 prosenttia: Kunta Suomessa syntyneitä % Ylitornion kunta 948 19,3 Skinnskattebergin kunta 414 9,1 Pajalan kunta 559 8,9 Oxelösundin kunta 638 5,7 Hälleforsin kunta 415 5,7 Nykvarnin kunta 522 5,7 Olofströmin kunta 739 5,6 Kungsörin kunta 438 5,4 Norbergin kunta 284 5,0 Håbon kunta 960 4,9 Hoforsin kunta 473 4,8 Storforsin kunta 207 4,7 Ljusnarsbergin kunta 220 4,4 Smedjebackenin kunta 455 4,2 Trosan kunta 479 4,2 Avestan kunta 906 4,2 Lilla Edetin kunta 513 4,0 Flenin kunta 642 4,0

Edellä olleissa luvuissa eivät ole mukana Suomessa syntyneiden Ruotsissa saamat lapset. Tarkat tilastot toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisten määristä kunnittain selviävät Sisuradion vuonna 2017 teettämästä tilastosta. Kyseisessä tilastossa on ilmoitettu

• Suomessa syntyneet
• muualla kuin Suomessa syntyneet, joiden vanhemmista vähintään yksi on syntynyt Suomessa
• muualla kuin Suomessa syntyneet, joiden isovanhemmista vähintään yksi on syntynyt Suomessa.

Tämän tilaston mukaan edellä lueteltuihin kolmeen ryhmään kuuluvia henkilöitä on määrällisesti eniten Tukholmassa (76 600 henkeä eli 8,2 % väestöstä). Suhteellisesti eniten näihin ryhmiin kuuluvia henkilöitä asuu Haaparannalla (7 356 henkeä eli 74,6 % väestöstä).

Länsipohjan suomalaiset

Pääartikkeli: Länsipohjalaiset

Nykyiseen Norrbottenin lääniin Tornionjoen länsipuolelle jäi Haminan rauhassa vuonna 1809 myös suomenkielistä väestöä. He eivät ole mukana edellä olevissa tilastoissa, jotka perustuvat henkilön itsensä tai hänen vanhempiensa tai isovanhempiensa syntymämaahan.

Vuoden 1930 väestönlaskennan mukaan Ruotsissa asui 33 929 suomalaista (ruots. finnar). Heistä Norrbottenin läänissä asui 32 736 suomalaista eli 96,5 prosenttia. Oheisessa taulukossa esitetään eri kansallisuuksien lukumäärä ja osuus väestöstä Norrbottenin läänin varsinaisen suomalaisalueen kunnissa vuonna 1930.

Norrbottenin läänin kunnat 1952. Entisestä Jukkasjärven kunnasta oli 1948 tullut Kiirunan kaupunki.

Kunta	Suomalaisia	%	Saamelaisia	%	Ruotsalaisia	%	Yhteensä
Jällivaara (ruots. Gällivare)	6 440	31,8	587	2,9	13 225	65,3	20 252
Jukkasjärvi	5 201	28,0	836	4,5	12 538	67,5	18 575
Pajala	3 789	78,1	141	2,9	922	19,0	4 852
Ylitornio (ruots. Övertorneå)	3 499	71,3			1 408	28,7	4 907
Alatornio (ruots. Nedertorneå)	2 378	57,0			1 794	43,0	4 172
Korpilompolo (ruots. Korpilombolo)	2 109	76,8	47	1,7	590	21,5	2 746
Karunki (ruots. Karl Gustav)	1 886	65,3			1 002	34,7	2 888
Täräntö (ruots. Tärendö)	1 752	88,4	65	3,3	165	8,3	1 982
Hietaniemi	1 622	65,2	62	2,5	804	32,3	2 488
Junosuvanto (ruots. Junosuando)	1 125	83,5	39	2,9	183	13,6	1 347
Haaparanta (ruots. Haparanda)	988	39,2			1 532	60,8	2 520
Kaaresuvanto (ruots. Karesuando)	577	53,1	418	38,5	91	8,4	1 086
Yhteensä	31 366	46,3	2 195	3,2	34 254	50,5	67 815

Yhteensä näissä kunnissa asui 31 366 suomalaista, joten muualla Norrbottenin läänissä suomalaisia asui vielä 1 370 henkeä. Luettelo vastaa vanhaa kuntajakoa, joka on sittemmin muuttunut. Luettelon kunnista Jällivaara muodostaa nykyään Jällivaaran kunnan. Jukkasjärvi ja Kaaresuvanto puolestaan muodostavat Kiirunan kunnan. Pajala, Korpilompolo, Tärentö ja Junosuvanto taas muodostavat Pajalan kuntaan. Ylitornion kuntaan kuuluvat luettelossa mainitut Ylitornio ja Hietaniemi. Haaparannan kunta on muodostettu Alatorniosta, Karungista ja luettelossa toiseksi alimmaisena olevasta Haaparannan kaupungista.

Suomea puhuvan tai ymmärtävän väestön määrä

Sisuradion vuonna 2005 teettämän Ruotsin 9–79-vuotiasta väestöä koskeneen kyselyn mukaan 3,5 prosenttia Ruotsin väestöstä puhui tai ymmärsi suomen kieltä, 0,5 prosenttia meänkieltä ja 1,2 prosenttia molempia. Yhteensä 399 000 henkilöä, 5,2 prosenttia väestöstä puhui tai ymmärsi suomea, meänkieltä tai molempia.

Yhdeksällä Ruotsin Radion P4-paikalliskanava-alueella suomea tai meänkieltä puhuvien tai ymmärtävien väestöosuus ylitti koko Ruotsin keskiarvon. Nämä alueet olivat:

Paikalliskanava-alue	Lääni	Suomenkielisiä	%
Norrbotten	Norrbottenin lääni	60 000	27,7
Sjuhärad	entisen Älvsborgin läänin eteläosa (Sjuhärad)	12 000	7,0
Sörmland	Södermanlandin lääni	16 000	7,0
Västmanland	Västmanlandin lääni	14 000	6,5
Stockholm	Tukholman lääni	102 000	6,4
Västerbotten	Västerbottenin lääni	13 000	5,7
Taalainmaa	Taalainmaan lääni	13 000	5,6
Uppland	Uppsalan lääni	14 000	5,6
Gävleborg	Gävleborgin lääni	13 000	5,3

Ruotsinsuomalaisten lehdet

• Haaparannanlehti (kaksikielinen, nimi ruotsiksi Haparandabladet)
• Liekki (ruotsinsuomalaisten kirjoittajien yhdistyksen julkaisema lehti)
• Ruotsin Sanomat (meni konkurssiin vuonna 2005)
• Ruotsin Suomalainen
• Sheriffi (kaksikielinen kulttuurijulkaisu, ilmestynyt vuodesta 2009)
• Suomen Uutisviikko
• Yks'Kaks (ruotsinsuomalainen kulttuurilehti, ilmestynyt vuodesta 1992)

Ruotsinsuomalaiset koulut

Viidessä Ruotsin kunnassa toimii ruotsinsuomalainen koulu, joissa opetusta annetaan sekä suomeksi että ruotsiksi:

• Eskilstunan ruotsinsuomalainen koulu
• Upplands Väsbyn ruotsinsuomalainen koulu
• Botkyrkan ruotsinsuomalainen koulu
• Lilja-koulu (Kistassa, Tukholmassa)
• Tukholman ruotsinsuomalainen koulu

Lisäksi ainakin Göteborgissa ja Örebrossa on ollut ruotsinsuomalaiset koulut, jotka on lakkautettu vuosina 2017 ja 2014 rahoitusongelmien ja vähäisen oppilasmäärän vuoksi.

Katso myös

• Luettelo tunnetuista ruotsinsuomalaisista
• Meänmaa

Kirjallisuutta

• Finnjävlar : suomiperkeleet Ruotsissa. Toim. Kristian Borg, suom. Tuula Kojo, esipuhe Anu Koivunen, kirjoittajat Susanna Alakoski ja 16 muuta. Tampere : Vastapaino, 2017. ISBN 978-951-768-591-7.

• Gabriel Bladh ja Christer Kuvaja, Svenskt i Finland – finskt i Sverige. 1, Dialog och särart : människor, samhällen och idéer från Gustav Vasa till nutid / [utgivare ... Nils Henrik Villstrand] ; redaktörer Gabriel Bladh och Christer Kuvaja, Helsinki, 2005 (ISSN 0039-6842 ja 2490-1547, verkkoversio)
• Nils Erik Villstrand, Marianne Junila ja Charles Westin, Svenskt i Finland – finskt i Sverige. 2, Mellan majoriteter och minoriteter : om migration, makt och mening / [utgivare ... Nils Henrik Villstrand] ; redaktörer: Marianne Junila och Charles Westin, Helsinki, 2006 (ISSN 0039-6842 ja 2490-1547, verkkoversio)
• Nils Erik Villstrand, Juhana Aunesluoma ja Susanna Fellman, Svenskt i Finland – finskt i Sverige. 3, Från olika till jämlika : Finlands och Sveriges ekonomier på 1900-talet / [utgivare ... Nils Henrik Villstrand] ; redaktörer: Juhana Aunesluoma och Susanna Fellman, Helsinki, 2006 (ISSN 0039-6842 ja 2490-1547, verkkoversio)
• Nils Erik Villstrand, Olli Kangas ja Helena Kangasharju, Svenskt i Finland – finskt i Sverige. 4, Ordens makt och maktens ord / [utgivare ... Nils Henrik Villstrand] ; redaktörer: Olli Kangas och Helena Kangasharju, Helsinki, 2007 (ISSN 0039-6842 ja 2490-1547, verkkoversio)

Tilastoja

• Ruotsinsuomalaiset tilastoina (Sisuradion tilastoja, karttoja ja uutisia ruotsinsuomalaisista)
• Inför Finlands självständighetsdag: 440 000 har koppling till grannlandet i öst (Statistiska centralbyrånin tiedote suomalaistaustaisia koskien) (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

• Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto
• Institutet för språk och folkminnen: Kielineuvosto (aiemmin Ruotsinsuomalainen kielilautakunta)
• Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta
• Sisuradio (Sveriges Radion suomenkielinen kanava)
• Häpeä suomalaisjuurista on muuttumassa ylpeydeksi Ruotsissa – “Kaikki ihmettelevät, että häh, oletko sä suomalainen?” Yle, 2017