Roger Waters
George Roger Waters (s. 6. syyskuuta 1943 Great Bookham, Surrey) on englantilainen muusikko ja lauluntekijä.
| George Roger Waters | |
|---|---|
 Roger Waters Brasiliassa vuonna 2007 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. syyskuuta 1943 Great Bookham, Surrey |
| Ammatti | Muusikko, laulunkirjoittaja, säveltäjä, tuottaja |
| Muusikko | |
| Aktiivisena | 1964- |
| Tyylilajit | Progressiivinen rock, psykedeelinen rock, art rock, hard rock, ooppera |
| Soittimet | Laulu, Basso, Kitara, Syntetisaattori, Klarinetti, Trumpetti |
| Yhtyeet | Pink Floyd, The Bleeding Heart Band |
| Levy-yhtiöt | Capitol, Columbia, Sony, Harvest |
| Aiheesta muualla | |
| rogerwaters.com | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Waters on tunnetuin urastaan Pink Floydin basistina, laulajana ja lauluntekijänä vuosina 1965–1985. Tämän jälkeen hän ryhtyi jo lähes neljä vuosikymmentä kestäneelle soolouralleen.
Elämä
muokkaaWaters vietti nuoruutensa Cambridgessa. Watersin isä Eric Fletcher Waters oli kommunisti. Hän osallistui toiseen maailmansotaan ja kuoli Anzion maihinnousussa vuonna 1944 Rogerin ollessa vasta vuoden ikäinen. Rogerin isän kuolema vaikutti lopulta erittäin vahvasti koko Pink Floydin tuotantoon, varsinkin The Wall ja The Final Cut -albumeilla. Vaikutuksen voidaan kuitenkin katsoa alkaneen jo Pink Floydin toisella albumilla, jonka kappale "Corporal Clegg" kertoo korpraalista, joka "voitti" itselleen puujalan vuonna 1944.
Watersin muutettua Lontooseen arkkitehtuuria opiskelemaan hän tapasi Nick Masonin ja Richard Wrightin. Watersin lapsuudenystävä Syd Barrett oli myös Lontoossa. Neljä kaverusta päättivät perustaa yhtyeen. Nimeksi tuli monen mutkan kautta lopulta The Pink Floyd Sound, joka muuttui myöhemmin lopulliseen muotoon "Pink Floyd". Aluksi Syd Barrett teki suurimman osan sävellys- ja sanoitustyöstä, mutta Waters teki jo yhtyeen ensimmäiselle levylle yhden täysin oman kappaleen, "Take Up Thy Stethoscope And Walk". Myöhemmin Barrettin mielenterveyden heikennettyä Waters otti suuremman kontrollin yhtyeestä. Lopulta Barrettin korvasi David Gilmour. Pink Floydin tunnetuin kokoonpano oli näin saanut muotonsa.
Vaikka alkuperäiskokoonpanokin oli saanut suosiota etenkin Lontoon undergroundliikkeen keskuudessa, keräsi uusi kokoonpano vieläkin laajempaa mainetta rikkoen platinarajan useita kertoja 1970-luvulla The Dark Side of the Moon, Wish You Were Here, Animals ja The Wall -levyillään. 1970-luvun lopulla Gilmourin ja Watersin välit viilenivät jäätymispisteeseen, ja kun vuoden 1985 tienoilla yhtyeen manageri Steve O'Rourke kysyi Watersilta uudesta levystä ja maailmankiertueesta, vastasi Waters yhtyeen hajonneen olettaen, että Gilmour, Mason ja Wright lähtisivät suosiolla soolourilleen. Tämän suhteen Waters oli kuitenkin väärässä, sillä Gilmour, Mason ja Wright päättivät jäädä yhtyeeseen. Ratkaisu sai Watersin raivostumaan, ja tästä seurasikin useita oikeudenkäyntejä pitkin 1980-lukua. Kolmihenkinen Pink Floyd levytti vielä kaksi levyä ilman Watersia. Waters aloitti varsinaisen soolouransa levyttämällä The Pros and Cons of Hitch Hiking -levynsä vuonna 1984. Watersin toiseksi uusin sooloalbumi on vuonna 2005 valmistunut ooppera Ça Ira, joka kertoo Ranskan vallankumouksesta. Watersin viimeisin sooloalbumi on vuonna 2017 ilmestynyt Is This the Life We Really Want?
Waters esiintyi ensimmäisen kerran Suomessa vuonna 2002, kun hänen In The Flesh -maailmankiertueensa poikkesi Hartwall Areenalla.
Huhtikuussa 2010 Waters ilmoitti tekevänsä The Wall Live -kiertueen, jonka settilista kattaa The Wall -levyn kokonaisuudessaan.[1] Kiertue alkoi Pohjois-Amerikasta syyskuussa 2010. Waters esiintyi kiertueellaan myös Suomessa, Hartwall Areenalla 27. ja 28. huhtikuuta 2011.[2]
Roger Waters esiintyi Us Them-kiertueella myös Suomessa Hartwall Areenalla 21. elokuuta 2018.
Poliittiset kannanotot
muokkaaWaters on ollut myös poliittisesti aktiivinen ja kritisoinut voimakkaasti Israelin rakentamaa turva-aitaa, jonka hän katsoo olevan palestiinalaisia sortava rasistinen muuri. Waters on myös tukenut Gazan tueksi järjestettävää väkivallatonta marssia.[3][4]
Elokuussa 2022 Waters puolusti Kiinan Taiwan-politiikkaa ja syytti presidentti Joe Bidenia sotarikolliseksi. Hän ihmetteli, miksei Yhdysvallat kannusta Ukrainan presidenttiä kyseenalaistamaan sodan tarpeellisuutta. Watersin mielestä oli "paskapuhetta", kun toimittaja ilmeisesti uiguureihin viitaten sanoi Kiinan polkeneen ihmisoikeuksia ja lahdanneen omiaan.[5]
Viikkoa ennen Venäjän hyökkäystä Waters oli sanonut Russia Todayn haastattelijalle hyökkäyspuheiden olevan "hevonpaskaa" ja Venäjää demonisoivaa propagandaa. Muut Pink Floydin jäsenet palasivat yhteen konsertoidakseen Ukrainan puolesta, ja David Gilmour kertoi pettymyksestä Watersiin.[6]
Tuotanto (epätäydellinen)
muokkaa- Pink Floydin kanssa tehdyt levyt näet täältä
- The Pros and Cons of Hitch Hiking (1984)
- When The Wind Blows (1986)
- Radio K.A.O.S. (1987)
- Radio Waves (EP, 1987)
- The Wall: Live in Berlin (1990)
- Amused To Death (1992)
- In the Flesh Live (2000)
- Flickering Flame - The Solo Years Volume 1 (2002)
- To Kill the Child / Leaving Beirut (2004)
- Ça Ira (2005)
- Is This the Life We Really Want? (2017)
Soolokiertueet
muokkaa- In the Flesh (1999–2002)
- The Dark Side of the Moon Live (2006)
- The Dark Side of the Moon Live (jatkokiertue) (2007)
- The Wall Live (2010–2012)
- Us Them Tour (2017–2018)
Lähteet
muokkaa- ↑ RogerWaters.com - Why am I doing the Wall again now? (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 15.7.2010.
- ↑ | The Wall Live tour dates (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 15.7.2010
- ↑ BBC NEWS | Waters writes on West Bank wall Viitattu 31.12.2009
- ↑ YouTube.com - Pink Floyds Roger Waters Speaks Out in Support of Gaza Freedom March Viitattu 31.12.2009
- ↑ Pink Floyd -legenda CNN:n haastattelussa: Ukrainan sota on Naton laajentumisen syytä Iltasanomat. 7.8.2022.
- ↑ ‘This is a crazy, unjust attack’: Pink Floyd re-form to support Ukraine The Guardian. 7.4.2022.|
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Roger Waters Wikimedia Commonsissa