Renato Steffen (s. 3. marraskuuta 1991 Aarau) on sveitsiläinen jalkapalloilija, pelipaikaltaan laitahyökkääjä. Hän on pituudeltaan 170-senttimetrinen. Hän edustaa kotimaassaan Luganoa. Hän pelasi 4,5 kautta Saksan Bundesliigan VfL Wolfsburgissa vuosina 2018–2022. Hän on pelannut Sveitsin A-maajoukkueessa vuodesta 2015.[1]

Renato Steffen heinäkuussa 2016.

Steffen pelasi Sveitsin Superliigassa Thunin, Young Boysin ja Baselin joukkueissa kausina 2012–2018 yhteensä 149 ottelua ja teki niissä 35 maalia. Hän voitti Baselin joukkueessa Sveitsin-mestaruuden vuosina 2016 ja 2017 sekä Sveitsin cupin vuonna 2017. Hän pelasi Mestarien liigassa Baselin joukkueessa kahtena kautena yhteenä 11 ottelua ja teki niissä yhden maalin. Aiempina kausina hän pelasi myös Eurooppa-liigassa.[1]

Steffen siirtyi tammikuussa 2018 saksalaisseura Wolfsburgiin. Avauskaudellaan hän pelasi 16 bundesliigaottelua ja molemmat liigakarsintaottelut. Kaudella 2018–2019 hän pelasi Bundesliigassa 31 ottelua, joissa hän teki viisi maalia. Kaudella 2019–2020 hän pelasi Bundesliigassa 27 ottelua, joissa hän teki kuusi maalia, ja Eurooppa-liigassa yhdeksän ottelua. Kaudella 2020–2021 bundesliigaotteluita kertyi 21 ja maaleja niissä viisi, mutta maaliskuussa tullut nilkkavamma päätti hänen kautensa. Seuraavalla kaudella hän pelasi Bundesliigassa 20 ottelua tekemättä maaleja ja Mestarien liigassa viisi alkulohko-ottelua, joissa hän teki kaksi maalia, syyskuussa Sevillaa ja joulukuussa Lilleä vastaan.[1]

Steffen siirtyi elokuussa 2022 sveitsiläisseura Luganoon. Hän pelasi kaudella 2022–2023 Superliigassa 28 ottelua, joissa hän teki seitsemän maalia, ja seuraavalla kaudella hän on pelannut 31 ottelua, joissa hän on tehnyt kuusi maalia.[1]

Steffen pelasi Sveitsin maajoukkueessa ensimmäisen kerran lokakuussa 2015 EM-karsintaottelussa San Marinoa vastaan. MM-kilpailuissa 2022 hän pääsi vaihdosta kentälle alkulohko-ottelussa Brasiliaa vastaan. EM-kilpailuissa 2024 hän tuli vaihdosta kentälle Italiaa vastaan pelatun voitokkaan neljännesvälieräottelun viime hetkiksi. Hän on pelannut EM-kilpailujen 2024 loppuun mennessä 40 maaottelua, joista avauskokoonpanossa kaksitoista. Hän on tehnyt maaotteluissa neljä maalia: yhden lokakuussa 2021 MM-karsintaottelussa Liettuaa ja kolme maaliskuussa 2023 EM-karsintaottelussa Valko-Venäjää vastaan.[1]

Lähteet

muokkaa