Rajamäen kirkko

Rajamäen kirkko on Nurmijärven kunnassa Rajamäen taajamassa sijaitseva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkorakennus, joka edustaa omaleimaista funktionalismin leimaamaa uusklassista tyyliä. Kirkon rakennutti Alkoholiliike Oy omaa henkilökuntaansa varten vuonna 1938. Kirkon suunnitteli arkkitehti Erkki Huttunen.

Rajamäen kirkko
Osoite	Patruunantie 7
Sijainti	Rajamäki, Nurmijärvi
Koordinaatit	60°31′47″N, 024°45′36″E
Rakennustyyppi	kirkko
Valmistumisvuosi	1938
Suunnittelija	Erkki Huttunen
Rakennuttaja	Alkoholiliike
Omistaja	Nurmijärven seurakunta
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OKNimi-testi OK

Arkkitehtuuri

Kirkko on näyte kahta eri tyylisuuntaa noudattaneen arkkitehdin töistä. Funktionalismin leima on erittäin selvä; kirkossa on runsaasti kristillistä symboliikkaa ja muoto perustuu tehtävän, rakenteen ja materiaalin näkymiseen.

Kirkon torni on 48,11 metriä korkea ja sen huipulla on seitsemän metriä korkea risti, joka valaistaan kahdella sen juureen sijoitetulla valonheittimellä. Kirkon sähkökoneistoiset kellot sijoitettiin torniin, jonka kyljissä on säädettävillä läpillä varustetut vaakasuorat ääniraot. Urkulehterin kohdalle tornin etuseinään on sijoitettu viiden ikkunan riveihin 25 pyöreätä pienikokoista ikkunaa.

Kirkon pitkät sivut on tehty yhtenäisiksi vertauskuvana yhtä kudosta ollut Kristuksen ihokas. Pyhään kolminaisuuteen viittaavat kolme Paavo Tynellin suunnittelemaa kattokruunua ja kirkkosalin kolmiosainen poikkileikkaus. Pyöreä, alttarille valoa antava Kristus-ikkuna eteläseinällä taas symboloi Jumalan valtakunnan iäistä valoa. Alttarisyvennys on tehty muistuttamaan avattua kirjakääröä.

Sisustus

Rajamäen kirkon alttarifresko.

Kirkkotaide

Rajamäen uuden kirkon alttaritauluksi oli pitkään ja vakavasti ehdolla sittemmin Rovaniemen kirkkoon maalattu taiteilijaprofessori Lennart Segerstrålen fresko Elämän lähde, jonka vesivärein maalatut luonnos ja kaksi osasuurennusta – rukoileva Lapin akka ja syntejään itkevä nainen – ovat kirkon yhteydessä olevassa seurakuntasalissa.

Talvisodan alkaminen ja sotavuosien huolet lykkäsivät alttaritauluhankkeen tulevaisuuteen; alttaritaulun virkaa hoiti väliajat yksinkertainen puinen risti.

Vuonna 1958 voitiin alttaritaulu lopulta hankkia, mutta koska Segerstrålen työ oli jo mennyt Rovaniemelle, Rajamäellä päädyttiin taiteilija Anna Räsäsen freskoon Tie, Totuus ja Elämä.

Teos on yksinkertaisen puhutteleva: edestä katsoen vasemmalla olevat ihmishahmot ovat tiellä, keskellä oleva Jeesus itse on Totuus ja oikeassa laidassa olevat ovat löytäneet Elämän; Jeesuksen jalkojen juuressa virtaa Elämän Lähde. Räsäsen tyylissä on selviä vaikutteita ikonografiasta: hahmot ovat yksinkertaisen pelkistettyjä, enemmän symbolisia kuin realistisia: esimerkiksi kaikki mieshahmot, myös Jeesus itse, on kuvattu ilman partaa.

Kirkon sisäänkäynnin kahta puolta ovat kuvanveistäjä Arvi Tynyksen punagraniittiset Raamattuaiheiset reliefit Vuorisaarna ja Jeesus siunaa lapsia.

Kirkossa on myös luterilaisessa kirkossa harvinainen madonnankuva, taiteilija Gunnar Uotilan veistämä puinen ns. "Rajamäen madonna", joka on sijoitettu puisen saarnastuolin etuseinään; kuvan rahoitti Alkon pääjohtaja Karl August Fagerholm, jonka kädenjälki näkyy kirkossa voimakkaana vielä tänäänkin; niin alttaritaulu kuin pääosa muustakin kirkkotaiteesta ja kirkkotekstiileistä hankittiin hänen aloitteestaan ja johdollaan – ja hän sijoitti myös yksityistä rahaansa kirkon hyväksi.

Kirkon kahdet urut

Rajamäen kirkon nykyiset urut ja kaksi kattokruunuista; urkujen yläpuolella seinässä tornin kyljessä olevat 25 pyöröikkunaa.

Kirkossa oli hyvin kauan varta vasten sinne rakennetut Hammond-urut; ne tuhoutuivat oikosulun aiheuttamassa tulipalossa kesken konfirmaatiojumalanpalvelusta toukokuussa 1974. Tuhoutuneiden Hammond-urkujen tilalle hankittiin vuonna 1976 nykyiset Kangasalan Urkutehtaan valmistamat 12-äänikertaiset urut.

Kastemalja

Kirkon kastemaljan lahjoitti Alko; se on akateemikko Wäinö Aaltosen toteuttama vuonna 1958; malja on hopeaa. Se muodostuu puolipyöreästä maljaosasta, johon liittyy kahdesta ristikkäin asetetusta hopealevystä tehty alusta, joka lävistää maljan; pohjalevyjen yläreunat muodostavat maljan pohjalle kohoristin, jonka keskipisteessä on siihen asti suurin Suomesta löydetty yksittäinen jalokivi, savukvartsi. Ristin haaroissa on kussakin kymmenen pienempää laitoja kohti vaalenevaa savukvartsia, yhteensä siis 40. Maljan jalustassa on kultaupotuksena tekijän signeeraus. Kastemaljaan liittyy sitä varten tehty noin metrin korkuinen musta pöytä, jonka yläpinnassa on upotuksena ympyrään sijoitettu kreikkalainen risti, johon itse maljan alusta tarkasti sopii.

Historia

Rajamäen kirkko, sankarihaudat
Isänmaalle 1939–1944

Viimeiseen asti oli epäselvää, tuleeko rakennuksesta kirkko vai rukoushuone, mistä käytiin kärkevää keskustelua vielä vuonna 1938 rakennuksen jo noustessa. Taustalla lienee ollut kysymys seurakunnallisen toiminnan luonteesta ja uudisrakennuksen asemasta siinä.

Vielä viikko ennen kirkon vihkimistä Tampereen piispa Aleksi Lehtonen kirjoitti Alkon pääjohtajalle ilonsa sen johdosta, että oli päätetty rakentaa kirkko ja palkata pappi. Vihkiminen tosin lykkäytyi rakennuksen luonnetta koskeneen kiistan johdosta aina 20. marraskuuta 1938 asti.

Kirkon vihkimiset

Kirkon vihki vuonna 1938 Tampereen piispa Aleksi Lehtonen, ja hänen poikansa, Helsingin piispa Samuel Lehtonen puolestaan vihki kirkon uudelleen vuonna 1988 vuoden kestäneen peruskorjauksen jälkeen.

Remontti ei varsinaisesti muuttanut kirkon asua ja yleisilmettä, vain kaikki pinnat saivat uuden käsittelyn eli puolen vuosisadan aikana kertyneet kulumat ja halkeamat poistettiin. Seurakuntasali sen sijaan nykyaikaistettiin; mm. aiemmin tehtaan puoleisella päätyseinällä sijainneet taideteokset siirrettiin päinvastaiselle seinälle, koska uudet AV-laitteet vaativat runsaasti tilaa niiden entisellä sijoituspaikalla.

Sodan uhka

Kuriositeettina voi mainita, että talvisodan aikana kirkon korkea torni naamioitiin peittämällä se ja kirkon katto kauttaaltaan kuusennäreillä, koska pelättiin tornin olevan liian hyvä maamerkki pommittajille; sotilasjohdosta tuli jopa ehdotus tornin kaatamisesta – minkä pääjohtaja Ingman ja paikallispuolustus torjuivat yksiselitteisesti. Tehdasmuseossa ja tehtaiden 100-vuotisjulkaisussa on kuvia kirkosta näin peitettynä .

Nykyään

Kirkko oli vuoteen 1985 saakka tehtaan hoidossa. Se lahjoitettiin Nurmijärven seurakunnalle tehtaiden isännöitsijän Ahti Suomalaisen jäätyä eläkkeelle. Insinööri Suomalainen oli vastustanut luovutusta kovasti.

• 
  Wäinö Aaltosen suunnittelema kastemalja.
• 
  Lennart Segerstråle: Elämän lähde.
• 
  Gunnar Uotila: Rajamäen madonna.
• 
  Tapio Haili: Rovasti Artturi Marttisen muotokuva vuodelta 1979.

Pappi ja henkilökunta

Uusi kirkko sai papikseen siihen asti Kaupunkilähetyksessä työskennelleen pastori (myöh. rovasti) Artturi Marttisen, jolle tästä tulikin elämäntyö tasan neljäksi vuosikymmeneksi. Hän keräsi laajalti mainetta karismaattisena pappina, joka huolehti väestään ja piti myös pitkiä mutta mielenkiintoisia saarnoja.

Yhtiö maksoi papin palkan alkuaikoina, mutta kun virka vakinaistettiin, seurakunta maksoi puolet papin palkasta ja kanttori-urkurin palkan; suntion ja muun henkilökunnan palkkasi tehdas.

Lähteet

• Vehviläinen, Olli & Kauppila, Olli & Kuronen, Toivo & Suomalainen, Heikki: Rajamäen tehtaat 1888–1963. (s. n.), 1963.
• Kauppila, Olli: Rajamäen tehtaat 1888–1988 – 100-vuotiskirja. Alko, 1988. ISBN 951-8913-01-3
• Seurakunnan painattama esite (2007)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rajamäen kirkko Wikimedia Commonsissa

• Rajamäen kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
• Rajamäen uusi kirkko, Suomen Kuvalehti, 26.11.1938, nro 47, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Uudenmaan kirkot (pois lukien Espoo, Helsinki ja Vantaa)

Askola – Bromarv – Capella (Siuntio) – Degerby – Fagervik – Haapajärvi – Hanko – Hyvinkää (ev.lut.) – Hyvinkää (ortod.) - Hyvinkää (vanha) – Inkoo – Järvenpää (ev.lut.) – Järvenpää (ortod.) – Karjaa – Karkkila – Karjalohja – Kauniainen – Kellokoski – Kerava – Kirkkonummi – Klaukkala (ev.lut.) – Klaukkala (ortod.) – Kytäjä – Kärkölä – Lapinjärvi – Lapinjärvi (pikku kirkko) – Lappohja – Liljendal – Lohja – Lohja (tsasouna) – Loviisa – Masala – Merikappeli (Upinniemi) – Mustio – Myrskylä – Mäntsälä – Nummi – Nurmijärvi – Pernaja – Pohja – Porvoo – Porvoon Kristuksen kirkastumisen kirkko – Pornainen – Pukkila – Pusula - Rajamäki – Ruotsinpyhtää – Sammatti – Sipoo (uusi) – Sipoo (vanha) – Siuntio – Snappertuna – Söderkulla – Tammisaari – Tenhola – Tuusula – Täktom (kappeli) – Vihti 

Huomattavia suomalaisia kirkkorakennuksia