Radama II
Radama II (syntyjään prinssi Rakoto eli Rakotosehenondradama; 23. syyskuuta 1829 – 12. toukokuuta 1863) oli Madagaskarin kuningas, joka hallitsi maata vuosina 1861–1863.
Prinssi Rakoto oli virallisesti kuningas Radama I:n poika, vaikka hän oli syntynyt yli yhdeksän kuukautta tämän kuoleman jälkeen. Hänen äitinsä Ranavalona I vastusti eurooppalaisvaikutusta ja pyrki palauttamaan perinteiset arvot. Uudistusmielinen prinssi yritettiin saada valtaan Joseph-François Lambertin vuonna 1857 järjestämän epäonnistuneen vallankaappausyrityksen avulla. Prinssi Rakoto peri vallan äitinsä kuoltua vuonna 1861 ja otti kuninkaana nimen Radama II.
Radama II avasi maan ulkomaiselle vaikutukselle ja solmi ystävyyssopimukset Britannian ja Ranskan kanssa. Kristittyjen vainot lopetettiin ja lähetyssaarnaajat palasivat maahan. Kuninkaan länsimielisyys herätti laajaa tyytymättömyyttä ja johti vuonna 1863 vallankaappaukseen, jossa hänet tapettiin kuristamalla.
Radama II:n valtaistuimen peri hänen vaimonsa Rasoherina, jota seurasi toinen hänen vaimoistaan Ranavalona II. Jatkossa aatelisto valvoi hallitsijoiden toimia. Pääministeri Rainilaiarivony oli naimisissa kaikkien kolmen viimeisen kuningattaren kanssa.