Raakkuäyriäiset

Raakkuäyriäiset (Ostracoda) ovat äyriäisiä, joilla on simpukan kuorta muistuttava kaksiosainen suojakuori, jonka mukaan ne ovat saaneet nimensä – ”raakku” on jokihelmisimpukan kansankielinen nimitys. Raakkuäyriäisiä tunnetaan pari tuhatta elävää lajia, fossiiliaineistossa kymmeniä tuhansia.

Raakkuäyriäiset
Raakkuäyriäisiä
Tieteellinen luokittelu
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso:	Äyriäiset Crustacea
Luokka:	Raakkuäyriäiset Ostracoda Latreille, 1802
Alaluokat
Podocopa (alaluokka) Myodocopa (alaluokka) Metacopina (lahko)
Katso myös
Raakkuäyriäiset Wikispeciesissä   Raakkuäyriäiset Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Ulkonäkö ja koko

Raakkuäyriäiset ovat pieniä, tyypillisesti noin millimetrin kokoisia, mutta eri lajien välillä koko vaihtelee 0,2–30 mm. Kaksiosainen kuori on yläreunasta saranoitu ja koostuu kitiinistä. Jotkut lajit muodostavat kitiinikuoren päälle vielä kalkkikerroksen. Raakkuäyriäisillä on vähemmän raajoja kuin millään muulla äyriäisryhmällä; ruumiissa on vain kolme paria raajoja. Ne liikkuvat uimalla tuntosarviensa avulla.

Levinneisyys

Raakkuäyriäisiä tavataan lähes kaikissa maailman vesistöissä, tropiikista napa-alueille, merten syvänteistä rannikolle ja jokiin, järviin ja osavuotisiin lammikoihin asti.

Ravinto ja elintavat

Raakkuäyriäiset elävät pääasiassa pohjamutaan kaivautuneina. Useimpien lajien ravintoa ovat bakteerit, levät ja jätteet. Järvien rantavesissä raakkuäyriäisiä voi elää jopa 160 000 yksilöä neliömetrillä, yleensä joitakin tuhansia.

Lisääntyminen

Monet raakkuäyriäiset lisääntyvät partenogeneettisesti, joissakin lajeissa esiintyy myös koiraita. Joillakin lajeilla naaraat pitävät munat kuoren välissä, jolloin poikaset syntyvät elävinä.

Lähteet

• Veikko Huhta: Suomen eläimet 5. Weilin Göös, 1986. ISBN 951-35-2734-4