Puutavara

Puutavara on puusta, erityisesti puun rungosta, saatavan puuaineen yleisnimitys raaka-aineena ja kaupallisena tuotteena eli metsätaloustuotteena. Puutavaraksi nimitetään sekä metsästä kaadettuja puita että näistä puista sahattuja, höylättyjä ja sorvattuja tuotteita.^[1]

Haluttaessa ilmaista täsmällisemmin, millaisesta puutavarasta on kyse, on parempi käyttää muita nimityksiä: raakapuu on metsästä saatavaa pyöreää puutavaraa, sahatavara on raakapuusta sahaamalla valmistettua sahattua puutavaraa ja höylätavara on sahatavarasta höyläämällä jalostettua höylättyä puutavaraa. Tilastoissa, metsätaloudessa ja metsäteollisuudessa käytetään jaottelussa rajana jalostusastetta. Raakapuuta, esimerkiksi puun rungosta katkaistua tukkia pidetään metsätaloustuotteena ja tukista sahattua sahatavaraa teollisuustuotteena.

Jalostamaton puutavara eli raakapuu

Tukkipuita

Raakapuu eli pyöreä puutavara on jalostamatonta metsästä saatavaa puuainesta, joka on tarkoitettu teollisuuden raaka-aineeksi, energian tuottamiseen puupolttoaineena tai kotitarpeina käytettäväksi.^[2] Raakapuu on yleensä katkottu pölkyiksi ja siitä on voitu poistaa kuori tai pintapuu. Myös karkeasti syrjättyä (veistettyä), karkeasti muotoiltua (esimerkiksi teroitettua) tai haketettua puuta pidetään raakapuuna.^[3] Nimitystä tuore puutavara käytetään yleensä kuivumattomasta puutavarasta, jonka kosteus on yli 30 prosenttia.

Ainespuu

Ainespuuksi nimitetään mitä tahansa raakapuuta, jota on taloudellisesti kannattavaa jalostaa. Sen tarkat mitta- ja laatuvaatimukset sovitaan ostajan ja myyjän välillä. Metsätaloudessa raakapuu jaotellaan usein vielä tarkemmin puulajeittain: haapatukki, kuusitukki, mäntytukki, kuusikuitu jna. Tukeista, pikkutukeista ja erikoispuista käytetään yhteisnimitystä järeät pölkyt.

Tukki

Tukit ryhmitellään käyttötarkoituksen mukaan sahatukeiksi ja vaneritukeiksi (sorvitukki, viilutukki) niiden erilaisista laatuvaatimuksista johtuen. Sahatukit ovat pääasiassa kuusta ja mäntyä sekä huonekalujen raaka-aineeksi jonkin verran käytettävää koivua. Sahatukkien latvaläpimitan alaraja on yleensä männyllä 15 cm ja kuusella 16 cm.

Määrämittatukiksi nimitetään pituudeltaan määrämittaista eli ostajan haluaman mittaista tukkia, joka on yleensä tarkoitettu johonkin erityistarpeeseen. Vaneritukit käytetään vaneriviilujen raaka-aineena. Runkoviilujen raaka-aineena käytetään koivua ja kuusta. Pintaviilut sorvataan parhaista koivu- mänty- ja haapatukeista. Haapatukeista tehdään myös höylätavaraa saunan lauteisiin.

Pikkutukki

Pikkutukit ovat ohuita, sahattaviksi kelpaavia tukkeja. Pikkutukki on puukaupassa oma hintaryhmänsä tukkien ja kuitupuun välissä. Niiden latvaläpimitta on yleensä 12–18 tai 12–15 cm ja pituus 2,5–4,6 metriä (yleisimmin 3,1–4,3 m). Pikkutukkeja saadaan puunrungon latvaosasta tai harvennushakkuussa kaadetuista puista.

Sahakuitu

Pienimpiä sahattavaksi kelpaavia puupölkkyjä nimitetään sahakuiduksi. Niiden latvaläpimitta on yleensä 10 sentistä ylöspäin.

Erikoispuu

Erikoispuuksi kutsutaan:

pylväitä, jotka ovat tukkia pidempiä (8–15 m), suoria, terveitä ja kuorittuja ainespuita. Näiden mäntyisten puiden latvaläpimitta on yleensä vähintään 17 senttiä. Pylväitä pystytetään useimmiten kannattelemaan sähkö- tai puhelinjohtoja. Lahoamisen estämiseksi kyllästettyä pylvästä ei sen sijaan pidetä raakapuuna vaan puutuotteena.
hirsien raaka-ainetta
järeiden parrujen raaka-ainetta
ratapölkkyaihioita
tyvikoivua
visakoivua
lainekoivua
jalopuita, esimerkiksi tammea
uusjalopuita, esimerkiksi pihlajaa
keloa, joka tarkoittaa pystyyn kuollutta, kuivunutta ja kuorensa menettänyttä havupuuta. Kelopuut ovat haluttua rakennusainetta hirsirakennuksiin (kelohirsi). Puulajin mukaan käytetään nimityksiä kelohonka ja kelokuusi; nimitystä kelokko käytetään sellaisesta metsästä, jonka puut ovat muuttuneet keloiksi.

Kelopuusta tehty myyntitiski

Kuitupuu

Kuitupuu eli pinotavara on tarkoitettu sellun, hiokkeen, hierteen tai puukuitulevyjen raaka-aineeksi. Kuitupuupölkyiksi katkotaan puunrungosta ne osat, jotka ovat liian ohuita tai huonolaatuisia tukeiksi. Kuitupuun minimiläpimitta on 5 sentistä ylöspäin^[4] ja pituus 2,5–5,5 metriä (tai 3,1–5,5 m). Puukaupassa kuitupuuta nimitetään puulajin mukaan koivu-, kuusi- tai mäntykuitupuuksi.

Kotitarvepuu

Kotitarvepuu on kotitalouksien tai maatilojen käyttämää raakapuuta.

Muu raakapuu

Muuta raakapuuta ovat:

puuseipäät ja puukepit, esimerkiksi istutettavien puiden tukikepit ja aurauskepit
puusäleet
tuontihake, eli ulkomailta tuotu haketettu puu. Vaikka tuontihake olisi ulkomaisen sahan sivutuotetta, niin koska se Suomessa tulee ensi kertaiseen käyttöön, se tilastoidaan Suomessa raakapuuna.

Raakapuu voi olla kuorittua ja karkeasti veistettyä, mutta ei pituussuuntaan sahattua eikä suoja-aineilla käsiteltyä. Aiemmin puutavaran ryhmittelyissä käytettiin ryhmää veistetty puutavara. Ryhmään kuuluivat esimerkiksi veistetyt ratapölkyt, mutta jos sellaisia vielä nykyisin tarvitaan, niin ne tehdään sahaamalla.

Metsäenergiapuu

**Kuiva-aineen jakautuminen painoprosentteina männyissä (Pinus sylvestris)** ^[5]
Yhteensä	100
Kuoreton runko	53
Kuori	6
Kuolleet oksat	3
Elävät oksat	10
Neulaset	6
(Kävyt	0,017)
Maan yläpuolinen osa yhteensä	78
Maanalainen osa	22

Metsäenergiapuu eli poltto(raaka)puu on energian (lämmön ja sähkön) tuottamiseen tarkoitettua puuainesta. Tätä biopolttoainetta nimitetään myös metsäpolttoaineeksi, jos halutaan tehdä ero teollisuuden sivutuotepuuhun (kuori, puru, lastut, pätkät ym.).

Energiapuu voidaan toimittaa:

rankoina
halkoina
pilkkeinä
pölkkyinä
risukimppuina, eli risutukkeina
hakkeena.

Haketettua energiapuuta kutsutaan myös energiahakkeeksi, silloin kun halutaan tehdä ero massa-, kuitulevy- ja lastulevyteollisuuden käyttämään hakkeeseen. Metsähakkeella tarkoitetaan kaikkea metsästä kerättyä haketettua puuainesta.

Energiapuun raaka-aineeksi sopivat:

hakkuutähde, jota on tukki- ja kuitupuuta hakattaessa jäljelle jäävä puuaines: ainespuuksi kelpaamattomat hylkypölkyt, latvusmassa (latvat, oksat, neulaset, lehdet) sekä taimikonhoidossa syntyvä puuaines
karsittu ranka, joka on kuitupuuksi liian ohutta
energiapuuksi käytettävä kokopuu eli karsimaton pienpuusto.
juurakot
kannot. Kanto on kaadetun puun katkaisukohdan alapuolelle jäävä rungon osa ja sen maanalainen jatke.

Mittayksiköt

Pääartikkeli: Puutavaran mittaus

Puutavaran kaupassa ja tilastoinnissa käytetään mittayksikkönä yleensä (kuorellista) kiintokuutiometriä (m³). Se tarkoittaa yhden kuutiometrin kokoista puumassaa, jossa ei ole ilmavälejä kuten on pinokuutiometrissä. Sivutuotepuuta (kuori, hake, puru, lastu) mitataan irtokuutiometreinä (i-m³), joka on noin 0,4 kiintokuutiometriä (0,38–0,46 m³), ja halkoja pinokuutiometreinä (p-m³>), joka on keskimäärin 0,67 kiintokuutiometriä. Pinokuutiometri tarkoittaa yhden kuutiometrin kokoista puupinoa, irtokuutiometri yhden kuutiometrin kokoista tilavuutta irrallista tavaraa. Klapeja mitattaessa irtokuutiometriä vastaa heittokuutiometri, joka on noin 0,4 kiintokuutiometriä.

Aikaisemmin on puutavaran mittayksikkönä käytetty Pietarin tai Göteborgin standarttia, jotka oli määritelty erikseen sahatulle, veistetylle ja pyöreälle puutavaralle.

Raakapuun mittaus

Puun tilavuus

Raakapuun tilavuuden mittaukseen eli kuutioimiseen on käytetty puun muodon approksimointiin perustuvia menetelmiä.^[6]

Huberin kaava: Puun tilavuus saadaan kertomalla puun keskikohdan poikkileikkauspinta-ala puun pituudella.
Hossfeldin kaava: $V={3AP \over 4}$ , missä $V$ on puun tilavuus, $A$ on puun poikkileikkauspinta-ala tyvestä eli juuresta laskien puun pituuden $P$ ensimmäisen kolmanneksen kohdalla.
Hossfeldin kaava latvasta katkaistulle pölkylle: $V={3(A a)P \over 4}$ , missä $V$ ja $A$ ovat kuten edellä ja $a$ on puun poikkileikkauspinta-ala katkaistun latvan kohdalta.
Smalianin kaava: Latvastaan katkaistun pölkyn tilavuus saadaan, kun tyvi- ja latvapoikkileikkauspinta-alan summa kerrotaan pölkyn pituuden puolikkaalla.

Huberin kaava approksimoi puun muotoa sylinterinä tai paraboloidina, Hossfeldin kaavat kartiona, paraboloidina tai sylinterinä ja Smalianin kaava sylinterinä sekä katkaistuna paraboloidina.

Puun poikkileikkauspinta-alan mittauskohdalta on mitattu puun halkaisija kahdesta keskenään kohsisuorasta suunnasta, ja näistä halkaisijoista laskettua keskiarvoa on käytetty puun poikkileikkausta approksimoivan ympyrän halkaisijana.

Puiden lukumäärä

Metsän puiden lukumäärää voidaan arvioida puiden keskimääräisen leveyden ja taustarajan avulla. Taustarajalla tarkoitetaan sitä, kuinka pitkälle keskimäärin metsässä voi nähdä.

Voidaan todistaa, että $t={A_{p} \over d_{p}}$ , missä $t$ on taustaraja, $A_{p}$ on yhden puun ympäristön pinta-ala ja $d_{p}$ puiden keskimääräinen leveys katselukorkeudella.^[7] Kun jaetaan metsäalueen pinta-ala $A_{m}$ yhden puun ympäristön pinta-alalla $A_{p}$ saadaan arvio puiden kokonaismäärälle $N_{p}$ :

$N_{p}={A_{m} \over {td_{p}}}$

Jalostettu puutavara

Pääartikkelit: Sahatavara, Höylätavara, Sivutuotepuu ja Puupolttoaine

Puutavara-asetus

EU:n puutavara-asetus^[8] on 20. lokakuuta 2010 annettu Euroopan unionin asetus, jolla puututaan laittomasti korjatun puutavaran ja puutuotteiden kauppaan EU:n sisällä. Siinä kielletään laittomasti korjatun puutavaran ja puutuotteiden saattaminen EU:n markkinoille ja vahvistetaan toimijoiden velvollisuudet. Asetusta sovelletaan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa 3. maaliskuuta 2013 alkaen.

Katso myös

Lähteet

↑ Lukkari, T., et al.: Puusta jalosteeksi 1998. Helsinki: Suomen metsäyhdistys. Arkistoitu 7.10.2007. Viitattu 1.12.2007.
↑ Standardi SFS-EN 844-2 Pyöreä puutavara ja sahatavara. Sanasto. määrittelee pyöreän puutavaran puuksi, josta on katkaistu latva ja oksat pois ja joka on voitu katkoa tukeiksi. Standardi ei pidä polttopuuta pyöreänä puutavarana.
↑ Tuoteluettelo PRODCOM 2003 luokka 0201 (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ Metsä Group laskee kuitupuun minimiläpimittaa SuomessaViitattu 14.10.2023
↑ Kolmen koealan keskiarvot teoksesta Eino Mälkönen (1974): Annual primary production and nutrient cycle in some Scots pine stands. Metsäntutkimuslaitoksen julkaisuja 84.5.
↑ Puunrungon kuutioiminen: Atri S. Arimo, Metsänarvioimisen alkeet metsänvartijakouluja varten, toinen painos, Hämeenlinnan uusi kirjapaino, julkaistu 1913.
↑ Edward Harrison, Yön pimeys -maailmankaikkeuden arvoitus, ISBN 952-5329-00-3
↑ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus asetus (EU) N:o 995/2010 puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta.

Aiheesta muualla

Metinfo: Puutavaran mittaus (Arkistoitu – Internet Archive)
Viralliset mittaajat (Arkistoitu – Internet Archive)
Mittauslainsäädäntö (Arkistoitu – Internet Archive)

[metsayhdistys1-1] Lukkari, T., et al.: Puusta jalosteeksi 1998. Helsinki: Suomen metsäyhdistys. Arkistoitu 7.10.2007. Viitattu 1.12.2007.

[2] Standardi SFS-EN 844-2 Pyöreä puutavara ja sahatavara. Sanasto. määrittelee pyöreän puutavaran puuksi, josta on katkaistu latva ja oksat pois ja joka on voitu katkoa tukeiksi. Standardi ei pidä polttopuuta pyöreänä puutavarana.

[3] Tuoteluettelo PRODCOM 2003 luokka 0201 (Arkistoitu – Internet Archive)

[4] Metsä Group laskee kuitupuun minimiläpimittaa SuomessaViitattu 14.10.2023

[5] Kolmen koealan keskiarvot teoksesta Eino Mälkönen (1974): Annual primary production and nutrient cycle in some Scots pine stands. Metsäntutkimuslaitoksen julkaisuja 84.5.

[6] Puunrungon kuutioiminen: Atri S. Arimo, Metsänarvioimisen alkeet metsänvartijakouluja varten, toinen painos, Hämeenlinnan uusi kirjapaino, julkaistu 1913.

[7] Edward Harrison, Yön pimeys -maailmankaikkeuden arvoitus, ISBN 952-5329-00-3

[8] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus asetus (EU) N:o 995/2010 puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]