Kevytvene

Kevytvene on painokölitön purjejolla. Ilman oikaisevaa painoköliä kevytvene voi kaatua, mutta kellukkeet pitävät jollan pinnalla. Purjehtija voi nostaa kaatuneen jollan pystyyn omin avuin. Kevytveneet on pääasiassa tarkoitettu päiväpurjehdukseen suojaisille vesialueille ja sisävesille. Kevytveneet soveltuvat erinomaisesti purjehduksen harjoitteluun ja kilpailemiseen, ja suurimmalla osasta niistä retkeily on lähes mahdotonta päiväretkiä lukuun ottamatta. On kuitenkin olemassa retkijollia, kuten Wayfarer^[1], SCAMP^[2]^[3], Ilur^[4] ja Navigator^[5], joissa voi nukkua ja joilla voi tehdä usean päivän retkipurjehduksia. Monet näistä on lisäksi suunniteltu harrastelijaveneenrakentajille, jotka voivat rakentaa niitä puuvanerista tai jopa aidosta puusta.

Kevytvenekilpailu on ratapurjehdusta valvotuissa olosuhteissa suojaisilla vesialueilla rantojen läheisyydessä. Pienin lapsille sekä opetteluun että kilpapurjehdukseen tarkoituttu kevytvene on yhden hengen optimistijolla ja Suomen suurin kevytvene on neljällä miehistöllä purjehdittava E Scow. Nopeimpia kevytveneitä ovat monirunkoiset katamaraanit ja trimaraanit. Yksirunkoisista kevytveneistä nopeimpia ovat ns. skiff-veneet. Näihin kuuluu mm. olympialuokka 49er ja sen junioriversio 29er, jotka ovat suosittuja kilpaveneitä myös Suomessa. Kevytveneitä on Suomessa n. 16.000 kappaletta eli enemmän kuin matkapurjehdittavia köliveneitä tai moottoripurjehtijoita.^[6]

Kevytveneet olympialaisissa

Suurin osa Olympialaisissa käytettävistä purjeveneistä ovat jollia. Olympiakomitea päättää mitä jollatyyppejä käytetään. Vuoden 2012 Olympialaisissa olivat käytössä seuraavat jollaluokat

49er kilpailee 20 solmun vauhdissa

Tornadolla yksi runko ilmassa

470: Kahden hengen jolla, miehet ja naiset
49er: kahden hengen jolla, avoin
Laser: yhden hengen jolla miehet
Finnjolla: yhden hengen jolla, avoin
Laser Radial: yhden hengen jolla, naiset

Muita Suomessa tunnettuja jollia

29er jolle (kahden hengen)
405
420
505
A-jolle
Europajolla
Flying Dutchman (kahden hengen)
Flying Junior (kahden hengen)
Formula 18 (katamarani, kahden hengen)
Hobie Cat (katamarani, kahden hengen)

Lightning (kolmen hengen)
Moth
OK-jolla
Olympiajolla
Optimisti
Oslojolla
Scout 430
Tornado (katamaraani)
Vikla (kahden hengen)
Wayfarer (kahden hengen)
Windmill (kahden hengen)
Zoom 8

Lähteet

↑ the Cruising Life - the many joys of Wayfarer Cruising as seen through a variety of logs, Wayfarer International (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ Herman, Dick: A Boat Called Scamp, s. 53-72. Createspace, 2014. ISBN 978-1-4959-6405-3
↑ Nichols, David: Below 40° South Lutra Productions. Arkistoitu 29.3.2016.
↑ Barnes, Roger: The Dinghy Cruising Companion, s. 190-207. Adlard Coles Nautical, 2014. ISBN 978-1-4081-7916-1
↑ Ditterich, Robert: ”Navigator Moments”, Something About Navigator: The Welsford Camp Cruiser, s. 49-100. CreateSpace Independent Publishing Platform, 2010. ISBN 978-1456314637
↑ Veneilyn määrä ja taloudelliset vaikutukset Suomessa - Merenkulkuhallituksen julkaisuja 5/2005 (Arkistoitu – Internet Archive)

Kirjallisuutta

Kettunen, Edu: Pienen kipparin käsikirja. Helsinki: Kaiku Books, 2012. ISBN 978-952-6768-00-7

[1] the Cruising Life - the many joys of Wayfarer Cruising as seen through a variety of logs, Wayfarer International (Arkistoitu – Internet Archive)

[2] Herman, Dick: A Boat Called Scamp, s. 53-72. Createspace, 2014. ISBN 978-1-4959-6405-3

[3] Nichols, David: Below 40° South Lutra Productions. Arkistoitu 29.3.2016.

[4] Barnes, Roger: The Dinghy Cruising Companion, s. 190-207. Adlard Coles Nautical, 2014. ISBN 978-1-4081-7916-1

[5] Ditterich, Robert: ”Navigator Moments”, Something About Navigator: The Welsford Camp Cruiser, s. 49-100. CreateSpace Independent Publishing Platform, 2010. ISBN 978-1456314637

[6] Veneilyn määrä ja taloudelliset vaikutukset Suomessa - Merenkulkuhallituksen julkaisuja 5/2005 (Arkistoitu – Internet Archive)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]