Purin piiri (ven. Пу́ровский райо́н, Пуровский муниципальный район, Purovski (munitsipalnyi) raion) on kuntatason itsehallintoalue Jamalin Nenetsian autonomisen piirikunnan keskiosissa Pohjois-Venäjällä. Piirin pinta-ala on 102 200 km2. Piirin hallintokeskus on Tarko-Salen kaupunki.[1] Purin piirin läpi virtaa Tazinlahteen laskeva Pur-joki[1]; piiri muodostettiin aikoinaan tämän joen vesistöalueen mukaan. Seudulla on kymmeniä maakaasu- ja öljykenttiä; alue on erittäin merkittävä petrokemian raaka-aineiden tuotantoalue.

Purin piirin vaakuna
Purin piirin alue (keltaisella) Jamalin Nenetsiassa
Purin piirin lippu

Purin kunnallispiiri rajoittuu lännessä Nadymin piiriin, pohjoisessa Obinlahdesta haarautuvaan Tazinlahteen, koillisessa Tazin ja idässä Krasnoselkupin piiriin. Piirin etelärajan takana on Hanti-Mansia. Maantieteellisesti kunnallispiirin sisälle jäävät kunnallishallinnollisesti itsenäiset kaupunkipiirit, joissa asuu yli puolet koko Jamalin Nenetsian asukkaista: Nojabrsk, Novyi Urengoi, Muravlenko ja Gubkinski.[1][2]

Väestö

muokkaa

Purin piirin hallintokeskus on Tarko-Salen kaupunki. Piirin yhteenlaskettu asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 51 280 henkeä. Tästä selvän enemmistön muodostivat kaupunkilaiset (59,4 %, 30 464 asukasta)[2], eli

  • Tarko-Salen kaupunki: 20 398 asukasta
  • Urengoin kaupunkityyppinen taajama: 10 066 asukasta

Vähemmistöön jäivät maaseutuasukkaat (40,6 %, 20 816 asukasta), eli seuraavat asutuskeskukset ympäristöneen:[2][1]

  • Purpen taajama: 9 840 asukasta
  • Purovsk (taajama, посёлок Пуровск): 2 748 asukasta
  • Samburg (kylä, село Самбург): 1 922 asukasta
  • Haljasavei (kylä, село Халясавэй): 775 asukasta
  • Hanymei (taajama, посёлок Ханымей): 4 707 asukasta
  • Harampur (kylä, деревня Харампур): 737 asukasta
  • Asutuskeskusten välimaastoon jäävät maaseutuasukkaat (Межселенная территория): 87 asukasta

Liikenneyhteyksiä

muokkaa

Purin piirin keskeisimmät taajamat ovat maantie- ja rautatieyhteyden piirissä.[1][3][4] Osa piirin alueesta on kuitenkin taigaa tai subarktista tai arktista tundraa ilman valmiita tieyhteyksiä.[1][4]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 ( 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  2. a b c Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 12.5.2012. (venäjäksi)
  3. Атлас железные дороги Россия и сопредельные государства. (Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto). ФГУП "Омская картографическая фабрика", 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
  4. a b Схема развития объектов транспорта, путей сообщения, информатики и связи регионального значения Jamalin nenetsien autonomisen piirikunnan aiempi virallinen sivusto, adm.yanao.ru. Viitattu 12.5.2012. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla

muokkaa