Pulkkila

Suomen entinen kunta, nykyisin osa Siikalatvaa
Tämä artikkeli käsittelee Suomen entistä kuntaa. Entisestä Pulkkilan kuntakeskuksesta, nykyisestä Siikalatvan kuntakeskuksesta on artikkeli Pulkkila (taajama). Pulkkila on myös kylä Anttolassa.

Pulkkila on entinen kunta, joka sijaitsi Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kaakkoisosassa Oulun läänissä. Kunnassa asui 1 569 ihmistä[2] ja sen pinta-ala oli 411,23 km2, josta 29,83 km2 oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 4,11 asukasta/km2.

Pulkkila
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Siikalatva

vaakuna

sijainti

Sijainti 64°16′N, 025°52′E
Lääni Oulun lääni
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Siikalatvan seutukunta
Kuntanumero 617
Hallinnollinen keskus Pulkkilan kirkonkylä
Perustettu 1867
Liitetty 2009
– liitoskunnat Piippola
Kestilä
Rantsila
Pulkkila
– syntynyt kunta Siikalatva
Pinta-ala 411,23 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 381,4 km²
– sisävesi 29,83 km²
Väkiluku 1 569  [2]
(31.12.2008)
väestötiheys 4,11 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 14,9 %
– 15–64-v. 63,8 %
– yli 64-v. 21,3 %
Uljuan tekojärven rantaa Pulkkilassa.

Pulkkilan naapurikunnat olivat Haapavesi, Kestilä, Piippola ja Rantsila.

Pulkkilan kirkonkylä sijaitsee Siikajoen suurimman sivujoen Lamujoen varrella, noin 90 kilometriä Oulun eteläpuolella. Jyväskylään on matkaa 247 kilometriä.

Pulkkilassa on metalliteollisuutta, ja siellä sijaitsee mm. teräsputkia valmistava tehdas.

Vuoden 2009 alussa Pulkkilasta tuli yhdessä Kestilän, Piippolan ja Rantsilan kanssa osa kuntaliitoksessa muodostettua Siikalatvan kuntaa.[4]

Historiaa

muokkaa

Pulkkilan pysyvä asutus syntyi ilmeisesti 1500-luvun puolivälissä. Ensimmäisen kerran se mainitaan asiakirjoissa vuonna 1562 nimellä Naaraskoski.[5] Nimi Pulkkila vakiintui saman vuosisadan loppuun mennessä tuolloisen kylän suurimman talon mukaiseksi. Itsenäinen seurakunta Pulkkila oli vuodesta 1671 lähtien. Tuolloin sen alue käsitti koko nykyisen Siikalatvan. Vuonna 1768 Lamun, Piippolan ja Tavastkengän talolliset rakensivat Piippolaan oman kirkon ja vähitellen Pulkkilan itä- ja eteläosat itsenäistyivät Piippolan kappeliseurakunnaksi.[6]

Politiikka

muokkaa

Ennen kuntaliitosta ylintä päätösvaltaa käytti Pulkkilan kunnanvaltuusto, johon kunnallisvaaleissa valittiin 17 jäsentä. Keskusta ja Vasemmistoliitto olivat perinteisesti kunnan vahvimmat puolueet.

Tunnettuja pulkkilalaisia

muokkaa

Listalla on mukana tunnettuja pulkkilalaisia sekä Pulkkilassa syntyneitä.

Nähtävyyksiä

muokkaa

Sivukylät

muokkaa

Ruokakulttuuri

muokkaa

Pulkkilan pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla palvilihavelli, ohraryyneillä höystetty lihakeitto palvatusta naudanlihasta.[7]

Lähteet

muokkaa
  • Kansallisarkisto, Helsinki (KA), Vanhempi tilikirjasarja Pohjanmaa (mikrofilmit Oulun yliopiston historian laitoksella)
  • Mauno Hiltunen, Aulis Forss, Janne Vilkuna, Siikajokilaakson historia I. Siikajokilaakson kunnat ja seurakunnat, Oulu 1996.

Viitteet

muokkaa
  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  4. Pohjois-Pohjanmaalle tulee uusi Siikalatvan kunta YLE Uutiset. 25.2.2008 kello 21:37. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 25.2.2008.
  5. KA 4695
  6. Siikajokilaakson historia I
  7. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 173. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.