Pohjanmaan maakunnan kuntien vaakunat
Pohjanmaan maakunta
Punaisessa kentässä kuninkaallinen Vaasain tunnuskuva ja lakio, molemmat kultaa; lakiossa neljä punaista juoksevaa kärppää asetettuina 2 2. Juhani Vepsäläinen |
Vaakuna | Kunnan nimi, vaakunan kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä |
---|---|
Kaskinen
Halkoisen kilven oikeassa sinisessä kentässä hopeinen perämela, vasemmassa hopeisessa kentässä vihreä laakerinlehvä. A.W. Rancken vanhan vaakunan pohjalta, 9. huhtikuuta 1793 | |
Korsnäs
Sinisessä kentässä ristikkäin kaksi ylös työntyvää harppuunaa, joiden kärjet hopeaa ja varret kultaa; yläkulmassa saatteena kultainen Mantovan risti.) | |
Kristiinankaupunki
Aaltokoroisen hopea-sinihalkoisen kilven oikeassa kentässä yksitoista kentästä kasvavaa vihreää kuusta asetettuina 3 3 3 2. Olof Eriksson (piirtänyt uudelleen), 7. maaliskuuta 1652 | |
Kruunupyy
Punaisessa kentässä kruunattu apilaristi, jonka alasakara muodostaa kaateisen aurankärjen, kaikki kultaa. | |
Laihia
Vihreässä kentässä kultaisella oksalla istuva, etukäpälissään kultakäpyä pitelevä hopeinen orava. | |
Luoto
Sinisessä kentässä hopeinen kaksimastoinen verkkovene. | |
Maalahti
Sinisessä kentässä aaltokoroinen tyviö ja kolme lukkopeltiä asetettuina 2:1, kaikki hopeaa. Karl-David Långbacka, 9. heinäkuuta 1982 | |
Mustasaari
Punaisessa kentässä reunoihin ulottuva kolmoisriu’un ja kaksoisvartaan muodostama risti, jonka risteyskohtaa ympäröi rengas, kaikki kultaa; kuviot ovat toisiinsa punottuina. | |
Närpiö
Punaisessa kentässä kaateinen, kultainen vesilehvä, jolla on hopeasiivet. | |
Pedersören kunta
Punaisessa kentässä kolmen naularistin ympäröimä ohrantähkä; kaikki kultaa. Bo Aurén, 9. huhtikuuta 1984 | |
Pietarsaari
Kultakentässä sininen, aaltokoroinen tyviö, josta nousee punainen torni; tornista nousee sininen, punavaruksinen leijona, päässään punainen kruunu, häntä kaksihaarainen; leijona pitää oikeassa kämmenessään sinistä, punakahvaista iskuun kohotettua miekkaa. Gustaf von Numers (piirtänyt uudelleen), 28. joulukuuta 1957 | |
Uusikaarlepyy
Sinisessä kilvessä pystyyn asetettu kultainen tervatynnyri, jonka kannesta ja molemmista sivuista kultaiset, punakielekkeiset tulenlieskat lähtevät. Gunnar Clément (piirtänyt uudelleen), 19. marraskuuta 1943 | |
Vaasa
Punaisessa kentässä kultainen Vaasain tunnus, sen alapuolella kulta-valkoinen vapaudenristi kultaisine laakeriseppeleineen ja miekkoineen riippumassa kultaisessa, kahdella punaisella viivalla kirjatussa nauhassa, joka ympäröi kilven alaosaa. Eric O. W. Ehrström (piirtänyt uudelleen), 10. marraskuuta 1922 | |
Vöyri
Sinisessä kentässä vedenhaltia pitäen oikeassa kädessään kalaa ja vasemmassa apilanlehteä; kaikki hopeaa. Gustaf von Numers, 1. tammikuuta 2011 (ottanut käyttöön Vöyri-Maksamaan vaakunan) |
Käytöstä poistuneet tai lakkautettujen kuntien vaakunat
muokkaaVaakuna | Kunnan nimi, vaakunan käytössäoloaika, kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä |
---|---|
Alaveteli (1958–1968)
Punaisessa kentässä Mantovan risti kaateisen aurankärjen yläpuolella; molemmat kultaa. | |
Bergö (1962–1972)
Punaisessa kentässä kultainen hylje, jonka selkä on kaartunut vasemmalle. | |
Björköby (1959–1972)
Punaisessa kentässä aaltokoroinen tyviö ja postitorvi, josta riippuu kolme koivunlehteä; kaikki kultaa. | |
Jepua (1965–1974)
Punaisessa kentässä kultaiset länget. | |
Koivulahti (1955–1972)
Sinisessä kentässä lilja, saatteena lakioittain kaksi kuusisakaraista tähteä; kaikki kultaa. | |
Kruunupyy (1955–1974)
Kultakentässä punainen hirsi, jossa kultakruunu. | |
Lapväärtti (1960–1972)
Punaisessa kentässä kultainen lyhde ja hopeinen, aaltokoroinen tyviö, jossa punainen, aaltokoroinen hirsi. | |
Maalahti (1965–1982)
Sinisessä kentässä kaksi vastapielestä ulkonevaa saranarautaa; kaikki hopeaa. | |
Maksamaa (1954–2006), Vöyri-Maksamaa (2007–2010)
Sinisessä kentässä vedenhaltia pitäen oikeassa kädessään kalaa ja vasemmassa apilanlehteä; kaikki hopeaa. | |
Munsala (1965–1974)
Sinisessä kentässä kultainen alainen hirsi ja sen yläpuolella kaksi lentävää hopeajoutsenta. | |
Mustasaari (1960–1975)
Punaisessa kentässä risti, jonka kolme ylintä sakaraa kapenevat keskustaa kohti ja ovat suippokärkisiä alimmaisen muodostaessa alaspäin levenevän, kolmoisvuorella seisovan paalun; ristin sakaroiden päälikkeenä rengas; kaikki hopeaa paitsi kolmoisvuori kultaa. | |
Oravainen (1954–2010)
Sinisessä kentässä palkeittain asetettu hopeinen väkivasara, saateena sen kummallakin puolella hopeinen kultaliekkinen kranaatti. | |
Petolahti (1968–1972)
Sinisessä kentässä alapuolelta sahakoroinen hirsi; saatteena ylä- ja alapuolella perunankukka; kaikki hopeaa, kukkien emiöt kultaa. | |
Pietarsaaren maalaiskunta (1958–1984)
Punaisessa kentässä kuularisti, jonka ympärillä reunuksittain asetettu köysi, molemmat kultaa. | |
Pirttikylä (1963–1972)
Sini-hopeakatkoisessa kentässä kaksi tasakylkistä viisikulmiota, joista kumpikin yhdellä sivullaan koskettaa pitkin toista erottavaa koroa; kuviossa lipuke; kaikki vuorovärisiä. | |
Purmo (1954–1976)
Sinisessä kentässä kolmoisvuori, jolla seisoo taakseen katsova ilves; kaikki kultaa paitsi ilveksen varukset punaiset ja korvatöyhdöt mustat. Torsten von Numers, 19. kesäkuuta 1954 | |
Raippaluoto (1957–1972)
Punaisessa kentässä kultainen kotkanpää. | |
Siipyy (1969–1972)
Kilpi havukoroisesti hopea-vihreähalkoinen. | |
Sulva (1968–1972)
Punaisessa kentässä kultaiset tuulimyllyn siivet. | |
Teerijärvi (1956–1968)
Punaisessa kentässä aaltokoroinen hopeatyviö, jonka yläpuolella kultainen apilaristi. | |
Tiukka (1969–1972)
Punaisessa kentässä kultahirsi, jossa kaksi punaista punosruutua. | |
Uudenkaarlepyyn maalaiskunta (1965–1974)
Punaisessa kentässä kaksi vastakkain kääntynyttä ja lomittaista puolikuuta, joiden päällä kruunu; kaikki kultaa. Carol Hedberg, 9. kesäkuuta 1965 | |
Vähäkyrö (1954–2012)
Sinisessä kentässä kaksikorvainen hopeamalja, jossa kolme kultaista tähkää. | |
Vöyri (1955–2006)
Kultakentässä palkeittainen, musta karhunkäpälä, jonka kynnetkin mustat, saatteena molemmin puolin vihreä apilaristi. | |
Ylimarkku (1968–1972)
Sinisessä kentässä aaltokoroinen palkki; saatteena kaksi paaluittaista lyhdettä; kaikki hopeaa. G. Lindström, 8. kesäkuuta 1968 | |
Ähtävä (1962–1976)
Kultakentässä aaltokoroinen, yläinen hirsi ja sen alapuolella neljä kissankelloa, joiden varret yhtyvät ristiksi; kaikki sinisiä. |