Plebeijit (lat. plebeii) olivat alempi Rooman valtakunnan kahdesta yhteiskuntaluokasta. He olivat vapaita, mutta jos he eivät maksaneet esimerkiksi velkojaan, he saattoivat joutua orjiksi. Ylempi yhteiskuntaluokka olivat patriisit, eikä avioliittoja luokkien välillä sallittu ennen vuotta 445 eaa. Plebeijeitä varten perustettiin vuonna 494 eaa. kansantribuunin virka, johon ei voitu valita patriisia. Tämä oli ainoa alemmalle luokalle avoin virka, mutta sillä oli suuret oikeudet. Uskonnolliset asemat oli myöhemminkin rajattu vain patriiseille. Yhteiskuntaluokkien välille tuli joskus niin suuria erimielisyyksiä, että plebeijit ottivat perheensä ja tavaransa ja lähtivät kaupungista leiriytyen sen ulkopuolelle, kunnes heidän vaatimuksiinsa suostuttiin. Näin kävi 494 eaa., 450 eaa. ja 287 eaa. Plebeijit olivat tavallista kansaa. Heillä ei aluksi ollut samanlaisia oikeuksia kuin patriiseilla, mutta he olivat paremmassa asemassa kuin orjat. Taistellen plebeijit kuitenkin saavuttivat samat kansalaisoikeudet kuin patriiseilla oli.[1][2]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Antero Tammisto: Antiikin maailma. Teoksessa: Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 115–118. Wsoy, 1988.
  2. Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 4. Kreikka-Rooma, s. 307-310. WSOY, 1980. ISBN 951-0-09732-2
Tämä antiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.