Wikipedia

Pihlajavesi (Suomen entinen kunta)

Suomen entinen kunta, nykyisin osa Keuruuta

Pihlajavesi (historiallisesti myös Pihlainen) on Keski-Suomessa sijainnut entinen Suomen kunta, joka liitettiin Keuruun kuntaan vuoden 1969 alussa. Pihlajavesi oli Keski-Suomen läänin läntisin kunta.

Pihlajavesi
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Keuruu

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°20′43″N, 24°17′25″E
Lääni Keski-Suomen lääni
Kuntanumero 598
Hallinnollinen keskus Asemakylä
Perustettu
Liitetty 1969
– liitoskunnat Keuruu
Pihlajavesi
– syntynyt kunta Keuruu
Pinta-ala  km²  [1]
(1.1.1968)
– maa 416,0 km²
Väkiluku 1 744  [2]
(31.12.1968)
– väestötiheys 4,34 as./km²

Pihlajaveden naapurikunnat olivat Keuruu, Pohjaslahti, Vilppula, Virrat ja Ähtäri.

Asukkaita oli enimmillään 1950-luvulla 2 330 henkeä, vuonna 1962 vielä 2 050. Kun kuntaliitos Keuruuseen tehtiin 1969 oli asukkaita alle 2 000. Nyt 2000-luvulla väkiluku on pudonnut alle viidensadan. Kesäisin mökkiläisten määrä kuitenkin kaksinkertaistaa väkiluvun. Ainoa merkittävä asutuskeskittymä on Pihlajaveden rautatieaseman ympärillä.

Maantiede

muokkaa

Pihlajavesi sijaitsee harvaan asutun Suomenselän vedenjakaja-alueen läntisessä päässä ja Pihlajaveden reitti kuuluu osana Kokemäenjoen vesistöön. Samalla Pihlajavesi on Keski-Suomen maakunnan läntisin kylä, Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan naapurina. Maasto on epätasaista ja monet mäkien huiput ulottuvat yli 200 metrin korkeuteen merenpinnasta. Maaston keskikorkeus merenpinnasta on 140–160 metriä. Korkein maastonkohta Kalikkamäki ulottuu 216 metrin korkeuteen merenpinnasta, ja kirkonkylä sijaitsee 195 metrin korkeuteen merenpinnasta ja lähes 60 metrin korkeuteen Pihlajavesi-järven pinnasta kohoavalla mäellä. Pihlajaveden eteläosan suurin järvi, Yltiänjärvi, laskee Keuruun reittiin kuuluvaan Ukonselkään Mänttä-Vilppulan puolelle.[3]

Liikenne

muokkaa

Pihlajaveden kautta kulkevat valtatie 23 sekä Haapamäen ja Seinäjoen välinen rautatie (ns. vanha Pohjanmaan rata). Pihlajaveden rautatieasema on yhä käytössä henkilöliikenne- ja junakohtauspaikkana. Entisen kunnan eteläosan halki kulkee vuonna 1985 käytöstä poistettu Pori–Haapamäki-rata, jolla on Pihlajaveden alueella ollut Yltiän rautatieasema. Lähin lentokenttä on Jyväskylän lentoasema.[3]

Etäisyyksiä Pihlajavedeltä

muokkaa

Historiaa

muokkaa

Pihlajaveden seudulla tiedetään liikkuneen ihmisiä jo noin 7 500 vuotta sitten, mutta vanhin tehty esinelöytö on rautakauden aikainen tulusrauta. Kaukaa etelästä tulleet satakuntalaiset ja hämäläiset eränkävijät pystyttivät Pihlajaveden seudulle kalamajoja ja -pirttejä, mutta eivät asettuneet seudulle asumaan. Erämaaomistuksia oli Sääksmäen, Pirkkalan, Messukylän ja Lempäälän pitäjien taloilla. Kuningas Kustaa Vaasa lakkautti erämaaomistukset 1500-luvun puolivälissä, minkä jälkeen Pihlajavedelle alkoi saapua kaskiviljelijöitä ja uudisraivaajia Savosta.[3]

1500-luvulla tulevan Pihlajaveden pitäjän alueella oli alle kymmenen taloa ja 1600-luvun aikana taloluku lisääntyi vain muutamalla. Kun Keuruu erotettiin Ruovedestä vuoden 1630 tienoilla, Pihlajavesi jäi Keuruun yhteyteen. Vuonna 1776 Keuruu ja sen mukana Pihlajavesi siirrettiin Turun läänistä uuteen Vaasan lääniin. Vuodesta 1960 lähtien Pihlajavesi kuului Keski-Suomen lääniin. Pihlajaveden liikenneolot paranivat huomattavasti vanhan Pohjanmaan radan valmistuessa vuonna 1883.[3]

Pihlajaveden ensimmäinen kirkko rakennettiin Matti Åkerblomin johdolla 1780-luvulla ja se on yhä käytössä kesäisin. Pihlajavesi sai kappelin oikeudet yhdessä Multian kanssa vuonna 1831 ja seurakunta itsenäistyi vuonna 1895. Pihlajaveden uusi kirkko valmistui Pihlajavesi-järven etelärannalle vuonna 1870, joten vanha kirkko on ollut autiona jo huomattavasti kauemmin kuin se oli aikanaan käytössä.[3][4]

Nähtävyydet

muokkaa

Palvelut

muokkaa
  • Pihlajaveden ala-aste
  • Pihlajaveden Kyläkauppa
  • Pihlajaveden Nuorisoseura ry:n kahvila-baari "Nässän Baari" nuorisoseurantalolla
  • Pihlajaveden VPK (ensivaste- ja sammutusyksiköt)
  • Karansalmen kyläkioski
  • Koskikalastus Pihlaiskoski ja Reinikankoski
  • Mökkimajoitusta
  • Ulkoilu- ja liikunta-alueet, kuntorata, uimapaikat, erämatkailu
  • Kirjasto

Harrastukset

muokkaa
  • Pihlajaveden VPK: nuoriso-, naisten- ja hälytysosasto
  • Pihlajaveden Näytelmäpiiri
  • Seurakunnan kerhot
  • Keuruun Kansalaisopiston kurssit (esim. jumppa, pianopiiri, posliininmaalaus)
  • Vapaamuotoista jalkapalloa Koipikankaan urheilukentällä kesällä keskiviikkoisin ja sunnuntaisin
  • Pihlajaveden Nuorisoseura ry:n tapahtumien järjestämistä mm. Hattutemppu ja muuta seuratoimintaa

Kylät

muokkaa
  • Asemankylä (nykyinen keskusta)
  • Karimo
  • Karhunkylä (Karhulankylä)
  • Liesjärvi
  • Valkeajärvi
  • Sällinkylä
  • Lapinkylä
  • Kirkonkylä
  • Simsiönkylä

Väestö

muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Pihlajaveden väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1960.

Pihlajaveden väestönkehitys 1880–1960
Vuosi Asukkaita
1880
  
 1 451
1890
  
 1 880
1900
  
 2 073
1910
  
 2 287
1920
  
 2 211
1930
  
 2 044
1940
  
 2 017
1950
  
 2 328
1960
  
 2 156
Lähde: Tilastokeskus.[5]

Tunnettuja pihlajaveteläisiä

muokkaa

Pihlajavesi populaarikulttuurissa

muokkaa

Pihlajaveden asemankylä on toiminut kuvauspaikkana rockmuusikko Andy McCoyhin liittyvässä elokuvassa The Real McCoy (1999) ja tositv-sarjassa The McCoys Show (2003). Elokuvan alkukohtauksessa Andy ja Angela McCoy kävelevät kiskoja pitkin Pihlajaveden rautatieasemalle ja loppukohtauksessa Andyn intialainen sivupersoona istuskelee asemalaiturilla kummastellen junien vähyyttä. Televisiosarjan ensimmäisessä jaksossa Andy ja Angela saapuvat lomanviettoon Andyn äidin ja tämän miesystävän mökille asemankylään. Jaksossa vieraillaan mm. Pihlajaveden erämaakirkossa sekä Pihlajaveden vanhassa kyläkaupassa, joka sijaitsi vastapäätä Pihlajaveden nykyistä kyläkauppaa Kauppalaa.

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1968 (PDF) (sivu 21) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 26.4.2016.
  2. ↑ Väestönmuutokset 1968 (PDF) (sivu 21) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria. Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 15.3.2019.
  3. ↑ a b c d e Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 6: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 187–190. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1976. ISBN 951-0-06465-3.
  4. ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 6. Helsinki: Otava, 1963.
  5. ↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.

Aiheesta muualla

muokkaa

Karttoja

muokkaa
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pihlajavesi_(Suomen_entinen_kunta)&oldid=22619083”