Persilja
Persilja eli maustepersilja (Petroselinum crispum) on kaksivuotinen ruohovartinen yrtti, joka kuuluu sarjakukkaiskasvien heimoon. Persiljan alkuperästä ei ole täyttä varmuutta, mutta lajin arvellaan olevan kotoisin Välimeren itäosista tai Aasian länsiosista. Nykyisin persiljaa kasvaa villinä monin paikoin Etelä-Euroopassa ja Aasiassa.[2]
| Persilja | |
|---|---|
 Silolehtipersilja |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Apiales |
| Heimo: | Sarjakukkaiskasvit Apiaceae |
| Suku: | Persiljat Petroselinum |
| Laji: | crispum |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Persiljaa tunnetaan kolme muunnosta, kähäräpersilja (sammalpoimuinen) (Petroselinum crispum var. crispum), silopersilja (Petroselinum crispum var. neapolitanum), ja juuripersilja (Petroselinum crispum var. radicosum tai P. crispum var. tuberosum).[3][4]
Historia
muokkaaAlkujaan antiikin kreikkalaiset eivät tehneet eroa persiljan ja sellerin (Apium graveolens) välillä, vaan molemmista käytettiin nimeä selinon ja latinassa vastaavasti apium. Myöhemmin persiljalle annettiin nimi petroselinon eli ”kiviselleri”. Selityksenä moiselle nimelle voisi olla, että persiljan siemenet ovat kivikovia ja itävät hyvin hitaasti.
Antiikin Kreikan olympialaisten voittajan kutreille laitettiin persilja- tai selleriseppele.
Persiljalajikkeet
muokkaa
Persiljaa on kolmea lajiketta, jotka kuitenkin ovat erilaisista muodoistaan huolimatta samaa lajia.
Juuripersilja kasvattaa porkkanan näköisiä, pitkiä ja kapeita juuria, joita käytetään juuresten tapaan. Sen sanotaan syntyneen vasta 1500-luvulla Saksassa.
Suomessa persiljoista mausteena on suosituin kähärälehtipersilja, mutta Välimeren seutuvilla suositaan hieman voimakkaamman makuista sileälehtistä persiljaa eli silopersiljaa. Silolehtipersilja oli aiemmin Suomessa vähän käytetty ja harvoin tarjolla, mutta se on kasvattanut suosiotaan.
Persilja mausteena
muokkaaPersiljaa käytetään yleisesti kastikkeisiin ja keittoihin. Se sopii lihan, kalan ja linturuokien mausteeksi. Lisäksi se sopii hyvin myös juusto- ja munaruokiin sekä kasvis- ja pastaruokiin. Kähärälehtipersiljaa käytetään mehevän vihreän värinsä vuoksi koristeena voileipäkakuissa ja voileivissä.
Kuivattu persilja saattaa sisältää jopa 45 prosenttia valkuaista, ja loppu on pääasiassa hiilihydraatteja. Persilja sisältää myös huomattavia pitoisuuksia karoteenia, C-vitamiinia, K-vitamiinia ja folaattia. Siinä on myös pieniä pitoisuuksia muita aineita, kuten A-vitamiinia sekä rautaa ja muita hivenaineita.
Persilja yrttilääkinnässä
muokkaaPersiljalla on kauan tiedetty olevan lääkinnällisiä vaikutuksia. Sitä on käytetty reuman hoitoon, virtsa- ja kuukautisvaikeuksiin sekä voiteena mustelmien ja turvotuksien hoitoon[2]. Tieteellisesti tehon katsotaan perustuvan sen runsaaseen karoteeni- ja C-vitamiinipitoisuuteen. Tuoreena pureskeltuna persiljan sanotaan raikastavan hengitystä.[2]
Persiljan versoissa ja siemenissä on haihtuvaa öljyä, jossa on useita vaikuttavia aineita. Tärkeimmät niistä ovat apioli (C12H14O4) ja myristisiini (C11H12O3). Kasvi sisältää myös flavoneihin kuuluvaa apigeniinia (C15H10O5), joka on antiseptista ja ehkäisee histamiinin vapautumista.[2]
Persiljalla voi olla myös haittavaikutuksia. Hyvin vaaleaihoisen se voi kosketeltaessa herkistää valolle. Sitä ei pidä käyttää hoidollisesti raskauden aikana. Myös vatsahaava tai turvotuksesta johtuva munuaisten tai sydämen vajaatoiminta on este persiljan runsasmääräiselle nauttimiselle.[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Petroselinum crispum (TSN 29817) itis.gov. Viitattu 18.4.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c d Piippo, Sinikka: Kasvi lääkitsee: Persilja poistaa turvotusta ja parantaa ruokahalua. Helsingin Sanomat, 14.6.2004. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.5.2014.
- ↑ Puutarha.net: Persilja (Petroselinum crispum)
- ↑ a b Persilja (Petroselinum crispum). Helsingin Sanomat, 14.6.2004. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.5.2014.
Aiheesta muualla
muokkaa- Suomen Lajitietokeskus: Persilja (maustepersilja) – Petroselinum crispum
- Yrttitarha: Persilja (Petroselinum crispum) (Arkistoitu versio, Archive org)
- United States Department of Agriculture (USDA): Petroselinum crispum (englanniksi)
- Flora of China: Petroselinum crispum (englanniksi)
- Food Component Database (FooDB): Parsley (Petroselinum crispum) (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Petroselinum crispum (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Petroselinum crispum (parsley) (englanniksi)
- Gernot Katzer's Spice Pages: Parsley (Petroselinum crispum) (englanniksi)
Kirjallisuutta
muokkaa- Rousi, A., Auringonkukasta viiniköynnökseen - ravintokasvit, WSOY, 1997.
- Morris, S., Suuri maustekirja, Gummerus, 1999.
- Davidson, A., The Oxford Companion to Food, Oxford University Press, Oxford 1999.
| Juurekset | |
|---|---|
| Kaalit | |
| Kurkkukasvit | |
| Mausteet | |
| Mukulakasvit | |
| Palkokasvit | |
| Sipulit | |
| Muut kasvikset |