Patrik Bärtschi (s. 20. elokuuta 1984 Bülach, Sveitsi) on ammattilaisuransa lopettanut sveitsiläinen jääkiekkoilija, pelipaikaltaan oikea laitahyökkääjä. Hän pelasi urallaan National League A:ssa yhteensä 634 runkosarjaottelua tehopistein 202 201=403 ja keräten 252 jäähyminuuttia sekä 124 playoff-ottelua tehopistein 31 28=59 ja keräten 52 jäähyminuuttia. Bärtschi voitti ZSC Lionsin joukkueessa Sveitsin-mestaruuden vuosina 2012 ja 2014 sekä Victoria Cupin vuonna 2009. Hän pelasi urallaan myös kolmet miesten MM-kilpailut. Bärtschillä on myös Pittsburgh Penguinsin NHL-varaus vuodelta 2002, mutta hän ei kuitenkaan koskaan pelannut Pohjois-Amerikassa.

Patrik Bärtschi
Henkilötiedot
Syntynyt20. elokuuta 1984 (ikä 40)
Bülach, Sveitsi
Kansalaisuus  Sveitsi
Jääkiekkoilija
Pelipaikka oikea laitahyökkääjä
Maila oikea
Pituus 178 cm
Paino 89 kg
Pelaajaura
Pääsarjaura 2000–2016
Seurat Kloten Flyers (NLA)
SC Bern (NLA)
ZSC Lions (NLA)
NHL-varaus 202. varaus, 2002
Pittsburgh Penguins

Pelityyli

muokkaa

Elite Prospects -sivuston Ulf Anderssonin mukaan Bärtschi oli nopea ja suoraviivainen hyökkääjä sekä luontainen maalintekijä. Hänellä oli kova laukaus ja Bärtschi meni aktiivisesti tilanteisiin. Hän laukoi oikealta.[1]

Seuraura

muokkaa

Bärtschi on EHC Klotenin kasvatti. Hän voitti kaudella 2000–2001 Elite Jr. A:n maalipörssin ja sijoittui pistepörssissä toiseksi edellään vain EHC Uzwilin Claudio Moggin jälkeen. Bärtschi voitti myös pudotuspelien piste- ja maalipörssin tehoilla 11 3=14. Hän debytoi samalla kaudella vain 16-vuotiaana Sveitsin pääsarja Nationalliga A:ssa, jossa Bärtschi pelasi kaksi ottelua. Hän pelasi kauden aikana myös yhden ottelun Nationalliga B:n HC Thurgaussa. Varsinaisella NLA:n tulokaskaudellaan 2001–2002 Bärtschi teki Klotenissa 25 runkosarjattelussa tehot 4 4=8 ja 11 playoff-ottelussa tehot 2 2=4. Hän pelasi osan kaudestaan myös seuran A-nuorissa voittaen kauden päätteeksi Elite Jr. A:n mestaruuden.[1]

Pittsburgh Penguins varasi Bärtschin seitsemännellä kierroksella 202. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2002. Hän oli kaudella 2002–2003 tehoilla 21 16=37 Klotenin paras maalintekijä ja kolmanneksi paras pistemies ja jakoi NLA:n maalipörssin kuudennen sijan SC Bernin Sébastien Bordeleaun kanssa. Kaudella 2004–2005 Bärtschi vahvisti Spengler Cupissa tšekkiläistä HC Sparta Prahaa. Kaudeksi 2006–2007 hän siirtyi SC Berniin, jonka paras maalintekijä Bärtschi oli 22 osumallaan, joilla hän jakoi NLA:n maalipörssin viidennen sijan EV Zugin Paul DiPietron ja HC Davosin Alexandre Daiglen kanssa. Media valitsi Bärtschin kauden päätteeksi liigan tähdistökentälliseen.[1]

Kaudeksi 2009–2010 Bärtschi siirtyi ZSC Lionsin riveihin. Hän teki NLA:n yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 25 28=53, joilla Bärtschi oli ZSC:n paras pistemies ja maalintekijä. Hän jakoi koko liigan maalipörssin neljännen ja pistepörssin viidennen sijan Genève-Servette HC:n Tony Salmelaisen kanssa. Bärtschi edusti hallitsevaa Mestarien liigan voittajajoukkue ZSC:tä kauden aikana myös Victoria Cupissa, jossa joukkue voitti NHL-joukkue Chicago Blackhawksin lukemin 2–1. Kaudella 2010–2011 hän nousi ZSC:n varakapteeniksi. Kaudella 2011–2012 Bärtschi voitti pudotuspelien maalipörssin yhdeksällä osumallaan ja kauden päätteeksi Sveitsin-mestaruuden. Kaudella 2013–2014 hän oli ZSC:n paras maalintekijä 21 osumallaan, joilla Bärtschi jakoi NLA:n maalipörssin neljännen sijan Fribourg-Gottéronin Benjamin Plüssin kanssa. Hän voitti kauden päätteeksi Sveitsin-mestaruuden. Kaudella 2014–2015 Bärtschi jakoi pudotuspelien tehotilaston voiton HC Davosin Andres Ambühlin kanssa lukemalla 9.[1]

Bärtschi toimi kaudella 2015–2016 hetken myös ZSC Lionsin kapteenina Sveitsin cupissa, joka päättyi joukkueen voittoon. Kesken kauden 2016–2017, marraskuussa 2016 hän joutui sivuun lonkkavaivojen vuoksi. Bärtschi ilmoitti tämän vuoksi lopettaneensa pelaajauransa tammikuussa 2017.[2]

Maajoukkueura

muokkaa
Mitalit
Maa:   Sveitsi
Miesten jääkiekko
Alle 18-v. MM-kilpailut
  Hopeaa Suomi 2001 jääkiekko

Bärtschi edusti Sveitsiä MM-kilpailuissa vuosina 2003, 2005 ja 2008. Hän pelasi myös alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuosina 2002, 2003 ja 2004. Bärtschi jakoi vuoden 2003 turnauksen pistepörssin voiton neljän ja maalipörssin voiton kolmen muun pelaajan kanssa. Vuoden 2004 turnauksessa hän toimi Sveitsin kapteenina ja oli joukkueen paras pistemies ja syöttäjä tehoilla 3 5=8.[1]

Bärtschi pelasi myös alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuosina 2001 ja 2002, joista ensimmäinen turnaus päättyi hopeaan. Hän oli siinä Sveitsin paras pistemies ja maalintekijä tehoilla 5 2=7.[1]

Bärtschin isoveli Deny pelaa NLA-joukkue SCL Tigersissa. Veljesten isä Urs Bärtschi on entinen Sveitsin maajoukkuepelaaja, joka toimi EHC Bielin vuoden 1983 Sveitsin-mestaruusjoukkueen kapteenina.[1]

Tilastot

muokkaa
    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM             Turnaus O M S Pist. RM
2000–2001 HC Thurgau NLB 1 1 0 1 0 U18 7 5 2 7 4
Kloten Flyers NLA 2 0 0 0 0
2001–2002 Kloten Flyers NLA 25 4 4 8 8 11 2 2 4 2 U18 8 5 4 9 4
JMM 7 2 2 4 2
2002–2003 Kloten Flyers NLA 44 21 16 37 39 5 1 3 4 4 JMM 6 6 4 10 0
MM 6 1 0 1 0
2003–2004 Kloten Flyers NLA 40 12 23 35 6 JMM 6 3 5 8 0
2004–2005 Kloten Flyers NLA 28 7 8 15 12 MM 2 0 0 0 0
2005–2006 Kloten Flyers NLA 44 10 18 28 26 11 1 2 3 14
2006–2007 SC Bern NLA 44 22 17 39 41 13 3 3 6 6  
2007–2008 SC Bern NLA 50 18 17 35 22 6 2 1 3 4 MM 7 1 2 3 0
2008–2009 SC Bern NLA 33 12 11 23 4 5 0 1 1 0
2009–2010 ZSC Lions NLA 49 25 28 53 34 7 3 3 6 12
2010–2011 ZSC Lions NLA 29 8 9 17 0
2011–2012 ZSC Lions NLA 48 11 7 18 8 15 9 2 11 4  
2012–2013 ZSC Lions NLA 50 12 11 23 6 12 3 1 4 0
2013–2014 ZSC Lions NLA 44 21 7 28 22 18 3 5 8 0  
2014–2015 ZSC Lions NLA 45 13 12 25 16 18 4 5 9 6
2015–2016 ZSC Lions NLA 34 4 9 13 4 3 0 0 0 0
2016–2017 ZSC Lions NLA 25 2 4 6 4
17 kautta yhteensä NLA 634 202 201 403 252 124 31 28 59 52

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. a b c d e f g Patrik Bärtschi Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  2. Patrik Bärtschi muss Karriere beenden 24.1.2017. ZLE Betriebs AG. Arkistoitu 26.1.2017. Viitattu 24.1.2017. (saksaksi)