Paisuvaiskudos

Paisuvaiskudos on kudosta, joka laajenee ja jäykistyy, kun verisuoniston kanssa yhteydessä olevat ontelot täyttyvät verellä.^[1] Paisuvaiskudosta on ihmisellä siittimessä, häpykielessä ja nenässä. Erektiossa miehen siitin jäykistyy ja nousee pystyyn paisuvaiskudoksen täyttyessä. Naisella paisuvaista sisältävä häpykieli eli klitoris kovettuu sekä häpyhuulet turpoavat hieman.

Anatomiaa

Miehen paisuvaisten anatomiaa

Naisen paisuvaisten anatomiaa. 1. Esinahka. 2. 3. ja 5. Paisuvaiskudosta. 4. Virtsaputken suu. 6. Emätin

Siittimessä

Miehellä on kolme paisuvaiskudoksesta muodostuvaa pyöreähköä ja pitkulaista paisuvaista, kaksi siittimen paisuvaista (corpus cavernosum, monikkomuoto corpus cavernosa) ja yksi virtsaputken paisuvainen (corpus cavernosum urethrae tai corpus spongiosum). Siittimen paisuvaiset ovat suurimmat ja ne sijaitsevat vierekkäin siittimen dorsaalipuolella eli sillä puolella, joka erektiossa on vatsaa kohti. Niiden välissä alapuolella on pienempi virtsaputkea ympäröivä virtsaputken paisuvainen, josta myös terska muodostuu. Paisuvaiset alkavat läheltä peräaukkoa, jatkuvat kivesten yläpuolelta siittimen päähän, terskaan asti. Siittimen tilavuudesta suurin osa on paisuvaiskudosta. Erektiossa olevassa siittimessä on näkyvillä noin puolet koko paisuvaiskudoksesta. Näkymättömissä oleva paisuvaiskudos on kuitenkin helposti tunnusteltavissa kivesten välistä tai kivespussien sivuilta käsin sekä välilihan sauman kohdalta. Yleisesti luullaan, että paisuvaiskudosta on vain siittimen näkyvässä osassa, mutta todellisuudessa paisuvaiskudos on paljon näkyvää siitintä laajempi.

Lepotilassa oleva siitin roikkuu alaspäin, on hyvin pehmeä ja taipuisa. Paisuvaiskudosten täyttymisen myötä siittimen koko kasvaa ja siitin nousee ylöspäin. Kylmälle altistuttuaan siitin voi kutistua niin pieneksi, ettei siitä juuri muuta näy kuin ryppyinen esinahka. Myös psyykkiset tekijät voivat vaikuttaa paisuvaiskudosten täyttöasteeseen.

Paisuvaiskudoksen koko on hyvin yksilöllistä ja riippuu siitä, onko siitin erektiossa vai ei. Lepotilassa oleva siitin on tavallisesti 6–12 cm pitkä ja erektiossa keskimäärin noin 13–15 cm riippuen mittaustavasta. Paisuvaisten kokonaispituus siittimen ollessa erektiossa on siis useita kymmeniä senttimetrejä.

Häpykielessä

Naisen klitoriksessa on vastaavanlainen paisuvaiskudosrakenne (corpus cavernosum) kuin peniksessäkin. Seksuaalisen kiihotuksen yhteydessä klitoris kovettuu ja suurenee. Klitoriksen paisuvaiskudokset kulkevat häpyhuulten alla emättimen aukon molemmin puolin, eli paisuvaiskudoksen täyttyessä myös häpyhuulet turpoavat ja kovettuvat hieman. Koska suurin osa klitoriksen rakenteesta on piilossa häpyhuulten alla, naisen paisuvaiskudosten täyttyminen eli erektio ei ole yhtä näkyvä kuin miehen erektio.

Nenässä

Nenän paisuvaiskudos paisuu 30–60 minuutin välein vuorotellen eri puolilla nenää. Tällöin ilma kulkee etupäässä vain toisesta sieraimesta sisään ja ulos, ja sulkeutunut puoli saa aikaa kosteutua uudelleen.^[2]

Paisuvaiskudoksen toiminta ja erektio

Miehen erektio. Miehen kiihottuessa seksuaalisesti siitin paisuu moninkertaiseksi, nousee pystyyn ja kovettuu, jos paisuvaiskudos täyttyy kunnolla.

Paisuvaiskudoksen toimintaa säätelevät aivoimpulssit (parasympaattinen hermosto), joita aivot lähettävät seksuaalisen kiihottumisen myötä. Impulssien seurauksena typpioksidin (NO) tuotanto paisuvaiskudoksen valtimoissa lisääntyy, jolloin paisuvaiskudokseen virtaa enemmän verta. Samalla verta pois kuljettavat laskimot supistuvat, jotta veri ei pääsisi virtaamaan pois. Seksuaalinen kiihottuminen on tavallisesti seurausta kiihottavista mielikuvista tai sukupuolielimien näkemisestä tai koskettamisesta. Myös omien sukupuolielimien koskettelu tai hyväily voi helposti aiheuttaa erektion.

Paisuvaiskudosten täyttymisen myötä miehen siitin alkaa paisua, kovettua ja nousta pystyyn, ja siittimen pitenemisen vuoksi esinahka liukuu terskan päältä pois. Terska ei kovetu aivan yhtä kovaksi kuin siittimen varsi, mutta sekin laajenee ja kovettuu. Siittimen ollessa erektiossa virtsaaminen muuttuu hyvin vaikeaksi tai mahdottomaksi, kuitenkin siemenneste pääsee purkautumaan siemensyöksyssä rytmisten supistusten saattelemana. Naisen häpykieli kovettuu ja suurenee, häpyhuulet turpoavat hieman paisuvaiskudoksen täyttyessä. Vaikka naisen erektio ei ole kovin näkyvä, se on seksuaalisesti hyvin tärkeä. Siittimen paisuminen ja nouseminen pystyyn sen sijaan ovat hyvin näkyviä fysiologisia reaktioita.

Seksuaalisen kiihottumisen heikentyessä typpioksidin vapautuminen vähenee normaaliksi ja paisuvaiskudoksesta poistuu ylimääräinen veri, jolloin erektio katoaa.

Paisuvaiskudos on aktiivinen myös nukuttaessa, miehillä esiintyy usein unen aikana erektioita, ja se voi olla vielä aamulla herätessäkin, myös yöllisiä siemensyöksyjä esiintyy. Paisuvaiskudoksen yöllisen toiminnan tarkoituksena on ylläpitää sen toimintaa ja erektiovalmiutta. Paisuvaiskudoksen toiminnan kannalta on tärkeää, että erektioita esiintyy riittävän usein.

Mikäli paisuvaisten täyttyminen jää niin vajaaksi, ettei yhdyntä enää onnistu tai se on vaikeaa, voidaan puhua erektiohäiriöstä. Vielä osittaisellakin erektiolla yhdyntä saattaa onnistua.

Paisuvaiskudosten toiminnan heikkeneminen voi vaikuttaa paitsi yhdyntäkykyyn, myös seksuaalisen nautinnon saamiseen. Jotkin erektiota voimistavat lääkkeet voivatkin lisätä seksuaalista nautintoa, myös naisilla.

Paisuvaiskudoksen sairaudet ja erektiohäiriöt

Osittainen erektio. Paisuvaiskudos on täyttynyt vain osittain. Kuvan siittimellä yhdyntä saattaa vielä onnistua.

Paisuvaiskudoksen täyttyminen hidastuu iän myötä. Nuorella pojalla siitin kovettuu ja nousee pystyyn muutamassa sekunnissa, nuorellakin aikuisella erektion saaminen kestää jo selvästi kauemmin. Vanhemmalla iällä erektiota voi joutua odottelemaan pitempäänkin eikä se välttämättä ole enää täydellinen tai sitä ei enää muodostu. Toisilla erektio säilyy hyvin vanhaksi asti, toisilla ongelmat alkavat jo nuorempana. Erektiohäiriöt lisääntyvät voimakkaasti ikääntymisen myötä. Erektiohäiriöt koskevat niin miehiä kuin naisiakin, vaikka miehille niistä aiheutuu enemmän toiminnallista haittaa. Myös naisilla erektiohäiriö voi aiheuttaa vaikeutta kiihottumisessa ja orgasmin saamisessa. Erektiohäiriöt voivat johtua niin psyykkisistä kuin fyysisistäkin syistä.

Monet yleissairaudet voivat haitata paisuvaiskudoksen toimintaa. Muun muassa verisuonisairaudet heijastuvat usein myös paisuvaiskudoksen toimintaan, koska sen toiminta on hyvin riippuvaista toimivista verisuonista. Diabeetikoilla on tavallista useammin erektiohäiriöitä, myös naisilla. Testosteronin puute voi heikentää paisuvaiskudosten toimintaa, vanhemmiten testosteronin määrä vähenee, mutta muun muassa kivesten vajaatoimintaan liittyen sen taso voi olla alhainen nuorellakin miehellä. Paisuvaiskudokseen saatu vamma voi olla erektiohäiriön taustalla. Paisuvaiskudoksen tai siittimen syöpä on harvinaista, etenkin nuorilla ihmisillä.

Monet lääkkeet, kuten mielialalääkkeet, voivat vaikuttaa haitallisesti erektion saamiseen ja seksuaaliseen halukkuuteen. Nämä haittavaikutukset voivat jatkua lääkkeiden käytön lopettamisen jälkeen. ^[3]

Priapismilla tarkoitetaan pitkittynyttä erektiota, johon ei liity seksuaalista kiihottuneisuutta. Pitkään jatkunut erektio voi olla kivulias, ja vaarana on paisuvaiskudoksen vaurioituminen hapenpuutteen vuoksi. Jos siitin on täydessä erektiossa yli neljä tuntia, voi paisuvaiskudos vaurioitua pysyvästi. Priapismi voi olla seurausta monista syistä, kuten hermoston tai verisuoniston vaurioista, huumeiden käytöstä tai yliannostellusta erektiohäiriölääkkeestä. Joskus syytä ei pystytä selvittämään.

Erektio voi olla myös kivulias muutenkin kuin priapismissa. Muun muassa lantionpohjan ongelmat voivat altistaa kivuliaalle erektiolle. Myös liian ahdas tai tulehtunut esinahka tai liian lyhyt frenulum eli esinahkaa terskaan yhdistävä jänne voivat aiheuttaa kipua paisuvaiskudosten täyttyessä.

Peyronien taudissa paisuvaiskudokseen aiheutuu arpikudosta, minkä vuoksi siitin käyristyy noustessaan erektioon.

Lähteet

www.tohtori.fi
www.vaestoliitto.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
www.tiede.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
www.solunetti.fi

Viitteet

↑ paisuvaiskudos 18.10.2016. Duodecim terveyskirjasto, lääketieteen sanasto. Viitattu 30.1.2022.
↑ Kenneth S. Saladin: ”The Nose”, Human Anatomy, s. 655–657. McGraw-Hill Higher Education, 2004. ISBN 9780071111874
↑ [https://www.ema.europa.eu/en/documents/other/new-product-information-wording-extracts-prac-recommendations-signals-adopted-13-16-may-2019-prac_en.pdf New product information wording – Extracts from PRAC recommendations on signals] 11.06.2019. European Medicines Agency. Viitattu 30.03.2022.

[1] suvaiskudos 18.10.2016. Duodecim terveyskirjasto, lääketieteen sanasto. Viitattu 30.1.2022.

[saladin-2] Kenneth S. Saladin: ”The Nose”, Human Anatomy, s. 655–657. McGraw-Hill Higher Education, 2004. ISBN 9780071111874

[3] [https://www.ema.europa.eu/en/documents/other/new-product-information-wording-extracts-prac-recommendations-signals-adopted-13-16-may-2019-prac_en.pdf New product information wording – Extracts from PRAC recommendations on signals] 11.06.2019. European Medicines Agency. Viitattu 30.03.2022.

[1]

[2]

[3]