Ostrogoottien valtakunta
Ostrogoottien valtakunta, virallisesti Italian kuningaskunta (lat. Regnum Italiae)[1], oli ostrogoottien Italiaan perustama lyhytaikainen kuningaskunta. Se pysyi koossa vuodesta 493 vuoteen 553.[2]
| Italian kuningaskunta Regnum Italiae |
|
|---|---|
493–553 |
|
|
|
|
| Valtiomuoto | monarkia |
| Kuningas |
Ensimmäinen: Teoderik Suuri (493–526) Viimeinen: Teja (552–553) |
| Pääkaupunki | Ravenna |
| Uskonnot | areiolaisuus |
| Edeltäjä | Italian kuningaskunta |
| Seuraaja |
 Bysantin valtakunta |
Valtakunta syntyi, kun ostrogootit syrjäyttivät Italian hallitsijan Odovakarin, joka oli puolestaan syrjäyttänyt Länsi-Rooman viimeisen keisarin vuonna 476. Ostrogoottien valtakunnan ensimmäinen hallitsija oli Teoderik Suuri, jonka aikana goottien valtakunta oli voimakkaimmillaan. Teoderik yhdisti valtakuntaan osia Etelä-Galliasta ja Pannoniasta.[2]
Valtakunta alkoi kuitenkin heikentyä heti Teoderikin kuoleman jälkeen, ja sitä ahdistivat niin frankit kuin bysanttilaiset. Bysantin joukot löivät lopulta heikentyneet ostrogootit vuonna 553. Osa gooteista palasi Pannoniaan, osa sulautui Italian muuhun väestöön.[2]
Ostrogoottien aika oli väestölle ja elinkeinoille tuhoisa. Sodat muuttuivat helposti ryöstelyksi, Rooman vesijohtojärjestelmä tuhoutui ja väkiluku väheni esimerkiksi veristen taistelujen ja piiritysten takia niin paljon että puhutaan suorastaan väestökadosta.[2]
Kuninkaat
muokkaaKatso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Cassiodorus: Variae II The Latin Library. Viitattu 2.1.2023. (latinaksi)
- ↑ a b c d Castrén, Paavo: Uusi antiikin historia, s. 578–582, 599–602. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-21863-3
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ostrogoottien valtakunta Wikimedia Commonsissa