Orari
Orari (kreik. οράριον, orarion ven. орарь, orari) on ortodoksisen diakonin ja ipodiakonin jumalanpalveluspukuun kuuluva arvon tunnus, pitkä kapea olkanauha, joka on koristeltu seitsemällä ristillä. Diakonilla orari kiinnitetään stikarin vasempaan olkapäähän napilla, ja ekteniaa lausuessaan diakoni kohottaa oikealla kädellään oraria sivulle rukouksen merkkinä. Ipodiakonit pukevat orarin ristinmuotoisesti rinnan yli. Oraria vastaava läntisen kristillisyyden jumalanpalvelusvaate on stoola.[1][2]
Orari kuvaa kantajalleen diakonin rukouksellista vastuuta ja Pyhän Hengen armoa. Kaikilla pappeuden asteiden tunnuksena on nauha: diakonilla orari, papilla epitrakiili ja piispalla omofori. Papin epitrakiili ja piispan omofori kuvaavat samoja asioita laajennettuna kuin orari diakonille. Orarin (nauhan) kaksi päätä kuvaavat Uutta ja Vanhaa testamenttia.[1]
Kierreorari on arkki- ja ylidiakonin käyttämä pitkä orari. Tavallisesta diakonin orarista kierreorari poikkeaa siinä, että se on leveämpi ja lähes kaksi kertaa pidempi. Nimensä se on saanut siitä, että vasemmalle olkapäälle kiinnitetty orari kiertää oikean kyljen ympäri. Venäläisen tavan mukaan kierreorariin on kirjailtu kolmesti sana Pyhä, useimmiten slaavinkielellä. Joillakin ylidiakoneilla on myös suomenkielisellä kirjailulla varustettuja kierreorareita.[1]
Kierreorarit tehdään yksilöllisinä käsitöinä. Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa erittäin huomattava näiden tekijä oli seurakunnan kirkkoleivän paistajana toiminut Valeria Snow.
Kreikassa eroa ei ole, vaan kaikki diakonit käyttävät kierreoraria.
Suomessa noudatetaan käytäntöä, jonka mukaan ansioitunut diakoni voi saada oikeuden käyttää kierreoraria vaikkei olekaan nimitetty ylidiakoniksi.