OMON

Venäjän poliisin erikoisyksikkö

OMON (ОМОН, ven. Отряд мобильный особого назначения, Liikuteltavat erikoisjoukot, vuoden 2011 poliisiuudistukseen saakka ven. Отряд милиции особого назначения, Otrjad militsii osobogo naznatšenija, Miliisin erikoisjoukot) on yleisnimitys poliisin tai miliisin erikoisjoukoille Venäjällä ja entisessä Neuvostoliitossa.

OMON
ven. ОМОН
Tunnus
Tunnus
OMON vuonna 2019
OMON vuonna 2019
Toiminnassa Vuodesta 1919
Rooli Erikoisjoukko
Osa joukkoa Venäjän kansalliskaarti
Tukikohta  Venäjä, Moskova
OMON-ryhmä kuorma-autoineen Nižni Novgorodissa.

Näitä joukkoja käytetään erikoistilanteissa, kuten vaarallisissa pidätyksissä, panttivankitilanteissa, mellakoissa ja terrorismitapauksissa. Jokaisella Venäjän alueella ja useilla suuremmilla kaupungeilla on omat OMON-joukkonsa. Ukrainassa Neuvostoliitolta periytyneet OMON-joukot tunnettiin nimellä Berkut.

OMON-joukkoihin voivat hakea 22–30-vuotiaat asepalveluksen suorittaneet miehet. Seula on tiukka ja sisältää lääketieteelliset ja psykologiset testit. Koulutus kestää neljä kuukautta. Jäsenet saavat melko pientä palkkaa (noin 1 000 €/kk) ja jäävät yleensä eläkkeelle 45:n ikäisinä ilman merkittävää eläkettä.

OMONin juuret ovat Neuvostoliitossa sisäministeriön (MVD) alaisuuteen vuonna 1979 perustetussa erikoisjoukossa, joka luotiin valmistauduttaessa Moskovan olympialaisiin 1980, jotta varmistuttaisiin ettei kilpailuissa toistu Münchenin vuoden 1972 kaltaista verilöylyä.

Nykyinen järjestelmä on perustettu 1987 ja tuon erikoisjoukon jälkeläinen. OMON-joukot perustettiin Neuvostoliitossa alun perin pysäyttämään mielenosoitukset ja torjumaan huliganismia, mutta niiden toimenkuva laajeni jopa tavalliseen katupartiointiin saakka. Neuvostoliiton hajoamisvaiheessa OMON-joukkoja käytettiin tukahduttamaan tasavaltojen irtautumispyrkimyksiä ja esimerkiksi 20. tammikuuta 1991 osasto hyökkäsi Latvian sisäministeriöön[1].

Venäjä on kierrättänyt OMON-joukkoja Tšetšeniassa, jonne lähes kaikki joukkojen jäsenet joutuvat muutaman kuukauden tehtävään. Eräässä kuuluisassa tapauksessa seitsemänmiehinen OMON-joukko jäi helmikuussa 2000 sissien vangiksi ja teloittamaksi lähellä Džanei-Vedenon kylää mukanaan kamera, jossa oli kuvia miesjoukon palveluksesta Tšetšeniassa.

Lähteet

muokkaa
  1. Kasekamp, Andres: Baltian historia, s. 236. Vastapaino, 2013. ISBN 978-951-768-411-8

Aiheesta muualla

muokkaa