Wikipedia

O. A. Kallio

suomalainen lyseon lehtori ja kirjallisuustutkija

Oskar Albin Kallio, sukunimi alk. Käyhkä (18. huhtikuuta 1874 Mikkeli – 1. huhtikuuta 1940 Tampere) oli suomalainen lyseon lehtori ja kirjallisuudentutkija.[1]

O. A. Kallio
Oskar Albin Kallio, ent. Käyhkä
Henkilötiedot
Syntynyt18. huhtikuuta 1874
Mikkeli
Kuollut1. huhtikuuta 1940 (65 vuotta)
Tampere
Ammatti lyseon lehtori ja kirjailija
Kirjailija
Äidinkielisuomi
Aikakausi 1901-1932
Aiheet elämäkerrat, kirjallisuus, historia, suomennokset
Esikoisteos Wiipurin läänin järjestämisestä muun Suomen yhteyteen, väitöskirja (1901)
Muuta tietoa

Filosofian tohtori 1903 sekä Tampereen historiallisen seuran (1925) perustajajäsen

Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Kallion äiti oli Ida Maria Käyhkä. Hän pääsi ylioppilaaksi Mikkelin lyseosta 1894. Opiskeltuaan Helsingin yliopistossa yleistä historiaa, estetiikkaa, suomen kieltä ja kirjallisuutta hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1898, lisensiaatiksi 1901 ja tohtoriksi 1903. Kallion väitöskirjan aiheena oli Viipurin läänin järjestäminen muun Suomen yhteyteen, ja hän suoritti väitöskirjaa varten arkistotutkimuksia Pietarissa. Kallio oli historian ja suomenkielen lehtorina Savonlinnan reaalilyseossa 1904–1911 ja Tampereen klassillisessa lyseossa 1911–1940. Hän oli myös klassillisen lyseon vararehtorina ja suomen kielen opettajana Tampereen teknillisessä opistossa.[1]

Kallio oli Valvojan toimituksen jäsen 1900–1902 ja Savolaisen toimituksen jäsen 1907–1911. Hän oli perustamassa Tampereen historiallista seuraa ja toimi seuran varapuheenjohtajana 1924–1940. Hän oli Aamulehden kirjallisuusarvostelijana 1920–1940 käyttäen nimimerkkiä O. A. K..[1]

Savonlinnassa asuessaan Kallio kuului Savonlinnan kaupunginkirjaston johtokuntaan ja toimi Suomalaisuuden Liiton sikäläisen haaraosaston sihteerinä ja esimiehenä. Tampereella Kallio oli Tampereen kaupunginkirjaston johtokunnan varapuheenjohtajana, Tampereen Säästöpankin isännistön jäsenenä, Tampereen Suomalaisen Klubin johtokunnan varapuheenjohtajana ja Tampereen Teatterin johtokunnan jäsenenä.[1]

Kallion kirjalliseen tuotantoon kuuluu Uudempi suomalainen kirjallisuus I—II ja teos Suomalaisuuden suurmiehiä, joka sisältää Mikael Agricolan, Daniel Jusleniuksen, A. I. Arwidssonin, Jaakko Juteinin ja K. A. Gottlundin elämäkerrat, sekä pienemmät teokset Kalevalan miehet, Kalevalan naiset ja Savolaisia sukuja ja sukunimiä. Kallio suomensi runoja, proosaa ja historiallista ja elämäkertakirjallisuutta.[1]

Kallio oli naimisissa kaksi kertaa;

  • 1909–1925 Anna Sofia Weissin (k. 1925) kanssa
  • vuodesta 1933 Aili Mathilda Öfverbergin kanssa

Teokset

muokkaa
  • Wiipurin läänin järjestämisestä muun Suomen yhteyteen, väitöskirja. 1901
  • Elias Lönnrot. Elämäkertoja 7. Kansanvalistusseura, Helsinki 1902, 2. tark. ja korj. painos 1909, 3. korj. ja tark. painos Tietosanakirja, Helsinki 1921
  • William Edv. Gladstone. Elämäkertoja 10. Kansanvalistusseura, Helsinki 1903
  • Yleisen kirjallisuuden historian pääpiirteet. Kansanvalistus–seuran historiallisia lukukirjoja 2. Kansanvalistusseura, Kuopio 1905
  • Savo. Suomen maakunnat 3. Kansanvalistusseura, Helsinki 1904
  • Muutamia piirteitä Mikkelin kaupungin vaiheista vv. 1838–1888. Mikkeli 1907
  • Kalevalan miehet. Kyläläisten kirjasia n:o 129. WSOY 1910
  • Kalevalan naiset. Kyläläisten kirjasia n:o 130. WSOY 1910
  • Sevillan ruusu : oopperaparodia ; teksti O. A. Kallio ja Knut Sarlin ; säveltänyt Aatto A. Lumme. Savonlinna 1910, 1912
  • Savolaisia sukuja ja sukunimiä. Kansanvalistusseuran kotiseutukuvauksia n:o 14. Kansanvalistusseura, Helsinki 1911
  • Uudempi suomalainen kirjallisuus I : Perustava aika : (kansallisromantiikka). WSOY 1911, 2. tark. ja uud. painos 1928
  • Uudempi suomalainen kirjallisuus II : Murrosten aika : (realismi ja uusromantiikka) . WSOY 1912, 2. tark. ja uud. painos 1929
  • Suomalaisuuden suurmiehiä 1 : Agricola : Juslenius : Arwiddsson : Juteini : Gottlund ; kuvaillut O. A. Kallio. Kansanvalistusseuran elämäkertoja 19. Kansanvalistusseura, Helsinki 1915
  • Viipurin läänin järjestäminen muun Suomen yhteyteen, teoksessa Karjalan kirja. WSOY 1932

Suomennoksia

muokkaa
  • Raittius–runoja ; suom. O. A. Kallio. Kansanvalistus–seuran taikalyhtykirjoja n:o 14. Kansanvalistusseura, Kuopio 1902
  • Ihmeellinen kertomus : kantaatti ynnä lukukappaleita ; sanat valinnut ja kirj. Mary B. Brooks ; säveltänyt Geo F. Root ; suom. O. A. Kallio ; sov. P. J. Hannikainen. Kansanvalistus–seuran taikalyhtykirjoja n:o 16. K. Malmström, Kuopio 1903
  • Alma Söderhjelm : Ranskan vallankumouksen sivistyselämästä. Tieteen työmailta 2. Otava 1903
  • Alphonse Daudet : Maanantai–tarinoita : valikoima. Kansan novellikirjasto 13. Kansa, Savonlinna 1908
  • Niccolò Machiavelli : Ruhtinas  ; suomentanut ja johdannolla varustanut O. A. Kallio. Kariston klassillinen kirjasto 4. Karisto 1918, 2. painos 1993, 3. painos 1997, 4. painos 1998 (alkuteos Il principe)
  • Voltaire : Sallimus: itämainen kertomus ; suomentanut ja johdannolla varustanut O. A. Kallio. Kariston klassillinen kirjasto 6. Karisto 1918, 2. painos 1955, 3. painos 1986 (alkuteos Zadig, ou la destinée)
  • Clemens Brentano : Kunnon Kasper ja kaunis Anni  ; suomentanut ja johdannolla varustanut O. A. Kallio. Kariston klassillinen kirjasto 14. Karisto 1919 (alkuteos Geschichte vom braven Kasperl und dem schönen Annerl)
  • François Marie Voltaire : Kaarle XII:n historia. Kariston klassillinen kirjasto 18. Karisto 1921, 2. painos 1970, 3. painos 1994, 4. painos 2000 (alkuteos Histoire de Charles XII)
  • Lordi Byron : Kolme runokertoelmaa : Korinton piiritys – Mazeppa – Chillonin vanki  ; suom. ja johdannolla ynnä selityksillä varustanut O. A. Kallio. Karisto 1922

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ a b c d e Tohtori O. A. Kallio 60-vuotias, Aamulehti, 18.04.1934, nro 103, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Aiheesta muualla

muokkaa


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=O._A._Kallio&oldid=22530006”