Nyköpingin kunta

Nyköpingin kunta (ruots. Nyköpings kommun) on Södermanlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Södermanlandiin. Kunnan keskustaajama on Nyköping.

Nyköpingin kunta
vaakuna
Valtio	Ruotsi
Lääni	Södermanlandin lääni
Maakunta	Södermanland
Keskustaajama	Nyköping
Kuntakoodi	0480
Pinta-ala  ()
– Maa	1 420,46 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ()	57 633
– Väestötiheys	40,6 as./km²
www.nykoping.se
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Raatihuone Nyköpingin kaupungissa.

Nyköpingshusin linna.

Nyköpinginjoki Täckhammarin sillan kohdalla.

Nyköpinginjoen laaksoa.

Stigtomtan taajama.

Näkymä Kiladaleniin Berga Kullen luonnonsuojelualueelta.

Lindbacke-Svanvikenin luonnonsuojelualue.

Labro ängarin luonnonsuojelualue.

Hornetista otettu kuva Båven-järvestä.

Nävsjön-järvi näköalavuorelta.

Simonbergetin luonnosuojelualue Tunabergissä.

Kunnan maapinta-ala on 1 420,46 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 57 633 henkeä (31.12.2021).

Vuonna 2007 kunnassa oli 298,66 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 20,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Vuonna 1951 Nyköpingin kaupunkiin liitettiin suurin osa Nikolain maalaiskunnasta ja samalla loppuosasta muodostettiin Oxelösundin kaupunki. Vuotta myöhemmin Ruotsissa toteutettiin kuntauudistus, jolloin nykyisen Nyköpingin alueelle muodostettiin kaupungin lisäksi seitsemän "suurkuntaa":

• Bettna (Bettna, Blacksta, Forssa, Husby-Oppunda, Vadsbro ja Vrena)
• Jönåker (Bergshammar, Kila, Lunda ja Tuna)
• Rönö (Lid, Ludgo, Ripsa, Runtuna, Råby-Rönö ja Spelvik)
• Stigtomta (Bärbo, Halla, Nykyrka ja Stigtomta)
• Svärta (Helgona ja Svärta)
• Tunaberg (ei muutosta)
• Tystberga (Bogsta, Bälinge, Lästringe, Sättersta, Torsåker ja Tystberga)
• Nyköpingin kaupunki (ei muutosta)

Vuonna 1967 Svärta liitettiin Nyköpingin kaupunkiin. Nyköpingin kunta muodostettiin yllä mainituista kunnista, mutta Bettnan kunnasta Nyköpingiin liitettiin vain Vrena ja Husby-Oppundan. Loput Bettnan alueet liitettiin Flenin kuntaan. Vuonna 1974 Nyköpingiin liitettiin vielä Trosan kaupunki, Vagnhäradin ja Dagan maalaiskunnat sekä Gnestan kauppala.

Kuntauudistuksen jälkeen Nyköpingin kunta kattoi koko Södermanlandin läänin rannikon lukuun ottamatta Oxelösundin kuntaa, jota pienestä pinta-alastaan huolimatta ei liitetty Nyköpingin kuntaan. Uuden suurkunnan pohjois- ja itäosissa oli kuitenkin toiveita irtautumisesta. Nyköpingin kunta jaettiin vuoden 1992 alussa erottamalla siitä Gnestan ja Trosan kunnat.

Vaakuna

Vaakunaselitys: (Ruotsiksi: I fält av silver ett rött borgtorn med krenelerad väktargång och spetsig tornhuv.)

Vaakunan aihe esiintyy ensimmäisen kerran sinetissä vuonna 1359 ja myöhemmin vaakunana. Vaakuna vahvistettiin Nyköpingin kaupungille vuonna 1945. 1970-luvun kuntauudistuksen jälkeen päätettiin käyttää jatkossakin kaupungin vanhaa vaakunaa, joka rekisteröitiin Patentti- ja rekisterihallituksessa vuonna 1974. Nykyisen Nyköpingin kunnan alueella aiemmin sijainneista kunnista viidellä on ollut oma vaakuna:

• 
  Bettnan maalaiskunta
  (1953–1970)
• 
  Rönön maalaiskunta
  (1954–1970)
• 
  Stigtomtan maalaiskunta
  (1963–1970)
• 
  Tunabergin maalaiskunta
  (1953–1970)
• 
  Tystbergan maalaiskunta
  (1957–1970)

Väestönkehitys

Nyköpingin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi			Asukkaita
1950			39 875
1955			40 922
1960			42 643
1965			45 140
1970			46 772
1975			47 689
1980			47 262
1985			47 238
1990			47 481
1995			48 737
2000			49 063
2005			49 816
2010			51 644
2015			54 262
2020			57 071
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta	Tarkempi jaottelu	Henkilöä (31.12.2015)	%
Ulkomaalaistaustaiset	Ulkomailla syntyneet	7 192	13,3
	Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla	2 123	3,9
Ruotsalaistaustaiset	Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla	3 694	6,8
	Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa	41 253	76,0

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 977 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 1,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Seuraaviin vuoden 1984 lopun mukaisiin tietoihin sisältyvät myös nykyään itsenäiset Gnestan ja Trosan kunnat. Kyseisten tietojen mukaan 5,4 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 667 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 2,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 193 039 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 71 000 kruunua.

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:

• 0–17-vuotiaat: 19,8 %
• 18–64-vuotiaat: 57,9 %
• 65 vuotta täyttäneet: 22,3 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010

Elinkeino
		Työpaikat (%)	Työlliset (%)
	alkutuotanto	2,1	2,0
	jalostus	16,1	21,9
	palvelut	79,4	74,1
	tuntematon	2,4	2,0
	Työpaikkoja ja työllisiä	22 596	23 988
	työpaikkaomavaraisuus	94,2

Taajamat

Kunnassa on 15 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 81,9 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 9 359 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2010)
1	Nyköping	29 891
2	Arnö	3 871
3	Stigtomta	1 942
4	Svalsta	1 078
5	Tystberga	828
6	Nävekvarn	795
7	Bergshammar	790
8	Vrena	626
9	Jönåker	617
10	Sjösa	483
11	Enstaberga	430
12	Runtuna	250
13	Ålberga	247
14	Buskhyttan	225
15	Stavsjö	212

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:

• Oppeby
• Oxbacken

Luettelossa mainituista taajamista molemmat ovat sittemmin kasvaneet yhteen Nyköpingin taajaman kanssa.

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:

• Aspa
• Berghag
• Buskhyttegård
• Edstorp
• Fyrby
• Granlund Kvarnsjön*
• Jagbacken
• Kila
• Kisäng
• Lappetorp
• Lid
• Lästringe
• Nedre Aspa
• Påljungshage
• Skeppsvik
• Stavsjöbruk
• Uttervik (norra delen)
• Örstig

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Granlund Kvarnsjön kuuluu osin myös Trosan kuntaan.

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:

• Brandholmen
• Koppartorp
• Påljungshage

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Nyköpingin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:

• Nyköpings Västra (21 valtuutettua)
• Nyköpings Norra (20 valtuutettua)
• Nyköpings Östra (20 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Nyköpingin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien. Gnestan kunta ja Trosan kunta sisältyvät Nyköpingin tuloksiin vuosina 1973–1988.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022

Puolue
		1973	1976	1979	1982	1985	1988	1991	1994	1998	2002	2006	2010	2014	2018	2022
	Maltillinen kokoomus	8	9	11	14	14	13	13	12	13	8	14	15	14	16
	Keskustapuolue	17	16	12	11	9	9	7	6	5	3	5	4	5	5
	Liberaalit	4	6	5	3	8	7	5	3	3	7	5	4	3	3
	Kristillisdemokraatit	0	0	0	0	0	0	3	1	6	6	5	3	2	3
	Ympäristöpuolue vihreät	0	0	0	0	0	4	0	2	3	3	3	6	6	3
	Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue	32	30	33	33	30	30	26	34	25	29	26	23	22	20
	Vasemmistopuolue	0	0	0	0	0	0	2	3	6	5	3	3	3	4
	Ruotsidemokraatit	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	3	6	7
	Muut	0	0	0	0	0	0	5	0	0	0	0	0	0	0
	Yhteensä	61	61	61	61	61	63	61	61	61	61	61	61	61	61

Piirit

Kartta Nyköpingin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

• Bergshammarin piiri
• Kilan piiri (Södermanland)
• Lidin piiri
• Ludgo-Spelvikin piiri
• Lundan piiri
• Lästringen piiri
• Nyköpingin Alla Helgonan piiri (Nyköpings Alla Helgona distrikt)
• Nyköpingin Sankt Nicolain piiri (Nyköpings Sankt Nicolai distrikt)
• Runtunan piiri
• Råby-Rönön ja Ripsan piiri (Råby-Rönö och Ripsa distrikt)
• Stigtomtan piiri
• Svärtan piiri
• Tunabergin piiri
• Tunan piiri (Södermanland)
• Tystberga-Bälingen piiri
• Vrenan piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:

• Nyköpings S:t Nicolai
• Nyköpings Alla Helgona
• Tunaberg
• Kiladalen
• Stigtomta-Vrena
• Rönö
• Tystbergabygden

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Lähteessä Gnestan kunta ja Trosan kunta ovat vielä osa Nyköpingin kuntaa, mutta niihin kuuluvat seurakunnat on jätetty tässä pois. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

• Bergshammar
• Bogsta
• Bälinge
• Bärbo
• Halla
• Helgona* (Allhelgona)
• Husby-Oppunda (Husby)
• Kila
• Lid
• Ludgo
• Lunda (Jönåker)
• Lästringe
• Nicolai*
• Nikolai kbfd*
• Nykyrka
• Nyköpings Alla Helgona (Nyköpings östra)
• Nyköpings Sankt Nicolai (Nyköpings västra)
• Ripsa
• Runtuna
• Råby-Rönö (Råby)
• Spelvik
• Stigtomta
• Svärta
• Sättersta
• Tuna
• Tunaberg (Näveberg)
• Tystberga
• Vrena

Kirkot

• 
  Alla Helgonan kirkko
• 
  Bergshammarin kirkko
• 
  Bogstan kirkko
• 
  Bälingen kirkko
• 
  Bärbon kirkko
• 
  Hallan kirkko
• 
  Husby-Oppundan kirkko
• 
  Kilan kirkko
• 
  Lidin kirkko
• 
  Ludgon kirkko
• 
  Lundan kirkko
• 
  Lästringen kirkko
• 
  Nykyrkan kirkko
• 
  Ripsan kirkko
• 
  Runtunan kirkko
• 
  Råby-Rönön kirkko
• 
  Sankta Annan kirkko
• 
  Sankt Nicolain kirkko
• 
  Sankta Katarinan kirkko
• 
  Spelvikin kirkko
• 
  Stigtomtan kirkko
• 
  Svärtan kirkko
• 
  Sätterstan kirkko
• 
  Tunan kirkko
• 
  Tunabergin kirkko
• 
  Tystbergan kirkko
• 
  Vrenan kirkko

Ystävyyskaupungit

• Iisalmi, Suomi
• Lauf an der Pegnitz, Saksa
• Notodden, Norja
• Nykøbing Falster, Tanska
• Salacgrīva, Latvia
• Viipuri, Venäjä

Aiheesta muualla

• Nyköpingin kunnan kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi)

Södermanlandin läänin kunnat