Niko – Lentäjän poika
Niko – Lentäjän poika on suomalais-tanskalais-irlantilais-saksalaisena yhteistyönä valmistunut tietokoneanimaatioelokuva, joka sai ensi-iltansa 10. lokakuuta 2008.
| Niko – Lentäjän poika | |
|---|---|
 Elokuvan juliste |
|
| Ohjaaja |
Kari Juusonen Michael Hegner |
| Käsikirjoittaja |
Hannu Tuomainen Marteinn Thorisson |
| Tuottaja |
Petteri Pasanen Hannu Tuomainen |
| Säveltäjä | Stephen Mckeon |
| Kuvaaja | Antti Ripatti |
| Leikkaaja | Per Risanger |
| Pääosat |
Olli Jantunen Hannu-Pekka Björkman Vuokko Hovatta Vesa Vierikko |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Suomi  Tanska  Irlanti  Saksa |
| Tuotantoyhtiö |
Anima Vitae Cinemaker A. Film A/S Ulysses Filmproduktion Magma Films |
| Levittäjä | Telepool |
| Ensi-ilta |
10. lokakuuta 2008 |
| Kesto | 75 min. |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Budjetti | 6 100 000 € |
| Tuotto | $21,822,495 (18,823,968€)[1] |
| Katsojat |
233 664 (Suomessa)[2] 400 000 (Saksassa) |
| Seuraaja | Niko 2 – lentäjäveljekset |
| Aiheesta muualla | |
| Virallinen sivusto | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Niko – Lentäjän poika oli vuoteen 2009 mennessä kaikkien aikojen katsotuin suomalainen elokuva: kolme miljoonaa katsojaa 23 maassa.[3]
Se on ensimmäinen osa elokuvasarjasta, johon kuuluvat myös Niko 2 – Lentäjäveljekset (2012) ja Niko ja myrskyporojen arvoitus (2024).
Juoni
muokkaaNiko-niminen poronvasa uskoo isänsä olevan yksi Joulupukin Lentojoukkojen lentävistä poroista, vaikkei ole koskaan isäänsä nähnyt. Hänen unelmansa on tulla ihailemansa isänsä kaltaiseksi lentäväksi poroksi korkeanpaikankammosta huolimatta, mutta kotilauma ei hyväksy Nikon unelmaa. Nikon ainoa tuki ja apu on iäkäs ja kömpelö liito-orava Julius, joka pitää pientä poroa omana poikanaan.
Vastoin porolauman sääntöjä Niko käy omissa lentoharjoituksissa Kotilaaksonsa ulkopuolella, koska haluaa välttää muiden pilkan. Nikon harjoitellessa lentämistä pahamaineisen Mustan Suden johtama lauma näkee poropojan ja seuraa tätä porolauman luo. Porojen on paettava Kotilaaksosta erämaahan. Syyllisyyttä tunteva Niko jättää lauman etsiäkseen isänsä ja tullakseen hänen kaltaisekseen sankariksi. Niko saa avukseen Juliuksen ja valkoisen Wilma kärpän ja he suuntaavat kohti Korvatunturia.
 |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Äänirooleissa
muokkaa| Olli Jantunen | … | Niko |
| Hannu-Pekka Björkman | … | Julius |
| Vuokko Hovatta | … | Wilma |
| Vesa Vierikko | … | Musta Susi |
| Jussi Lampi | … | Räyskä |
| Risto Kaskilahti | … | Rimppa ja Uljas |
| Minttu Mustakallio | … | Essie |
| Juha Veijonen | … | Raavas |
| Puntti Valtonen | … | Hirvas |
| Elina Knihtilä | … | Oona |
| Juulia Rönkkö | … | Saaga |
| Tommi Korpela | … | porolauman johtaja |
| Aarre Karén | … | isoisä |
| Arttu Hämäläinen | … | poropoika |
| Ilmari Huhtala | … | poropoika |
| Mika Ala-Panula | … | Oinas, susi ja poro |
| Kari Hietalahti | … | Armas, Tervas ja tonttu |
| Janus Hanski | … | Rautias |
| Jussi Chydenius | … | Viekas |
| Miia Nuutila | … | Pukin asiakaspalvelu ja poro |
| Markus Degerman | … | susi |
| Werne Walla | … | poro |
| Susa Saukko | … | poro |
| Veikko Honkanen | … | Joulupukki |
Vastaanotto
muokkaaMarraskuun lopulla 2009 Niko oli kerännyt maailmanlaajuisesti yli kaksi miljoonaa teatterikatsojaa. Yksistään Saksassa elokuvan oli käynyt katsomassa 400 000 ihmistä.[4] Elokuva sai Suomessa 230 000 katsojaa, ja se on toiseksi katsotuin kotimainen animaatioelokuva Suomessa.[2]
Elokuvan levitysoikeudet myytiin yli sataan maahan, esimerkiksi kaikkiin englanninkielisiin maihin sekä useisiin Euroopan, Itä-Aasian ja Latinalaisen Amerikan maihin.[5][6] Vuoden 2012 joulukuuhun mennessä elokuvan kerrottiin keränneen kolmisen miljoonaa katsojaa kansainvälisesti. DVD- ja Blu Ray -versioita elokuvasta oli tuolloin myyty Suomessa noin 150 000 kappaletta.[7]
Lokakuussa 2012 sai ensi-iltansa jatko-osa Niko 2.[7]
Palkinnot
muokkaaHelmikuussa 2009 Niko voitti kaksi Jussi-palkintoa: paras elokuva ja paras käsikirjoitus. Se oli myös ehdolla parhaasta ohjauksesta.[8]
Alankomaalaisessa Cinekid lasten- ja nuortenelokuvafestivaalilla vuonna 2008 elokuva sai juryn palkinnon ja yleisön palkinnon.[9]
Elokuva oli ehdolla myös vuoden 2009 European Film Awardseissa.
Lähteet
muokkaa- Elokuvavuosi 2009 (pdf) Suomen elokuvasäätiö. Arkistoitu 28.3.2012. Viitattu 22.1.2011.
- ↑ Niko - Lentäjän poika (Niko & The Way to the Stars) boxofficemojo.com. 11.10.2018. Bog Office Mojo. Viitattu 11.10.2018.
- ↑ a b SES 50v. Osa 7: Katsotuimmat animaatioelokuvat 15.11.2019. Suomen elokuvasäätiö. Arkistoitu 14.1.2020. Viitattu 14.1.2020.
- ↑ Elokuvavuosi 2009, s. 24
- ↑ Niko -animaatiolla yli kaksi miljoonaa teatterikatsojaa HS.fi. 3.12.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 3.12.2009.
- ↑ Niko – Lentäjän poika. Nordisk Film. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 2.9. 2008.
- ↑ Niko – Lentäjän poika -filmi vientihitiksi Ess.fi. 17.5. 2008. STT. Viitattu 2.9. 2008.
- ↑ a b Irmeli Salo: Lisää elokuvia, lisää yleisöä. Talouselämä, 45/2012, s. 18. Talentum Oyj.
- ↑ Niko – lentäjän poika sai parhaan elokuvan Jussin HS.fi. 2.2.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 2.2.2009.
- ↑ Niko - Lentäjän poika voitokas Hollannissa - tuplapotti! iltasanomat.fi. 26.10.2008. Arkistoitu 27.10.2008. Viitattu 26.10.2008.
Aiheesta muualla
muokkaa- Jari Tapani Peltonen: Niko – Lentäjän poika. V2.fi 8.10.2008.