Niirala (Kuopio)
Niirala on kaupunginosa Kuopiossa aivan kaupungin keskustan tuntumassa. Asukkaita on noin 3 500. Niirala on nykyisin suosittu asuinalue johtuen hyvästä sijainnista yliopiston ja keskustan välissä. Niiralan pääkatu on Niiralankatu. Niiralan naapurikaupunginosia ovat Hatsala koillisessa, Haapaniemi kaakossa, ja Savilahti lännessä.[1]
| Niirala | |
|---|---|
 Niiralan omakotitalovaltainen länsiosio nähtynä lentokoneesta, oikealla alhaalla Huuhanmäki tähti- ja vesitorneineen. |
|
| Kaupunki | Kuopio |
| Koordinaatit | |
| Kaupunginosa nro | 7 |
| Postinumero(t) | 70600 |
Alueella sijaitsee muun muassa Kuopion kaupunginteatteri, Minna Canthin koulu sekä suosittu Valkeisenlammen puistokeidas. Niirala tunnetaan myös valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin kuuluvasta jälleenrakennuskauden omakotialueestaan[2]. Niiralaan sijoittuu yhteensä noin 1 300 työpaikkaa (1.1.2008).[3]
Asuminen
muokkaaNiiralan pohjoisosa on kerrostalovaltainen, kun taas eteläosa on pääasiassa sodan jälkeen rakennettua omakotitaloaluetta. Myös Valkeisenlammen ympäristö on suurimmaksi osaksi kerrostaloaluetta. Niiralankadulle ja Pyöräkadulle on myös viime vuosina rakennettu uusia kerrostaloja.
-
Niiralan koulu. -
Kuopaksen opiskelija-asuntoja Pyöräkadulla. Etualalla Mustinlampi.
Palvelut
muokkaaMuun muassa Minna Canthin koulu, Kuopion kaupunginteatteri ja Alavan kirkko sijaitsevat Niiralassa.
Niiralan kaupalliset palvelut painottuvat alueen pohjoisosiin. Siellä sijaitsevan Niiralankadun varsi on rakennettu tiiviimmin ja alueella on monia pieniä liikkeitä ja pitseria. Valkeisenlammen keskustan puoleisella rannalla sijaitsee R-kioski. Niiralankadun varrella palvelee entisen huoltoaseman tiloihin rakennettu Sale.
Nähtävyydet
muokkaa
- Valkeisenlammen alue länsiosa (Huom. lammen itäranta Hatsalaa tai Haapaniemeä), julkisia veistoksia:
- Mökit ja mäet (Rakentajain muistomerkki) (Antti Immonen, 2004), Valkeisenlammen länsirannalla
- Maria Jotunin muistomerkki (Raimo Utriainen, 1982), kaupunginteatterin aukiolla
- Rodopuisto (muun muassa alppiruusuja)
- Ukkokoti, kivikartano Valkeisenlammen lähettyvillä
Historia
muokkaaNiiralan pientaloalue on rakennettu Huuhanmäen ympäristöön entisille Harjulan tilan maille, jotka liitettiin kaupunkiin vuonna 1885. Niiralan pientaloalueen asemakaavan laati arkkitehti Otto-Iivari Meurman vuonna 1940.[4]
Niiralan kaupunginosaa rakennettiin jo 1920-luvulla tyyppipientaloilla Rajakadun itäpuolelle, mutta niiden paikalle tulivat 1960-luvun paikkeilla rakennetut 3-4 kerroksiset kerrostalot. Ruotsinkadulla ja sen ympäristössä sijaitsee talvisodan jälkeen Ruotsista saadun avun turvin rakennettuja taloja[4]. Niiralan lisäksi vastaavan kaltaisten ruotsalaistalojen suosittuja alueita sijaitsee esimerkiksi Helsingin Pirkkolassa[5][6], Tampereen Nekalan Ruotsalaiskylässä[7][8] sekä Turun Kupittaalla[9][10].
Varsinainen Niiralan pientaloalue on rakennettu 1940- ja 1950-luvuilla tyypillisinä jälleenrakennuskauden puolitoistakerroksisina omakotitaloina. Niiralan alueen eteläreunalle, Lehtikuusikontielle, sijoittuu myös 1950-luvulla rakennettujen kaksikerroksisten Selvaag-talojen alue[4].
Niiralan vanhimpia säilyneitä rakennuksia ovat Ukkokoti (Väinämö Killinen, 1917), Niiralan koulu (Armas Lindgren ja Bertel Liljeqvist, 1926) ja sen lähistöllä sijaitseva entinen vanhainkoti (Oiva Kallio, 1926), Jukolan sauna (K. Korhonen, 1928)[11] sekä Niiralan rukoushuone (Erkki Pakkala, 1934)[4] [12].
Muuta toimintaa
muokkaaYleisradion (YLE) Kuopion toimintakeskus sijaitsee Niiralan Kotkankalliolla. Niiralankadun varrella sijaitsee runsaasti Kuopaksen opiskelija-asuntoja, joissa toimii myös YTHS:n Kuopion yksikkö. Samassa korttelissa sijaitsee niin kutsuttu Turontalo, jossa toimii Kuopion Muotoiluakatemia (päätoimipiste Keskustassa Piispankadulla). Tähtitieteen harrastajien ylläpitämä Kuopion tähtitorni sijaitsee Huuhanmäellä. Pientaloalueella toimii Niiralan Omakotiyhdistys ry, joka muun muassa pyrkii Niiralan tyyppitaloalueen säilyttämiseen nykyisenlaisena, yhtenäisenä, kulttuurihistoriallisesti arvokkaana alueena[13].
Lähteet
muokkaa- ↑ Kuopion karttapalvelu: Niirala Kuopion kaupunki, kuopio.fi. Viitattu 16.7.2018.
- ↑ Niiralan tyyppitaloalue rky.fi. Viitattu 24.1.2022.
- ↑ Kuopion työpaikat ja elinkeinorakenne 1.1.2008. Kuopion kaupungin yrityspalvelu, 2008. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 8.1.2009).
- ↑ a b c d [https://www.kuopio.fi/documents/7369547/7450879/Nettiympstrat.pdf/9c53d480-f50f-4be6-a281-da7d1513ee93 Kuopion kulttuuriympäristö: Strategia ja hoito-ohjeet] (pdf) 2008. Kuopion kaupunki. Arkistoitu 22.9.2018. Viitattu 24.1.2022. (suomeksi)
- ↑ https://www.mfa.fi/kokoelmat/tietopaketit/jalleenrakennuskausi/rintamamiestaloalueet/#pirkkolahelsinki
- ↑ https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005259912.html
- ↑ http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1244
- ↑ https://www.aamulehti.fi/moro/art-2000008020942.html
- ↑ http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4619
- ↑ https://yle.fi/uutiset/3-12567698
- ↑ https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/170111/Jukolan sauna.pdf?sequence=2&isAllowed=y
- ↑ Riekki, Helena: Kuopion kaupungin rakennushistoria : kaupungin rakentamisvaiheita vuodesta 1875. Kuopio: Kuopion kaupunki, 2005. ISBN 951-842-293-1 (suomeksi)
- ↑ https://www.omakotiliitto.fi/jasenyhdistykset/suomen_omakotiliiton_pohjois-savon_piiri/niiralan_omakotiyhdistys_ry/yhdistys
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Niirala Wikimedia Commonsissa
- Niiralan tyyppitaloalue (Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristot RKY) (rky.fi)