Neusiedlerjärvi

järvi Itävallan ja Unkarin rajalla

Neusiedlerjärvi (saks. Neusiedler See, unk. Fertő tó)[1] on Keski-Euroopan toiseksi suurin laskujoeton järvi. Se sijaitsee Itävallan ja Unkarin rajalla.

Neusiedler
Neusiedler See
Fertő tó
Neusiedler satelliittikuvassa
Neusiedler satelliittikuvassa
Valtiot Itävalta, UnkariView and modify data on Wikidata
Paikkakunta Burgenland ja Győr-Moson-SopronView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 47°50′00″N, 16°45′00″E
Laskujoki Einser-Kanal (d)View and modify data on Wikidata
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 115,45 mView and modify data on Wikidata
Pituus 36 km
Leveys 14 kmView and modify data on Wikidata
Pinta-ala 320 km²
Tilavuus 320 000 000 m3View and modify data on Wikidata
Suurin syvyys 1,80 mView and modify data on Wikidata
Valuma-alue 1 120 km2View and modify data on Wikidata
Kartta
Neusiedler

Neusiedlerjärven pinta-ala on 320 neliökilometriä. Siitä ruovikkoja on 180 neliökilometriä. Järven valuma-alue on laajuudeltaan 1 120 neliökilometriä. Sen pituus on 36 kilometriä ja leveys 14 kilometriä.[2] Se on keskimäärin 115,45 metriä Adrianmeren yläpuolella ja on syvimmästä kohdastaan vain kaksi metriä syvä.[1] Keskisyvyys on vain metrin.[2] Järven vesi on lievästi suolaista. Sateet ja kuivuus voivat aiheuttaa joko suuria tulvia tai järven pinnan laskemista. Neusiedlerjärvi on kuivunut kokonaan useita kertoja, joista viimeisin on 1900-luvun alkupuolelta. Järvi on tunnettu runsaasta linnustostaan[1].

Neusiedler See

Ennen veden säännöstelyn aloittamista 1800-luvulla järvi ulottui kaakossa Hanságin suoalueelle. Se oli siten läheisesti yhteydessä Tonavaan. Nykyään järven vesimäärää säädellään Unkarissa lähellä Mekszikópusztaa olevalla sulkuportilla.lähde?

Järvi on matkailijoiden suosiossa, ja se tunnetaankin nimellä ”Wieniläisten järvi”. Siellä on hyvät mahdollisuudet purjehtimiselle ja purjelautailulle.

Neusiedlerjärven kulttuurimaisemat on listattu Unescon maailmanperintöluetteloon.

Lähteet

muokkaa
  1. a b c Weilin Göösin tietosanakirja 4 Neu-Set, s. 1317. Gütersloh: Weilin Göös, 1993. ISBN 951-35-5070-2
  2. a b Atlas der natürlichen Seen Österreichs mit einer Fläche ≥ 50 ha (pdf) (s. 222) 2009. Institut für Wassergüte. Viitattu 1.11.2017. (saksaksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.