Mynäjoki
Mynäjoki (ruots. Virmo å) on Mynäjoen vesistössä Mynämäen (aiemmin myös Mietoisten) ja Pöytyän (aiemmin Yläneen) kuntien alueella kulkeva joki, joka virtaa Mynämäen keskustan ja Mietoisten laajojen peltoaukeiden halki Mietoistenlahteen. Se saa alkunsa Kurjenrahkan kansallispuiston laidalla sijaitsevasta Mynäjärvestä. Joen toinen päähaara alkaa nimillä Raasinoja ja Raasinjoki Yläneeltä Raasin suoalueilta.[2][3] Mynäjokeen tuovat vettä myös monet muut alueen soilta alkavat pienet joet ja purot, joten joen vesi on ruskeaa ja humuspitoista.[3] Koska valuma-alueen järvisyys on vain 0,3 prosenttia, ovat virtaaman vaihtelut suuria. Niitä ovat lisänneet myös viime vuosikymmenten tehokkaat ojitukset joen alkuosien metsä- ja suoalueilla.[2][3] Lähes kaikkiin Mynäjoen alajuoksun pieniin koskiin on joskus rakennettu saha tai mylly.[3][4]
| Mynäjoki | |
|---|---|
 Mynäjoki kuvattuna Kustavintieltä kohti Tavastilaa |
|
| Alkulähde | Mynäjärvi, Pöytyä |
| Laskupaikka |
Askainen, Mietoistenlahti, Saaristomeri |
| Alkulähteen korkeus | 57,0 m |
| Virtaama | 2,5 m³/s |
| Valuma-alue | 288,43 [1] km² |
,_P%C3%B6yty%C3%A4,_14.9.2010_(3).JPG)
Vesistön tila
muokkaaMaatalous on Mynäjoen suurin ravinnekuormittaja, fosforista lähes 70 prosenttia ja typestä yli 60 prosenttia on peräisin maataloudesta. Peltojen osuus valuma-alueesta on suuri etenkin Mynäjoen alajuoksulla. Pistemäistä ravinnekuormitusta jokeen tulee Mietoisten jätevedenpuhdistamolta, Yläneen ja Mynämäen jätevedet johdetaan nykyään puolestaan Säkylän ja Raision puhdistamoihin. Mynäjoen veden laatu on välttävää ja sitä heikentävät valumavesien runsasravinteisuus ja savisuus. Keskimäärin joen fosforikuormitus oli vuosina 2000–2005 arviolta 4 tonnia ja typpikuormitus 88 tonnia vuodessa. Nykyisellään Mynäjoki, Laajoki ja Hirvijoki kuljettavat mukanaan kymmenen prosenttia Saaristomereen tulevasta vuotuisesta typpi- ja fosforikuormasta.[3]
Eläimistö
muokkaaMynäjokeen on istutettu aikaisempina vuosina jokirapuja, mutta ne kuolivat rapuruttoon ja liian happamaan veteen. Vuonna 2008 jokeen istutettiin täplärapua, jonka odotetaan menestyvän paremmin.[5] Jokeen nousee Mynälahdelta jonkin verran taimenia, siikaa ja lohia. Paikallinen kalastusalue ja kalatalouskeskus ovat suunnitelleet myös lohi-istutuksia jokeen.[6]
Lähteet
muokkaa- ↑ Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b Mietoisten jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätös 27.1.2005. ymparisto.fi: Lounais-Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 9.11.2007.
- ↑ a b c d e Vakka-Suomen joet Vesien tila – esitesarja. 2007. ymparisto.fi: Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 16.11.2007.
- ↑ Mynäjoen vesistöalue (30) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 9.2.2023.
- ↑ Koivisto, Anna: Ravustuskausi starttasi tiistaina. Rannikkoseutu, 24.7.2009, nro 56, s. 5. Raisio: Suomen Paikallissanomat Oy.
- ↑ Mynäjokeen ja Laajokeen ehdotetaan lohi-istutuksia. Vakka-Suomen Sanomat, 21.1.2010, s. 3.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mynäjoki Wikimedia Commonsissa
- Mynäjoen vesirakentamisen historiatietoja Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemistossa (Arkistoitu – Internet Archive)
- Vilo, Hanna: Idyllinen Mynäjoki on monen kalastajan suosikki. Turun Sanomat, 5.8.2004. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.5.2012. (Arkistoitu – Internet Archive)