Monumentti

useimmiten suurikokoinen, vaikuttava muistomerkki

Monumentti (latinan sanoista monumentum - monere ’muistaa’ ja mens ´mielessä´[1]) on useimmiten suurikokoinen, vaikuttava muistomerkki. Se voi olla esimerkiksi patsas tai rakennus, hautapatsas tai hautarakennelma.[2][3] Myös annaalia voidaan kutsua monumentiksi.[4]

Marten van Heemskerck (1498–1574), Rhodoksen kolossi, kuvituskuva.

Monumenttitaide tarkoittaa taideteoksia, jotka on tarkoitettu ja alun perin suunniteltu arkkitehtuurin yhteyteen tai liittyviksi muuhun rakennettuun ympäristöön, kuten seinämaalaukset, veistosryhmät, suihkukaivot ja ympäristötaideteokset.[2][3]

Monumentaalinen on kooltaan suuri, mittasuhteiltaan selkeä, suurieleinen, suurenmoinen tai mahtava rakennus tai taideteos.[2][3][5]

Sanaa monumentti käytetään myös kuvaannollisesti, esimerkiksi puheessa Kalevalasta kansallisena monumenttina. [6]

Monumentit ovat joskus kooltaan jättiläismäisiä. Suurimmat monumentit ovat usein tehty hallitusten tai valtioiden aloitteesta, mutta pienet ovat yleensä yksityisten tilaamia.

Tunnettu suomalainen monumentti on Eila Hiltusen vuonna 1967 valmistunut Sibelius-monumentti Helsingissä. Puiston kallioon asennettu teos koostuu yli 600 eripituisesta, pystysuuntaan hitsatusta metalliputkesta. Teoksen vieressä kalliolla on Sibeliuksen kasvoreliefi.

Monumenttilajit

muokkaa

Monumentteja

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Liisa Lindgren: ”Monumentit ja muistamisen taide”, Monumentum, Muistomerkkien aatteita ja aikaa, s. 11. SKS, 2000. ISBN 951-746-170-4
  2. a b c Taiteen Pikkujättiläinen, s. 422. WSOY, 1991. ISBN 951-0-16447-X
  3. a b c Turtia, Kaarina (toim.), Konttinen, Riitta, Laajoki, Liisa: Taiteen sanakirja, s. 278. Otava, 2000. ISBN 951-1-12841-8
  4. Rantala Risto, päätoimittaja, Itkonen Mikko, Suramo Ari ; grafiikka: Vakkila, Juha.: Otavan tietosanakirja. (Artikkeli: monumentti, Teoksen muoto: CD-linja Ulkoasu: 1 optinen levy (CD-ROM) : vär. ; 12 cm.) Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-15139-8
  5. Leena Valkeapää, Ulla Salmela, Elina Bonelius, Taidehistorian sanasto, Jyväskylän yliopisto TAIKU/Taidehistoria, 1997. Viitattu 14.3.2009.
  6. Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5 Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0