Montesquieu

ranskalainen valistusfilosofi

Charles-Louis de Secondat, La Brèden ja Montesquieun paroni (18. tammikuuta 1689 La Brède, lähellä Bordeaux’ta, Ranskan kuningaskunta10. helmikuuta 1755 Pariisi, Ranskan kuningaskunta) oli kuuluisa filosofi ja valistuksen ajan kirjailija. Hän oli koulutukseltaan juristi, mutta varallisuutensa ansiosta pystyi keskittymään kirjoittamiseen.

Montesquieu
Paroni Montesquieu
Paroni Montesquieu
Henkilötiedot
Syntynyt18. tammikuuta 1689
La Brède, Ranskan kuningaskunta
Kuollut10. helmikuuta 1755 (66 vuotta)
Pariisi, Ranskan kuningaskunta
Koulutus ja ura
Koulukunta valistus
Vaikutusalueet poliittinen filosofia
Tunnetut työt De l’Esprit des Lois, vallan kolmijako-oppi
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Montesquieun tunnetuimmat teokset ovat Persialaisia kirjeitä (1721) ja De l’Esprit des Lois (1748, Lakien henki, ei suom.), jota pidetään hänen pääteoksenaan. De l’Esprit des Lois on laaja teos, jossa käsitellään monia lainsäädännön aloja ja vertaillaan eri maissa eri aikakausina voimassa olleita lain säännöksiä. Teos tunnetaan kuitenkin parhaiten siitä, että siinä Montesquieu esittelee vallan kolmijako-oppinsa, jolla on ollut hyvin suuri merkitys länsimaisten demokratioiden hallitusmuotojen kehitykselle. Montesquieu piti vallan keskittymistä pahimpana kansalaisten vapautta uhkaavana asiana. Hänen esittämänsä ratkaisu tähän uhkaan on vallan kolmijako-oppi, jonka mukaan lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan piti olla eri ihmisten käsissä.

Lakien henki

muokkaa
Pääartikkeli: De l’esprit des lois

Pääteoksensa Lakien henki Montesquieu julkaisi anonyymisti vuonna 1748. Kirja sai paljon huomiota ja arvostusta Euroopassa ja Britannian Amerikan-siirtokunnissa. Katolisissa maissa se herätti myös vastustusta, ja Montesquieun arvostelijoiden mukaan hän pyrki heikentämään uskonnon asemaa ja luonnollista lakia. Ranskassa katolinen kirkko kielsi Montesquieun Lakien hengen sekä muita teoksia, jotka asetettiin katolisen kirkon kiellettyjen teosten listalle. Kuitenkin muualla Euroopassa, etenkin Britanniassa, niitä arvostettiin suuresti. Lakien henki oli myös myyntimenestys, se myi 22 painosta loppuun kahden ensimmäisen vuoden aikana.[1]

Montesquen mukaan ”hallitusvalta pitää rakentaa siten, että yhdenkään ihmisen ei tarvitse pelätä toista”, ja tämä ja hänen esittämänsä tarkka vallan ositus ja osien tasapainotus (”checks and balances”) vaikutti myöhemmin ratkaisevasti Yhdysvaltain perustuslakiin ja sen isään, James Madisoniin.

Kirja omistaa neljä kappaletta Englannin ja sen vapauden turvaavan vallanjaon käsittelemiseen. Montesquieu oli myös huolissaan siitä, että Ranskassa monarkin valtaa rajoittava aatelin voima oli katoamassa.

Poliittiset näkemykset

muokkaa
 
Lettres familieres a divers amis d'Italie, 1767.

Liberalismi

muokkaa

Vaikka Montesquieu ei ollut puhdasverinen liberaali, hänen vallan kolmijako-opistaan tuli osa liberalismin ydintä ja hän sanoi, että kaupankäynnillä oli ”taipumus parantaa ihmiset uskonnollisesta, etnisestä ja valtiollisesta kiihkoilusta. Se opetti heidät vihaamaan sotia ja nauttimaan kansallisuuksien ja yksilöiden eroavuuksista.”[2]

Lakien hengessä Montesquieu puoltaa perustuslaillisuutta, vallanjakoa, orjuuden lakkauttamista, ihmisoikeuksia ja laillisuusperiaatetta.

Konservatiivisia kantoja

muokkaa

Toisaalta Montesquieulla oli monia myöhempien valistusajattelijoiden näkemyksiä konservatiivisempia kantoja. Hän esimerkiksi hyväksyi perinnöllisen vallan ja ensiksi syntyneen lapsen etuoikeudet (esikoisoikeuden). Hänestä nainen saattoi johtaa hallitusta muttei perhettä.

Teokset

muokkaa
  • Montesquieu: Persialaisia kirjeitä. (Lettres persanes, 1721.) Suomentanut ja johdannolla sekä selityksillä varustanut J. V. Lehtonen. 3. painos (1. painos: Kariston klassillinen kirjasto 10. Karisto, 1919) Hämeenlinna: Karisto, 1988. ISBN 951-23-2593-4

Lähteet

muokkaa
  1. Saether, Arild: Natural Law and the Origin of Political Economy: Samuel Pufendorf and the History of Economics, s. 183. Taylor & Francis, 2017. ISBN 131720770X
  2. Saastamoinen, Kari: Eurooppalainen liberalismi : etiikka, talous, politiikka, s. 30. Atena, 1998. ISBN 951-796-141-3

Aiheesta muualla

muokkaa
  Edeltäjä:
Louis de Sacy
Ranskan akatemian jäsen
Tuoli 2
1728–1755
Seuraaja:
Jean-Baptiste Vivien de Châteaubrun