Monisolu-ukkonen

Monisoluinen ukkosmyrsky on ukkonen, jossa syntyy jatkuvasti uusia ukkospilviä. Kesän ukkosissa monisoluiset ukkoset ovat tavallisia. Yhden ukkossolun eli ukkospilven ikä on noin 20 minuuttia. Monisoluisessa ukkosessa on vierekkäin monessa eri kehitysvaiheessa olevia ukkospilviä. Kun yksi pilvi on käyttänyt voimansa loppuun, uusi pilvi alkaa jyristä ja salamoida. Usein uusi pilvi kehittyy sinne suuntaan mistä tuuli tulee.^lähde?

Monisoluisen ukkosen synty ja kehitys

Ukkosten tyypit

Ukkossolu tarkoittaa yhtä ukkospilveä. Ukkonen voi olla yksittäinen ukkossolu tai rintamamainen laajalla, noin 50 km:n läpimittaisella alueella oleva monisoluinen ukkonen, ukkospilvien ryhmä. Kolmas tyyppi on voimakas supersolu-ukkonen.^[1] Suuri ukkosalue koostuu useista ukkospilvistä tai pilviryppäistä, jotka voivat ukkostaa tuntikausia.

Yksi ukkossolu

Yksisoluinen ukkosmyrsky jota harvoin englanniksi on kutsuttu nimellä pulse storm^[2] yksittäinen ukkospilvi, lyhytikäinen, noin 20-30 minuuttia^[2] tai tunnin^[1]. Ulosvirtausalueella tapahtuva sade luo nopeasti alas laskevan virtauksen, joka tuhoaa ukkospilven. Nämä ovat Suomessa tavallisimpia. Niihin liittyy harvoin trombi tai tornado. Heinäkuiset "iltapäiväkuurot" ovat näitä.

Monisoluinen ukkonen

Monisoluinen ukkosmyrsky on pitkäikäinen, sillä uusia ukkosia syntyy edellisten hävitessä. Näin monisoluisessa järjestelmässä on eri kehitysvaiheissa olevia ukkospilviä. Nämä ukkostavat vuoron perään.^[3]^[4]

Monesti ukkospilvet esiintyvät nauhamaisina jonoina. Ukkosen vallitessa käy usein niin, että kun aikaisempi ukkospilvi siirtyy pois, tilalle tulee uusi. Heikkenevien pilvien lähelle syntyy nopeasti uusia pilviä. Monesti useita ukkospilviä sisältävän ukkosalueen läpimitta on 40–50 km. Kesällä tyypillisesti ukkospilvistä koostuva rykelmä pyrkii kehittymään rintamaksi, jonka molemmilla sivuilla on pitkät kuuropilvijonot. Tällöin etenevä ukkonen muistuttaa ]-merkkiä tai väärin päin käännettyä C:tä. Monisoluinen ukkonen on monesti joko melkein paikallaan pysyttelevä 20–50 km:n läpimittainen pilviryhmä, tai noin 60 km pitkä, 40 km leveä liikkuva pilvijono. Pilvijonossa syntyy joskus uusia ukkosia edellisten mentyä ohi^[5]^[6].

Monisoluinen ukkonen voi näyttää pysyvän paikallaan, kun uusia ukkossoluja syntyy nopeammin vanhojen taakse, vaikka ylätuuli kuljettaa pilviä pois. Monisoluinen ukkonen voi myös syntyä takana tulevien ukkospilvien puuskarintamaan. Näin ukkonen voi lähestyä havaitsijaa nopeasti. Vaikka esimerkiksi ukkostutkassa ukkonen voi näyttää olevan kaukana, alkaa lähellä äkkiä ukkostaa. Monisoluisen ukkosen syntymahdollisuutta lisää suuri tuulen suuntashear. Jos ukkospilvestä lähtevä puuskarintama on hidas, se ehtii synnyttää uuden ukkospilven ennen hajaantumistaan. Uusi ukkossolu syntyy yleensä paikkaan, missä puuskarintama osuu ukkospilveä syöttävään sisäänvirtaukseen. Se on vanhan ukkospilven etureunassa^[7]. Monesti uusi ukkossolu syntyy myös hieman sivullepäin, joten etenevä ukkonen leviää moniksi pilviksi. Monisoluinen ukkonen voi syntyä kahden toisiaan lähelle eri suunnista tulevan ukkosen vuorovaikuttaessa keskenään.

Monisoluisesta ukkosesta tai epämääräisestä ukkospilvien ryhmästä voi kehittyä pitkäikäinen mesomittakaavan konvektiiviseksi järjestelmäksi, joka voi säilyä elossa tunteja ja matkata satoja kilometrejä. Toiset mesomittakaavan konvektiiviset järjestelmät ovat järjestymättömiä, toiset rintamaa muistuttavia. Monen ukkospilven ryhmän eräs pilvi voi kehittyä hyvin voimakkaaksi supersolu-ukkoseksi.^lähde? Pitkäikäinen, voimakas supersolu on Suomessa hyvin harvinainen. Se muodostuu, kun tuulen nopeus tai suunta muuttuu voimakkaasti ylöspäin mennessä eli on suuri tuulen shear. Ylösvirtausalueella ei sada. Supersolut ovat voimakkaimpia ja eniten vaurioita aiheuttavia ukkosia. 30 prosenttia supersoluista tuottaa tornadoja.

Katso myös

Lähteet

↑ ^a ^b Kuinka kauan yksi ukkospilvi elää keskimäärin? Kysymyksiä ja vastauksia: Salamat ja ukkonen. Ilmatieteen laitos. Viitattu 30.1.2013.
↑ ^a ^b Single Cell Thunderstorms also known as pulse thunderstorms. WW2010. Ww2010.atmos.uiuc.edu: Department of Atmospheric Sciences (DAS) at the University of Illinois at Urbana-Champaign.. Viitattu 16.8.2007. (englanniksi)
↑ http://tornado.sfsu.edu/Geosciences/classes/m530/m530_Sp09/graphics/SingleMulticell.jpg^{[vanhentunut linkki]}
↑ Multicell Cluster Storms a cluster of storms in varying stages of development. WW2010. Ww2010.atmos.uiuc.edu: Department of Atmospheric Sciences (DAS) at the University of Illinois at Urbana-Champaign.. Viitattu 16.8.2007. (englanniksi)
↑ Ukkonen ja salamat, Ursa
↑ http://tornado.sfsu.edu/Geosciences/classes/m530/m530_Sp09/Multicell_Thunderstorms/Multicell.jpg^{[vanhentunut linkki]}
↑ http://www.atm.helsinki.fi/~sumujarv/pilvifys/pilvif14.pdf ^{[vanhentunut linkki]}

Aiheesta muualla

Types of Thunderstorms National Weather Service.

[FAQ9-1] Kuinka kauan yksi ukkospilvi elää keskimäärin? Kysymyksiä ja vastauksia: Salamat ja ukkonen. Ilmatieteen laitos. Viitattu 30.1.2013.

[ovr-2] Single Cell Thunderstorms also known as pulse thunderstorms. WW2010. Ww2010.atmos.uiuc.edu: Department of Atmospheric Sciences (DAS) at the University of Illinois at Urbana-Champaign.. Viitattu 16.8.2007. (englanniksi)

[3] ttp://tornado.sfsu.edu/Geosciences/classes/m530/m530_Sp09/graphics/SingleMulticell.jpg^{[vanhentunut linkki]}

[4] Multicell Cluster Storms a cluster of storms in varying stages of development. WW2010. Ww2010.atmos.uiuc.edu: Department of Atmospheric Sciences (DAS) at the University of Illinois at Urbana-Champaign.. Viitattu 16.8.2007. (englanniksi)

[5] Ukkonen ja salamat, Ursa

[6] ttp://tornado.sfsu.edu/Geosciences/classes/m530/m530_Sp09/Multicell_Thunderstorms/Multicell.jpg^{[vanhentunut linkki]}

[7] ttp://www.atm.helsinki.fi/~sumujarv/pilvifys/pilvif14.pdf ^{[vanhentunut linkki]}

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]