Michael Ballack
Michael Ballack (s. 26. syyskuuta 1976 Görlitz, Itä-Saksa) on saksalainen entinen jalkapalloilija. Hän pelasi ammattilaisurallaan Saksan Bundesliigassa ja Englannin Valioliigassa. Saksan maajoukkueessa hän pelasi 98 ottelua ja teki niissä 42 maalia[1]. Hän päätti uransa Bayer 04 Leverkusenissa kauden 2011–2012 jälkeen. Hän toimi Saksan jalkapallomaajoukkueen kapteenina vuodesta 2006 vuoteen 2010. Hän ehti olla kapteenina yksissä MM-kilpailuissa ja yksissä EM-kilpailuissa.
Henkilötiedot | |||
---|---|---|---|
Koko nimi | Michael Ballack | ||
Syntymäaika | 26. syyskuuta 1976 | ||
Syntymäpaikka | Görlitz, Itä-Saksa | ||
Pelipaikka | Keskikenttäpelaaja | ||
Pituus | 189 cm | ||
Junioriseurat | |||
1983–1986 | BSG Karl-Marx Stadt | ||
1986–1990 | Karl-Marx Stadt | ||
1990–1995 | Chemnitz | ||
Seurat | |||
Vuodet | Seura | O | (M) |
1994–1996 | Chemnitz II | 18 | (5) |
1995–1997 | Chemnitz | 49 | (10) |
1997–1999 | Kaiserslautern | 46 | (4) |
1997–1998 | Kaiserslautern II | 17 | (8) |
1999–2002 | Leverkusen | 79 | (27) |
2002–2006 | Bayern München | 107 | (44) |
2006–2010 | Chelsea | 105 | (17) |
2010–2012 | Leverkusen | 35 | (2) |
Maajoukkue | |||
1996–1998 | Saksa U-21 | 19 | (7) |
1999–2010 | Saksa | 98 | (42) |
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. |
Ura seuratasolla
muokkaaBallack teki ammattilaisdebyyttinsä vuonna elokuussa 1995 kakkosbundesliigassa pelanneen Chemnitzer FC:n riveissä; hän oli kuulunut vuoteen 1990 asti nimellä BSG Motor Karl-Marx Stadt tunnetun joukkueen juniorimiehistöön jo vuodesta 1983 lähtien. Ballack esiintyi kaudella 1995–1996 viisitoista kertaa Chemnitzerin ykkösmiehistössä ja teki maaliskuussa 1996 debyyttinsä Saksan alle 21-vuotiaiden maajoukkueessa. Seuraavalla kaudella hän vakiinnutti paikkansa kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle pudonneen Chemnitzerin avausmiehistössä. Vuonna 1997 hyviä otteita sekä seurajoukkueessaan että nuorten maajoukkueessa esittänyt Ballack siirtyi pääsarjaseura 1. FC Kaiserslauternin riveihin.
Kaiserslauternissa Ballack pelasi ensimmäisellä kaudellaan 16 Bundesliiga-ottelussa tullen ensimmäistä kertaa kentälle vaihtopelaajana seuran seitsemännessä liigaottelussa ja esiintyen ensimmäistä kertaa avauskokoonpanossa maaliskuussa 1998. Kaiserslautern voitti vuonna 1998 Bundesliiga-mestaruuden ensimmäisenä sarjanousijana. Seuraavalla kaudella Ballack vakiinnutti asemansa seuran avauskokoonpanossa ollen johdattamassa seuraa Mestarien liigan puolivälieriin. Heinäkuussa 1999, kaksi kuukautta aikuisten maajoukkueessa tekemänsä debyytin jälkeen, Ballack siirtyi Bayer Leverkuseniin kahdeksan miljoonan Saksan markan (4,8 miljoonaa euroa) siirtokorvausta vastaan. Lopullisen läpimurtonsa huipulle hän teki juuri Leverkusenissa, jossa pelasi kolmen kauden ajan. Viimeisellä Leverkusen-kaudellaan Ballack teki 29 liigaottelussa 17 maalia ollen johdattamassa seuraansa jo toista kertaa peräkkäin Bundesliigassa sijalle kaksi. Leverkusen sijoittui samalla kaudella toiseksi myös Mestarien liigassa, jonka loppuottelussa hävisi Real Madridille, ja Saksan Cupissa. Vuonna 2002 hänet valittiin Saksan vuoden jalkapalloilijaksi ja samana vuonna FC Bayern München hankki hänet 12,9 miljoonan euron siirtosummalla.
Bayern Münchenissä Ballack pelasi neljän kauden ajan ollen voittamassa kolmea Bundesliiga-mestaruutta ja yhtä monta Saksan Cupin mestaruutta. Hän pelasi Münchenin paidassa 107:ssä Bundesliiga-ottelussa tehden 44 maalia. Toukokuussa 2006 Ballack siirtyi vapaalla siirrolla Valioliiga-seura Chelseaan kolmivuotisella sopimuksella.
Ballack pelasi Chelsean riveissä neljä kautta, joina hän koki vaikeuksia tasapainon saavuttamisessa. Viimeisellä Chelsea-kaudellaan Ballack oli voittamassa Valioliigaa ja FA Cupia seuran riveissä. Pian ennen MM-kisoja Chelsea ilmoitti, ettei aio jatkaa Ballackin ja toisen Chelsea-tähden Joe Colen sopimuksia. Ballack siirtyi kahden vuoden sopimuksella takaisin Bayer Leverkuseniin kaudeksi 2010–2011[2].
Ballackin sopimus Leverkusenin kanssa päättyi toukokuussa 2012 ja saman vuoden lokakuussa hän ilmoitti lopettavansa uransa.[3]
Maajoukkueura
muokkaaBallack debytoi Saksan aikuisten maajoukkueessa huhtikuussa 1999 ottelussa Skotlannin maajoukkuetta vastaan; Erich Ribbeck vaihtoi hänet kentälle kuudenkymmenen peliminuutin jälkeen Dietmar Hamannin tilalle. Arvokisoissa hän on esiintynyt tähän mennessä viidesti, ensimmäistä kertaa vuoden 2000 EM-kisoissa, joissa hän pelasi kuitenkin vain 63 minuuttia. Kaksi vuotta myöhemmin pelatuissa MM-kisoissa Ballack kuului Rudi Völlerin miehistön avainpelaajiin tehden niissä yhteensä kolme maalia, muun muassa voittomaalit puolivälieräottelussa Yhdysvaltoja ja välieräottelussa Etelä-Koreaa vastaan. Hän joutui olemaan kuitenkin sivussa Brasiliaa vastaan pelatusta loppuottelusta, koska oli saanut lohkovaiheen jälkeen kaksi keltaista korttia, neljännesvälierässä Paraguayta ja välierässä Etelä-Koreaa vastaan. Ballack kuului maansa miehistöön myös vuoden 2004 EM-kisoissa, joiden jälkeen Rudi Völlerin maajoukkueen peräsimessä korvannut Jürgen Klinsmann nosti hänet joukkueen kapteeniksi Oliver Kahnin tilalle. Ballack kuului Saksan MM-miehistöön myös vuoden 2006 kotikisoissa. Ballack pelasi Saksan joukkueessa, Sveitsissä ja Itävallassa järjestettävissä EM-kisoissa,joissa Saksa sijoittui hopealle.
6. huhtikuuta 2010 maajoukkueen valmentaja Joachim Löw valitsi Ballackin vuoden 2010 maailmanmestaruuskilpailuihin. 15. toukokuuta 2010 pelatussa FA Cupin finaalissa Portsmouthia vastaan Ballack kuitenkin loukkasi nilkkansa ja joutui jäämään pois turnauksesta.
Yksityiselämä
muokkaaBallack on tällä hetkellä avoliitossa Simone Lamben kanssa. Heillä on kolme yhteistä lasta: Louis (s. 2001), Emilio (2002–2021)[4] ja Jordi (s. 2005). Ballack on kertonut harrastavansa vapaa-ajallaan matkailua, tennistä, golfia, elokuvia ja musiikkia.
Seurat ammattilaisuralla
muokkaa- Chemnitzer FC (1995–1997)
- 1. FC Kaiserslautern (1997–1999)
- Bayer Leverkusen (1999–2002)
- FC Bayern München (2002–2006)
- Chelsea FC (2006–2010)
- Bayer Leverkusen (2010–2012)
Saavutukset
muokkaa- 1998: Saksan mestaruus (1. FC Kaiserslautern)
- 2003: Saksan mestaruus, Saksan Cupin voitto
- 2005: Saksan mestaruus, Saksan Cupin voitto
- 2006: Saksan mestaruus, Saksan Cupin voitto
- 2010: Englannin mestaruus, FA Cupin voitto
Lähteet
muokkaa- ↑ Arnhold, Matthias & Mamrud, Roberto & Stokkermans, Karel: West) Germany - Record International Players 22.11.2018. RSSSF. Viitattu 9.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Warum Michael Ballack nach Leverkusen zurückkehrt Welt Online. 25.6.2010. Viitattu 25.6.2010. (saksaksi)
- ↑ Lehtonen, Samu: Michael Ballack lopettaa uransa 2.10.2012. Yle Urheilu. Viitattu 4.10.2012.
- ↑ https://www.iltalehti.fi/jalkapallo/a/aac3cf34-6bbb-4fa4-a530-d200aa3d9efa
Aiheesta muualla
muokkaa- Virallinen kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive)
- Leverkusen who's who
- Michael Ballackin profiili Mestarienliiga.fi-sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive)
Edeltäjä: Oliver Kahn |
Kicker Mann des Jahres 2002 |
Seuraaja: Felix Magath |
1998 | 1999 | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | |
Vuoden pelaaja: | Ronaldo | Beckham | Redondo | Effenberg | Zidane | Buffon | Deco | Gerrard | Ronaldinho | Kaká | C. Ronaldo | Messi | Milito |
Vuoden maalivahti: | Schmeichel | Kahn | Kahn | Kahn | Kahn | Buffon | Baía | Čech | Lehmann | Čech | Čech | Van Der Sar | Júlio César |
Vuoden puolustaja: | Hierro | Stam | Stam | Ayala | Carlos | Carlos | Carvalho | Terry | Puyol | Maldini | Terry | Terry | Maicon |
Vuoden keskikenttäpelaaja: | Zidane | Beckham | Mendieta | Mendieta | Ballack | Nedvěd | Deco | Kaká | Deco | Seedorf | Lampard | Xavi | Sneijder |
Vuoden hyökkääjä: | Ronaldo | Ševtšenko | Raúl | Raúl | Raúl | Van Nistelrooy | Morientes | Ronaldinho | Eto’o | Kaká | C. Ronaldo | Messi | Milito |
Vuoden valmentaja: | Lippi | Ferguson | Cúper | Hitzfeld | Del Bosque | Ancelotti Mourinho |
Mourinho Benítez |
Benítez Gazzajev |
Ramos Rijkaard |
1 Kahn | 2 Hinkel | 3 Friedrich | 4 Wörns | 5 Nowotny | 6 Baumann | 7 Schweinsteiger | 8 Hamann | 9 Bobic | 10 Kurányi | 11 Klose | 12 Lehmann | 13 Ballack | 14 Brdaric | 15 Kehl | 16 Jeremies | 17 Ziege | 18 Ernst | 19 Schneider | 20 Podolski | 21 Lahm | 22 Frings | 23 Hildebrand | Valmentaja Völler
1 Kahn | 2 Hinkel | 3 Friedrich | 4 Huth | 5 Owomoyela | 6 Engelhardt | 7 Schweinsteiger | 8 Frings | 9 Hanke | 10 Deisler | 11 Brdarić | 12 Lehmann | 13 Ballack | 14 Asamoah | 15 Ernst | 16 Hitzlsperger | 17 Mertesacker | 18 Borowski | 19 Schneider | 20 Podolski | 21 Schulz | 22 Kurányi | 23 Hildebrand | Valmentaja Klinsmann
1 Lehmann | 2 Jansen | 3 Friedrich | 4 Huth | 5 Kehl | 6 Nowotny | 7 Schweinsteiger | 8 Frings | 9 Hanke | 10 Neuville | 11 Klose | 12 Kahn | 13 Ballack | 14 Asamoah | 15 Hitzlsperger | 16 Lahm | 17 Mertesacker | 18 Borowski | 19 Schneider | 20 Podolski | 21 Metzelder | 22 Odonkor | 23 Hildebrand | Valmentaja Klinsmann
1 Lehmann | 2 Jansen | 3 Friedrich | 4 Fritz | 5 Westermann | 6 Rolfes | 7 Schweinsteiger | 8 Frings | 9 Gómez | 10 Neuville | 11 Klose | 12 Enke | 13 Ballack | 14 Trochowski | 15 Hitzlsperger | 16 Lahm | 17 Mertesacker | 18 Borowski | 19 Odonkor | 20 Podolski | 21 Metzelder | 22 Kurányi | 23 Adler | Valmentaja Löw