Metrinen tensori eli perustensori on avaruutta kuvaava symmetrinen[1] tensori, joka kertoo kuinka etäisyydet kyseisessä avaruudessa tulee mitata.[2] Se on siis avaruuden metriikan esitys. Jos avaruuden metrinen tensori tunnetaan, tunnetaan koko avaruuden geometria. Metrisellä tensorilla on aina kaksi indeksiä, mistä syystä se voidaan esittää matriisimuodossa.

Mielivaltaisessa avaruudessa etäisyys kahden pisteen ja välillä saadaan käyränpituuden kaavasta

,

missä on käytetty Einsteinin summaussääntöä. Käyränpituuden kaavassa esiintyvät kertoimet ovat avaruuden metrisen tensorin komponentit. Metrinen tensori on symmetrinen, eli

.

Jos metriikka antaa mille tahansa kahdelle pisteelle aina etäisyyden, joka on positiivinen (tai nolla), metriikan sanotaan olevan positiividefiniitti ja tällöin puhutaan Riemannin metriikasta. Jos etäisyys voi olla myös negatiivinen, kyseessä on pseudo-Riemannin metriikka. Jälkimmäisiä tulee vastaan esimerkiksi suhteellisuusteoriassa (ajanluonteiset pinnat).

Jos avaruuden koordinaatisto voidaan lausua karteesisten koordinaattien avulla, metrisen tensorin laskeminen on helppoa Jacobin matriisin avulla. Jos on koordinaatistomuunnosta vastaava Jacobin matriisi ja sen transpoosi, metrinen tensori

.

Metrisen tensorin avulla mikä tahansa differentiaalinen etäisyys voidaan Einsteinin summaussääntöä käyttäen kirjoittaa

.

Erityisesti jos tensorin kaikki nollasta eroavat komponentit ovat diagonaalilla, tämä on sama kuin

Tilanteessa, jossa on euklidinen metriikka (ks. esimerkit alla) tämä vastaa täsmälleen Pythagoraan lausetta, kuten tietysti pitääkin.

Esimerkki metrisen tensorin määrittämisestä

muokkaa

Kaksiulotteisessa napakoordinaatistossa

 
 

Tätä vastaava Jacobin matriisi on

 

joten napakoordinaatiston metriseksi tensoriksi saadaan

 

joka sievenee muotoon

 .

Esimerkkejä eri avaruuksien metrisistä tensoreista

muokkaa
 .
 .

Joskus tässä etumerkit valitaan toisin päin, eli aikakoordinaattia vastaava alkio   ja paikkakoordinaatit  . Valinnalla ei periaatteessa ole merkitystä.

  • Vakiosäteisen pallon pinta muodostaa kaksiulotteisen avaruuden, jonka koordinaatit ovat   ja jota vastaava metriikka on
 .

Pallon pinta on yksinkertainen esimerkki kaarevasta avaruudesta.

 

kuvaa avaruutta minkä tahansa  -massaisen pallonmuotoisen kappaleen (vaikkapa tähden tai planeetan) ympärillä. Sen tunnetuin ominaisuus on mustan aukon mahdollisuus.

Lähteet

muokkaa
  1. Local structure tensor for multidimensional signal processing, s. 136. Presses univ. de Louvain. ISBN 9782874631016 (englanniksi)
  2. De Graef, Marc & McHenry, Michael: Structure of Materials: An Introduction to Crystallography, Diffraction and Symmetry, s. 80. Cambridge University Press, 2012. ISBN 9781107005877 (englanniksi)

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Spiegel, Murray R.: Vector Analysis and an introduction to Tensor Analysis. (Shaum's Outline Series) McGraw-Hill Book Company, 1974 (1959). ISBN 978-0070990098