Mestilä
Mestilä on kylä Eurassa Satakunnassa noin 9 kilometriä Euran kirkolta etelään.
| Mestilä | |
|---|---|
  Mestilä |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Suomi |
| Maakunta | Satakunta |
| Kunta | Eura |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kylä |
| Postinumero | 27500 |
|
Ikivanha kylätontti: [1]
|
|
1. Kauttua, 2. Vähävahe, 3. Isovahe, 4. Kirkonkylä, 5. Sorkkinen, 6. Lähteenoja, 7. Vaani, 8. Pappila, 9. Turajärvi, 10. Naarjoki, 11. Mestilä.
Kylä
muokkaaSijainti
muokkaaMestilä oli Euran pitäjän eteläisin kylä, mutta Honkilahden kuntaliitoksen seurauksena se on jäänyt Euran kunnan sisäosiin. Se sijaitsee Pyhäjärven länsirannalla Kauttuan kylän eteläpuolella. Etelässä siihen rajautuu Honkilahden Mannilan kylä ja lännessä Rauman Lappi ja entinen Hinnerjoki. Kylän pohjoisraja alkaa Neittamojärven pohjoisrannasta, ylittää nykyään pelloksi kuivatetun Kiperjärven ja päättyi sen laskuojan Myllyojan kautta Pyhäjärven Myllyojanlahteen. Länsiraja alkaa Neittamojärven pohjoisrannasta, kulkee Lavajärven yli, Kajajärven yli ja osuu Lapin ja Hinnerjoen väliseen entiseen rajapyykkiin. Eteläraja jatkaa pyykiltä itään Särkijärven pohjoispuolelta Lammijärven yli Pyhäjärveen.[2]
Alkuperäinen kylätontti
muokkaaKoko keskiajan kylien talot muodostivat yhdessä ryhmäkylän, joka oli aidattu ympäristöstään umpeen. Tällaisen ryhmäkylän kylätontti oli Mestilässä vanhan kylätien mutkan sisäkaaressa nykyisen Uusitalon paikalla. Siinä on maastossa kallioinen mäki, joka sopi karja- ja miespihojen pohjaksi.[1]
Nykyaika
muokkaaMestilä on hyvien liikenneyhteyksien päässä, koska Uudenkaupungin ja Harjavallan välinen kantatie 43 kulkee kylän vierestä ja johtaa Euraan. Kantatieltä Mestilässä haarautuva yhdystie 2053 kulkee Mannilan kautta Honkilahteen, missä se yhtyy seututiehen 210.
Mestilä kuuluu Honkilahden koulupiiriin, jossa alakoulun oppilaat käyvät noin 70 oppilaan Honkilahden koulua. Varttuneemmat oppilaat käyvät Euran koulukeskuksen ja lukion kouluja.[3]
Historia
muokkaaEsihistoriallinen aika
muokkaaTässä ei käsitellä kivikauden asutusta, sillä kylän asiat ovat pysyvän asutuksen seuraus. Pronssikaudelta ja rautakaudelta on kaksi löytöpaikkaa Mestilässäkin. Ahlströmmin metsäpalstalla on pronssikaudelle ajoitettuja kiviröykkiöitä ja Nurmen löytöpaikassa on seitsemän rautakauden kiviröykkiötä. Nämä saattavat olla asukkaiden hautaraunioita, mutta niitä ei ole tutkittu.[4][5]
Keskiaika
muokkaaMestilän kylä maksoi alkujaan kirkollisveronsa ruotsalaisen oikeuden mukaan eli osa viljana annettua veroa korvattiin voina. Historiallisesti Mestilää pidetään Euran pitäjän uudisasukkaiden muodostamana joskus 1300-luvun jälkeen. On myös otaksuttu, että asukkaita on voinut muuttaa sinne Köyliöstä, Säkylästä tai Honkilahdelta. Kylä sijoitettiin 1500-luvulla Euran pitäjän ylimmäiseen kolmannekseen.[6][7] Kylä on selvästi Mannilaa nuorempi.
Ruotsin vallan loppuaika
muokkaaVuonna 1540 oli kylällä neljä verotettavaa taloa. Niiden äyriluvut olivat 2, 2, 4 ja 4 äyriä eli yhteensä 12 äyriä. Kylä oli Euran pitäjässä sen pienimpiä kyliä. 1560-luvulla äyriluku kasvoi kuitenkin 18:7 äyriin. Vuonna 1589 oli kylän äyriluku 18:15. Kylässä oli 14 ”nokkaa” ja 6 ”miehenapua”. Silloin oli yksi taloista autiona. Kun näihin lukuihin lisätään lapset ja vanhukset sekä naiset, saadaan kylän väkiluku. Koska 1500-luku oli Mestilässä kehityksen aikaa, ymmärtää paremmin sen, että mestiläläiset riitelivät hinnerjokilaisten ja lappilaisten kanssa kylän rajan todellisesta paikasta. Riidat äityivät niin vakaviksi, että Mikael Agricola saapui tänne niitä ratkaisemaan.[8][9][7]
1600-luvun alussa hävisi kylässä hetken ollut viides talo, mutta se on ilmeisesti autioitunut tai sulautettu kylän muihin taloihin. Kylän äyriluku oli nyt seuraava: Tuurila 4:3 äyriä, Perhe 4:1 äyriä, Kerola 4:12 äyriä ja Härkälä 5:8 äyriä. Ruotsin valtakunnan käymät uuvuttavat sodat autioittivat monia taloja Eurassakin. Mestilässä autioitui vuosina 1620–1639 kolme taloa ja vuosina 1654–1713 seitsemän taloa. Kun päästiin 1600-luvun loppuun, verotettiin kylän taloja seuraavasti: Härkälä 5:3 äyriä, Tuurila 4:18, Pere 5:13 ja Kerola 4:23 äyriä.[8][10][11]
Kylän kehitys jäi tähän, sillä vaikka talo kasvoi, ei sitä jaettu pienempiin yksiköihin. Mestilässä suoritettiin isojako vuonna 1791. Ennen sitä pellot viljeltiin yhteisvoimin ja tuotto jaettiin sarkojen lukumäärän mukaan. Isojaossa sarat yhdistettiin suuremmiksi peltoaloiksi ja jaettiin uudelleen. Suomessa kehotettiin siirtämään taloja lähemmäksi omia peltoja. Mestilän talojen ryhmäkylä sijaitsi nykyisen Uusitalon paikalla, ja siihen jäi Perheen talo, kun muut siirtyivät kauemmaksi.[1]
Lähteet
muokkaa- Koivisto, Olavi: Euran, Honkilahden ja Kiukaisten historia I–II. Eura: Kuntien ja seurakuntien asettama historiatoimikunta, 1962.
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c Tornelius,Johan & Riddelin, Conrad: Mestilän Isojako (Arkistoitu – Internet Archive) (kartta ja jakokirja), (A7:5/1-13), 1791, Arkistolaitos
- ↑ Lehtosalo-Hilander Pirkko-Liisa: Kalastajista kauppanaisiin - Euran esihistoria, s. 2. (F. Lindströmin kartta Eura Socken 1849) Vammala: Euran Kunta, 2000. ISBN 951-96964-1-5
- ↑ Honkilahti: Honkilahden esittely (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Nurmi Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 28.2.2006. Museovirasto. Viitattu 27.3.2016. ja liitteet
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Ahlströmin metsälohko Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 15.3.1999. Museovirasto. Viitattu 27.3.2016. ja liitteet
- ↑ Koivisto, Olavi: Euran, Honkilahden ja Kiukaisten historia I, 1962, s. 28–31
- ↑ a b Koivisto, Olavi: Euran, Honkilahden ja Kiukaisten historia I, 1962, s. 41–45
- ↑ a b Koivisto, Olavi: Euran, Honkilahden ja Kiukaisten historia I, 1962, s. 97–116
- ↑ Koivisto, Olavi: Euran, Honkilahden ja Kiukaisten historia I, 1962, s. 138–145
- ↑ Koivisto, Olavi: Euran, Honkilahden ja Kiukaisten historia I, 1962, s. 170–177
- ↑ Koivisto, Olavi: Euran, Honkilahden ja Kiukaisten historia I, 1962, s. 322
Sijainti
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- Honkilahti: Mestilän kylätoimikunta (Arkistoitu – Internet Archive)