Mars Express
Mars Express laukaistiin 2. kesäkuuta 2003 venäläisellä Sojuz-kantoraketilla. Se on Euroopan avaruusjärjestön ensimmäinen Marsiin lähettämä avaruusluotain.[1]
| Mars Express | |
|---|---|
 Taiteilijan näkemys Mars Expressistä. |
|
| Organisaatio | ESA |
| Valmistaja | Astrium SAS |
| Tehtävätyyppi | Planeettatutkimus |
| Kohde | Mars |
| Laukaisu |
2. kesäkuuta 2003 Baikonur |
| Laukaisualus | Sojuz-kantoraketti |
| Massa | 1120 kg |
| Teho | 460 W |
| Aiheesta muualla | |
| Virallinen sivusto | |
| COSPAR ID: | 2003-022A |
Mars Express tutkii Marsia vuoden 2003 lopusta alkaen vähintään yhden Marsin vuoden (687 Maan päivää) eli noin kahden Maan vuoden ajan. Luotain oli toiminnassa edelleen lokakuussa 2014, jolloin Marsin ohitti Siding Spring -komeetta. Luotain selvisi ohituksesta ilman vaurioita.[2]
Teknisiä tietoja
muokkaaLuotain nimettiin Mars Expressiksi, koska Ranskan Toulousessa sijaitseva EADSin Astrium SAS-yhtiö rakensi sen nopeammin kuin yksikään planeettaluotain oli sitä ennen rakennettu.
- Avaruusaluksen massa: 1 120 kg (ml. 113 kg laitteita ja 60 kg laskeutuja)
- Avaruusaluksen mitat: 1,5 m × 1,8 m × 1,4 m
- Rakettimoottorin työntövoima: 400 N
- Asennonsäätötrustereiden (8 kpl) työntövoima: 10 N
- Ajoainetankkien koko: 2 × 270 = 540 litraa
- Avaruusaluksen suuntaustarkkuus: 0,15°
- Aurinkopaneelien pinta-ala: 11,42 m²
- Litiumparistojen (3 kpl) varaus: 22,5 ampeerituntia
Mars Express lähettää tietonsa ja saa komentonsa ESA:n maa-asemalta New Norciasta, joka sijaitsee lähellä Perthiä Australiassa.
Tieteelliset mittalaitteet
muokkaaSen tieteelliset laitteet ovat pääosin epäonnistuneessa laukaisussa tuhoutuneen venäläisen Mars-96-luotaimen mittalaitteiden varakappaleita.
Pintaa tutkivat laitteet:
- HRSC (High Resolution Stereo Camera)
- OMEGA (Visible and Infrared Mineralogical Mapping Spectrometer)
- MARSIS (Sub-surface Sounding Radar Altimeter)
Kaasukehää ja ionosfääriä tutkivat laitteet:
- PFS (Planetary Fourier Spectrometer)
- SPICAM (Ultraviolet and Infrared Atmospheric Spectrometer)
- ASPERA (Energetic Neutral Atoms Analyser). Ilmatieteen laitos on osallistunut eri missioiden ASPERA-neutraaliatomilaitteiden suunnitteluun ja valmistukseen vuodesta 1985.
Radiolinkkilaite
- MaRS (Mars Radio Science Experiment)
Laskeutuja
muokkaa- Pääartikkeli: Beagle 2
Luotaimen mukana oli myös englantilainen laskeutuja Beagle 2, joka tuhoutui kokonaan sen laskeutuessa Marsiin jouluna 2003. Beagle 2 -laskeutuja sai nimensä Beagle-laivasta, jolla Charles Darwin teki 1831 lajien evoluutiota koskevia tutkimuksia. Beagle 2:n tarkoitus oli etsiä elämän jälkiä Marsin pinnalta. Laskeutujan tuhosta käytiin pitkä keskustelu sekä Englannissa että ESA:ssa.
Mars Expressin suunnittelun alettua venäläis-ranskalais-suomalainen Metegg-laskeutuja oli yksi ehdokas Mars-laskeutujaksi. Sitä ei kuitenkaan valittu.
Planeettatutkimus ja tutkimusmatkat
muokkaaMars Expessin sisaralus Venus Express laukaistiin keväällä 2005 kohti Venus-planeettaa.
ESA:n Aurora-ohjelma on suunnitellut Euroopan osallistumista Marsiin jne. suuntautuviin tutkimusmatkoihin, jotka tehtäisiin 2030-luvulla miehitettyinä avaruuslentoina. Yhdysvaltain NASAn alkaessa 2004 alusta lähtien muuntua tutkimusmatkoja (exploration) tekeväksi avaruusjärjestöksi, ESA on joutunut pohtimaan oman ohjelmansa suhdetta laajempaan amerikkalaiseen ohjelmaan.
Lähteet
muokkaa- ↑ Vallanvaihto ESAssa: Dordain eläkkeelle, Wörner hommiin | Tiedetuubi www.tiedetuubi.fi. Arkistoitu 6.7.2015. Viitattu 8.7.2015.
- ↑ Scuka, Daniel: Spacecraft in great shape – our mission continues blogs.esa.int. 20.10.2014. ESA. Viitattu 13.7.2015. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa