Mannerheimin patsas (Lahti)
Lahden Mannerheimin ratsastajapatsas on Lahden rautatieaseman viereisellä asematorilla sijaitseva patsas, joka esittää Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimia hevosen selässä. Patsaan on tehnyt lahtelainen kuvanveistäjä Veikko Leppänen ja se paljastettiin 19. joulukuuta 1959,[1] noin puoli vuotta aikaisemmin kuin Helsingin ratsastajapatsas. Teos on ensimmäinen Suomessa paljastettu Mannerheimin ratsastajapatsas.
| Lahden Mannerheimin ratsastajapatsas | |
|---|---|
 |
|
| Nimi | Lahden Mannerheimin ratsastajapatsas |
| Tekijä | Veikko Leppänen |
| Valmistumisvuosi | 1959 |
| Taiteenlaji | kuvanveisto |
| Sijainti | Lahden rautatieasema |
| Paikkakunta | Lahti |
| Koordinaatit | |
Veikko Leppänen luonnosteli patsaan alun perin Helsingin ratsastajapatsashanketta varten. Helsingin veistoskilpailun voittajaksi valittiin kuitenkin kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen ehdotus, Leppäsen jäädessä kunniamaininnalle. Joukko arvovaltaisia lahtelaisia teki tällöin aloitteen ratsastajapatsaan saamiseksi Lahteen Leppäsen luonnoksen pohjalta. Perustettiin patsastoimikunta, joka järjesti keräyksen hankkeen onnistumiseksi. Patsaan paljastustilaisuudessa oli läsnä tuhansittain entisiä rintamamiehiä ja lottia. Paikalla oli myös tasavallan presidentti Urho Kekkonen, joka jo patsaan valmistumisvaiheessa oli käynyt Leppäsen ateljeessa.[2]
Leppäsen mallina toimi silloinen luutnantti Veikko Kustaa Simola, joka myöhemmin vuosina 1977–1985 toimi everstiluutnantiksi ylennettynä Lahden sotilaspiirin päällikkönä. Hän käytti kuvanveistäjän mallina ollessaan Mannerheimin kenttätakkia ja -lakkia, mutta omia saappaitaan. Simola ehdotti kuvanveistäjä Leppäselle, että tämä käyttäisi Mannerheimin saappaita valokuvasta mallinaan, mihin kuvanveistäjä ei suostunut. Hevosen mallina toimi Thelma-hevonen, jonka kavioita käytettiin mallina Hakkapeliittain kotiinpaluu -patsaassa.[3]
Patsasta valmistellessaan Leppänen halusi tehdä Mannerheimista erillisen kasvotutkielman ja veisti tätä esittävän rintakuvan. Tämä rintakuva paljastettiin vuonna 1994 pronssiin valettuna Turun Mannerheiminpuistossa.
Mannerheimin syntymäpäivänä 4. kesäkuuta 1972 Mannerheim-ristin ritarit kiinnittivät Lahden sotaveteraanipiirin avustamana isokokoisen ritarimerkkinsä monumentin graniittijalustaan. Myöhemmin ratsastajapatsaan ympärille on istutettu muistopuut ja asennettu muistolaatat muille suomalaisille sota-ajan merkkihenkilöille, muun muassa kenraaliluutnantti A. F. Airolle, jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothille ja presidentti Risto Rytille.[2]
Lahden kaupunginvaltuutettu Tapani Ripatti vaati toukokuussa 2018, että Lahden Mannerheim-patsas olisi siirrettävä toiseen paikkaan.[4] Aloite ei saavuttanut kannatusta.[5]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Tammenlehvän perinneliitto, Erikoisaiheet, Marsalkan muistomerkkejä. Viitattu 31.5.2020
- ↑ a b Lahti oli Mannerheimille tuttu pysähdyspaikka Uusi Lahti. 15.12.2004. Arkistoitu 1.1.2006. Viitattu 31.5.2020.
- ↑ Toivonen, Seppo: Hennalan historiaa: Lopuksi (PDF) (Kirjoitus julkaistu alun perin ”Tappara”-lehdessä 2/2006, joka oli Hämeen Rykmentin tiedoituslehti.) 2006. Lahden suunnistajat -37 ry. Arkistoitu 2.4.2019. Viitattu 31.5.2020.
- ↑ Ripatti, Tapani: Tapani Ripatti: Lahden Mannerheim-patsas on ylhäisöherran symboli (Mielipidekirjoitus) Etelä-Suomen Sanomat. 27.5.2018. Viitattu 31.5.2020.
- ↑ Ripatti, Tapani: Tapani Ripatti: Patsaskiehunta ei laantunutkaan päätökseen - mitkä väitteistäni eivät pidä paikkaansa? (Mielipidekirjoitus) Etelä-Suomen Sanomat. 24.9.2018. Viitattu 31.5.2020.
| Kaupunginosat |
| ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Asuinalueet | |||||
| Järvet | |||||
| Saaret | Enonsaari | ||||
| Museot |
| ||||
| Rakennukset ja alueet | |||||
| Puistot | |||||
| Luonnonsuojelualueet | |||||
| Patsaat, muistomerkit ja -laatat | |||||
| Tapahtumat |