Mangaanidioksidi

kemiallinen yhdiste

Mangaanidioksidi, mangaani(IV)oksidi, (MnO2) on musta, jauhemainen suola, joka tunnetaan myös nimillä ruskokivi ja pyrolusiitti-nimisenä mineraalina. Mangaanidioksidi on lähes poikkeuksetta teollisuuden lähtöaineena muita mangaanisuoloja valmistettaessa. Mangaanidioksidia käytetään tavallisissa kuivapareissa, paristojen keskeisissä rakennuspaloissa, joissa se pelkistyy alemmalle hapetusluvulle.[1]

Mangaanidioksidi
Tunnisteet
CAS-numero 1313-13-9
PubChem CID 14801
Ominaisuudet
Molekyylikaava MnO2
Moolimassa 86,9 g/mol
Ulkomuoto Mustanruskea kiteinen aine
Sulamispiste 553 °C (hajoaa)
Tiheys 5,0 g/cm3
Liukoisuus veteen Ei liukene veteen

Mangaanidioksidi liukenee hyvin lämpimään, väkevöityyn rikkihappoon, kaava alla. Samalla vapautuu happea.

2MnO2(s) 2H2SO4(aq) → 2MnSO4(aq) O2 H2O

Vastaava reaktio suolahapon kanssa[1].

MnO2(s) 4HClMnCl2 Cl2 2H2O

Molemmissa tapauksissa havaitaan mangaanin yhtenevyys lähisukulaiseensa, rautaan.

Mangaanidioksidi on veteen liukenematonta ja sen moolimassa on 86,9 g/mol, sulamispiste 553 °C (hajoaa dimangaanitrioksidiksi eli mangaani(III)oksidiksi Mn2O3 ja hapeksi[1]), tiheys 5,0 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3) ja CAS-numero 1313-13-9.

Lähteet

muokkaa
  1. a b c E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 186. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3

Aiheesta muualla

muokkaa