Wikipedia

Malaysia Airlinesin lento 370

8. maaliskuuta 2014 kadonnut lento

Malaysia Airlinesin lento 370 (MH370/MAS370), joka lensi myös codeshare-tunnuksella China Southern Airlinesin lento 748 (CZ748/CSN748), katosi matkalla Malesian Kuala Lumpurista Kiinan Pekingiin 8. maaliskuuta 2014. Yhteys lentokoneeseen katkesi 8. maaliskuuta noin kello 1.30 Malesian aikaa. Kone oli lähtenyt Kuala Lumpurista kello 0.41, ja sen oli määrä saapua Pekingiin aikataulun mukaan aamulla kello 6.30. Lentokoneessa oli 227 matkustajaa ja 12 miehistön jäsentä. Miehistöön kuuluivat lentokapteeni, perämies ja kymmenen stuerttia.[1] Suurin osa matkustajista oli Kiinan kansalaisia.[2] Koneen miehistö ei ollut ilmoittanut lennonjohdolle ongelmista.[3]

Malaysia Airlinesin lento 370
Malaysia Airlinesin kadonnut lentokone vuonna 2011.
Malaysia Airlinesin kadonnut lentokone vuonna 2011.
Yhteenveto
Päivämäärä 8. maaliskuuta 2014
Onnettomuustyyppi tuntematon
Tapahtumapaikka tuntematon
Lähtöpaikka Kuala Lumpurin kansainvälinen lentoasema
Määränpää Pekingin kansainvälinen lentoasema
Kuolleita 239 (oletettu)
Loukkaantuneita 0
Eloonjääneitä 0
Lentokone
Konetyyppi Boeing 777-2H6ER
Lentoyhtiö Malaysia Airlines
Rekisteritunnus 9M-MRO
Matkustajia 227
Miehistöä 12

Ainakin kahden matkustajaluettelossa olleen henkilön passit oli varastettu, eivätkä he olleet lennolla. Malesia tutki myös mahdollisuutta terrorismiin.[4] Mahdollisesti viidellä matkustajalla oli varastettu tai väärennetty passi.[5]

Lentokone

muokkaa

Lento 370 lennettiin Boeing 777-2H6ER -koneella. Koneen sarjanumero on 28420 ja rekisteritunnus 9M-MRO. Kone on 404:s valmistettu Boeing 777. Se lensi ensilentonsa 14. toukokuuta 2002, ja se toimitettiin uutena Malaysia Airlinesille 31. toukokuuta 2002. Lentokoneessa on kaksi Rolls-Royce Trent 892 -moottoria, ja se voi kuljettaa 282 matkustajaa. Kone 9M-MRO oli kulkenut 53 460 lentotuntia ja 7 525 sykliä, eikä ollut aiemmin osallisena merkittävissä ongelmatapauksissa.[6][7][8]

Lentoyhtiön toimitusjohtajan mukaan turmakoneen siivenkärki oli katkennut vuonna 2012, ja noin metri kärkeä oli repeytynyt. Kone kuitenkin korjattiin lentokuntoon, ja se sai luvan lentoihin.[9]

Boeing 777 -konetyyppiä pidetään turvallisuushistoriansa puolesta lähes virheettömänä, ja se onkin turvallisuudeltaan yksi parhaista.[10][11] Konetyypin ensimmäinen kaupallinen lento tehtiin kesäkuussa 1995, minkä jälkeen 777-konetyypille on tapahtunut vain neljä vakavaa onnettomuutta: Tammikuussa 2008 muutama matkustaja loukkaantui, kun polttoaineputkien jäätyminen ja siitä johtunut polttoaineensyöttöhäiriö aiheutti British Airwaysin lennon 38 moottoritehojen loppumisen ja kone teki pakkolaskun Lontoon Heathrow’n lentokentälle.[12] Vuonna 2011 Kairon lentoasemalla pysähdyksissä olleessa EgyptAirin koneen ohjaamossa syttyi tulipalo. Onnettomuus ei vaatinut kuolonuhreja.[13][14] Heinäkuussa 2013 kolme matkustajaa kuoli ja 181 loukkaantui, kun Asiana Airlinesin lento 214 epäonnistui laskeutumisessa San Franciscon kansainväliselle lentoasemalle.[15] Vuoden 2014 heinäkuussa 298 ihmistä sai surmansa, kun Malaysia Airlinesin lento 17 ammuttiin alas Itä-Ukrainan ilmatilassa.[16][17]

Koneen reitin muutos

muokkaa

Kone nousi Kuala Lumpurin kansainväliseltä lentoasemalta 8. maaliskuuta 2014 kello 0.41 ja saavutti Malesian ilmatilan rajan aikataulun mukaan noin 40 minuutin kuluttua.[1] Se oli matkalla Pekingin kansainväliselle lentoasemalle. Kone oli yhteydessä lennonjohtoon paikallista aikaa klo 1.19, mutta sen toisiotutkasignaali katosi klo 1.22.[18] Koneen toisiotutkavastain joko sammui tai se sammutettiin. Tällöin kone oli juuri siirtynyt Vietnamin ilmatilaan Etelä-Kiinan meren yllä ja sen kurssi oli koilliseen kohti Pekingiä.[19][1] Kone ei ollut enää yhteydessä Vietnamin lennonjohtoon.[1]

Malesian armeijan lähteiden mukaan koneesta saatiin tutkahavaintoja sen jälkeen, kun se katosi lennonjohtojen tutkista. Kone muutti oletettavasti kurssia Kota Bharun jälkeen ja laski korkeutta. Lentokoneen toisiotutkalähetin ei ollut päällä, joten se ei näkynyt siviililennonjohdolle. Lisäksi turmakone matkasi sotilaslähteiden mukaan vielä 500 kilometriä Malakansalmeen viimeisen yhteydenoton jälkeen.[20] Kun kone ohitti Penangin saaren, sen perämiehen matkapuhelin muodosti yhteyden saaren puhelinmastoon, vaikka lentäjien kuuluu sammuttaa puhelimet ennen koneeseen nousua. Perämiehen soittoyrityksestä ei ole kuitenkaan todisteita.[21]

Koneen ACARS-kommunikaatiojärjestelmä lähetti neljä tuntia koneen katoamisen jälkeen signaaleja, jotka satelliitit havaitsivat. Viimeinen varmistettu signaali oli Malesian aikaa kello 8.11, noin 7,5 tuntia katoamisen jälkeen. Viranomaiset saivat määritettyä ACARS-signaalin perusteella koneen oletetun sijainnin keskelle Intian valtamerta, Perthin länsipuolelle.[18]

Koneen kohtalo

muokkaa

Malesian pääministeri Najib Razakin 24. maaliskuuta 2014 antaman tiedotteen mukaan satelliittitiedot ja analyysit viittasivat siihen, että lento MH370 syöksyi toistaiseksi tuntemattomasta syystä Intian valtamereen. Kaikki koneen matkustajat ja miehistön jäsenet kuolivat onnettomuudessa.[22]

Tapausta selvittäneen malesialaisen tutkijaryhmän 500-sivuinen raportti julkaistiin kesällä 2018. Varmoja tietoja raportissa oli vähän, mutta useita huhuja ja salaliittoteorioita voitiin kumota. Raportin mukaan koneen kapteeni ja perämies olivat levänneitä, eikä heidän taustoistaan löytynyt mitään taloudellista, henkistä tai fyysistä kuormitusta. Kone oli hyvässä kunnossa, ja se oli huollettu ohjeiden mukaan. Tiedustelupalvelut eivät kaksinkertaisen tarkistuksenkaan jälkeen löytäneet yhdenkään matkustajan taustoista mitään epäilyttävää.[19] Lentokapteeni kuului Malaysia Airlines -yhtiön luottolentäjiin.[1]

Tutkijoiden mukaan oli kuitenkin varmaa, että joku oli koneen ohjaimissa sen poiketessa reitiltään. Siten poikkeamista ei aiheuttanut tekninen vika eikä autopilotti. Koneen reitti vaikutti tarkoin harkitulta. Viimeisen yhteydenoton jälkeen kone kääntyi jyrkästi vasemmalle, ylitti Malesian, kaarsi loivasti oikealle ja jatkoi matkaa Thaimaan ja Indonesian välillä ennen kääntymistä kohti etelää. Kone lensi Andamaanienmeren yllä mahdollisimman kaukana rannikoilta, ehkä välttääkseen tutkat.[19]

Koneessa oli polttoainetta 7,5 tunnin lentoa varten, kun matka Kuala Lumpurista Pekingiin olisi kestänyt aikataulun mukaan 5,5 tuntia. Kun koneesta saatiin viimeinen, jo heikko signaali, se oli ollut ilmassa seitsemän tuntia 38 minuuttia. Siten tutkijoiden mukaan todennäköisin syy koneen putoamiseen oli polttoaineen loppuminen.[19]

Mikään terroristiorganisaatio ei ole ottanut vastuuta tapauksesta, eikä terrorismista ole tutkijoiden mukaan muitakaan viitteitä.[19]

Malesian hallinnon ja Australian liikenneturvallisuusviraston virallisen teorian mukaan koneessa syntyi jonkinlainen paniikki, joka esti kommunikoinnin. Matkustajat ja miehistön jäsenet menettivät tajuntansa ennen kuin laskeutumispaikkaa ehdittiin löytää, ja kone jatkoi autopilotilla matkaa, kunnes tuhoutui.[19]

Koneen etsintä

muokkaa
 
Kiinan ilmavoimien Iljušin Il-76 laskeutumassa Perthiin, Australiaan. Kone auttoi etsinnöissä.
 
Yhdysvaltain laivaston MH-60R -helikopteri USS Pickneyn kannella lentokoneen etsinnöissä 9. maaliskuuta 2014.

Kadonneen koneen etsinnästä tuli epätoivoinen tehtävä, sillä haravoitava alue oli satojentuhansien neliökilometrien laajuinen, ja meren syvyys oli useita kilometrejä. Myös näköhavaintoja koneesta pidettiin epätodennäköisinä, sillä oletetulla katoamisalueella liikennöi vain satunnaisia rahtilaivoja. Virallinen etsintäoperaatio aloitettiin Australian johdolla kymmenen päivän kuluttua matkustajakoneen katoamisesta.[19]

29. heinäkuuta 2015 mahdollisesti koneen siiven osa löydettiin Madagaskarin lähellä olevalta Réunionin saarelta, joka sijaitsee noin 3 000 kilometrin päässä uskotusta onnettomuuspaikasta. Osa kuljetettiin Toulouseen tutkittavaksi.[23] 3. syyskuuta Ranskan syyttäjät vahvistivat osan olevan onnettomuuskoneesta, sillä huoltonumerot täsmäsivät.[24]

Lisää kadonneen koneen pikkuosia löytyi Mosambikin rannikolta joulukuussa 2015 ja Etelä-Afrikan itärannikolta maaliskuussa 2016. Kappaleiden löytöpaikat olivat linjassa koneen oletetun putoamispaikan ja merivirtojen vaikutuksista tehtyjen laskelmien kanssa.[19] Muita onnettomuuskoneen osia ei ole toistaiseksi löytynyt.[1]

Koneen etsinnät päätettiin lopettaa tilapäisesti 17. tammikuuta 2017.[25] Siihen mennessä etsinnät olivat tulleet maksamaan noin 128 miljoonaa euroa.[1]

Amerikkalainen Ocean Infinity -yhtiö ilmoitti 10. tammikuuta 2018 aloittavansa koneen etsinnät uudelleen.[26] Ocean Infinityn etsintä päättyi 29. toukokuuta 2018 tuloksettomana, kun yritys oli tutkinut merenpohjaa 86 000 neliökilometrin alueelta paikoin jopa kuuden kilometrin syvyydessä[27]. Muita yksityisiä tai virallisia etsintöjä ei ole suunniteltu[28].

Tapausta yli vuoden tutkinut ja uusinta teknologiaa hyödyntänyt brittiläinen ilmailuinsinööri Richard Godfrey kertoi vuonna 2021 löydöstensä osoittavan matkustajakoneen syöksyneen Intian valtamereen noin 2 000 kilometriä Australian Perthistä länteen. Koneen mukana kadonneiden omaiset vetosivat Godfreyn tutkinnan julkistamisen jälkeen Malesian viranomaisiin uusien etsintöjen aloittamiseksi. Vuoteen 2023 mennessä mikään virallinen taho ei kuitenkaan ollut tehnyt päätöstä uusista etsinnöistä.[1]

Matkustajat

muokkaa
Kansalaisuus Matkustajia Miehistöä Yhteensä
  Kiina 152 152
  Malesia 38 12 50
  Indonesia 7 7
  Australia 6 6
  Intia 5 5
  Ranska 4 4
  Yhdysvallat 3 3
  Iran[29] 2 2
  Kanada 2 2
  Ukraina 2 2
  Uusi-Seelanti 2 2
  Alankomaat 1 1
  Hongkong 1 1
  Taiwan 1 1
  Venäjä 1 1
Yhteensä
(15 eri kansalaisuutta) 		227 12 239

Miehistö

muokkaa

Kaikki miehistön jäsenet olivat Malesian kansalaisia. Lennon kapteeni oli 53-vuotias Zaharie Ahmad Shah. Hän tuli töihin Malaysia Airlinesille vuonna 1981, ja hänellä oli 18 365 tunnin lentokokemus. Perämies oli 27-vuotias Fariq Abdul Hamid, joka oli työskennellyt lentoyhtiölle vuodesta 2007 ja oli lentänyt 2 763 lentotuntia. Myös Fariq oli pätevä lentämään Boeing 777 -konetta suoritettuaan simulaattorikoulutuksensa.[8]

Varastetut passit

muokkaa

Matkustajaluetteloon ilmoitettiin kaksi varastetuilla passeilla liikkunutta miestä. Passien alkuperäiset haltijat olivat 61-vuotias itävaltalainen mies ja 37-vuotias italialainen mies. Kumpikaan heistä ei kuitenkaan koskaan noussut onnettomuuskoneeseen, ja heidät tavoitettiin kotoaan. Tutkimuksissa he kertoivat, että heidän passinsa oli varastettu Thaimaassa vuosina 2012 ja 2013. Passivarkautta lukuun ottamatta miehillä ei ollut yhteyttä keskenään. Interpol ilmoitti, että molemmat passit oli listattu kadonneiden ja varastettujen passien tietokantaan.[30][31][32]

Kaksi onnettomuuskoneen matkustajaa tunnistettiin myöhemmin Iranin kansalaisiksi, yksi 19-vuotias mies ja toinen 29-vuotias mies. He molemmat saapuivat Malesiaan 28. helmikuuta käyttämällä kelvollisia Iranin passeja ja vaihtoivat ne italialaiselta ja itävaltalaiselta aiemmin varastettuihin passeihin Kuala Lumpurissa.[33] Miehille ostettiin yhdensuuntaiset liput puhelimen välityksellä Bangkokista, ja ne maksettiin käteisellä.[34][35] Interpolin mukaan ei siis ole syytä epäillä, että ainakaan nämä kaksi miestä olisivat tehneet terrori-iskun. Miesten uskotaan olleen Eurooppaan pyrkineitä turvapaikanhakijoita.[36][37][38] Malesian poliisi ilmoitti aiemmin todisteidensa viittaavan siihen, että toinen varastetulla passilla matkustaneista olisi ollut matkalla Saksaan. Ruotsissa puolestaan uutisoitiin väitteistä, joiden mukaan toisen iranilaisen olisi ollut tarkoitus päästä Ruotsiin anoakseen sieltä turvapaikkaa.[33] Malesian sisäministeri Ahmad Zahid Hamidi arvosteli maan maahanmuuttoviranomaisia, jotka eivät ilmeisesti estäneet miehiä liikkumasta väärillä passeilla.[30]

Financial Times -lehden saamien tietojen mukaan varastetuilla passeilla liikkuneiden iranilaisten matkaliput oli ostettu samanaikaisesti ja maksettu Thaimaan rahayksikössä. Liput oli varannut thaimaalainen matkanjärjestäjä iranilaisen ”herra Ali” -nimisen välittäjän pyynnöstä, ja ne oli maksanut välittäjän ystävä. Miesten oli tarkoitus lentää Kuala Lumpurista Pekingin kautta Amsterdamiin, josta toisella olisi ollut jatkoyhteys Frankfurtiin ja toisella Kööpenhaminaan. Matkanjärjestäjällä ei ollut omien sanojensa mukaan ollut mitään syytä epäillä hänelle usean vuoden ajalta tuttua iranilaista välittäjää terrorismiyhteyksistä tai siitä, että tämä olisi edes tuntenut varastetuilla passeilla matkustaneita. Miesten tarkoituksena ei myöskään alun perin ollut päästä nimenomaan Kuala Lumpur–Peking-lennolle, vaan ylipäätään mille tahansa halvalle lennolle Eurooppaan. Financial Timesin mukaan sekä passivarkaudet että matkojen varaaminen kolmannen, jopa tuntemattoman osapuolen kautta oli yleistä.[32]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b c d e f g h Laukkanen, Joona: ”Hyvää yotä”, kapteeni sanoi, sitten MH370 katosi tutkasta – kysymyksiä on yhä enemmän kuin vastauksia 8.3.2023. Ilta-Sanomat.
  2. ↑ Malaysia Airlines Plane ’Crashes In Vietnam’ Sky News. 8.3.2014. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)
  3. ↑ Malesialaiskoneen etsinnät jatkuvat: Epäily mereensyöksystä vahvistuu Ilta-Sanomat. 8.3.2014. Arkistoitu 8.3.2014. Viitattu 8.3.2014.
  4. ↑ Malesia tutkii terrorismin mahdollisuutta lentokoneen katoamisessa Yle Uutiset. 9.3.2014. Viitattu 9.3.2014.
  5. ↑ Useiden kadonneen koneen matkustajien passitiedoissa epäselvyyttä Yle Uutiset. 8.3.2014. Arkistoitu 8.3.2014. Viitattu 9.3.2014.
  6. ↑ Boeing 777 - MSN 28420 - 9M-MRO Airfleets. Viitattu 13.8.2015. (englanniksi)
  7. ↑ Hildebrandt, Amber: Malaysia Airlines Flight MH370: 'Mystery compounded by mystery' 10.3.2014. CBC. Viitattu 13.8.2015. (englanniksi)
  8. ↑ a b Factual Information - Safety Investigation for MH370 15.4.2015. The Malaysian ICAO Annex 13 Safety Investigation Team for MH370, Ministry of Transport, Malaysia. Arkistoitu 9.3.2015. Viitattu 13.8.2015. (englanniksi)
  9. ↑ Kadonnut malesialaiskone rikkoutui vuonna 2012 – korjattiin lentokuntoon Yle Uutiset. 9.3.2014. Viitattu 9.3.2014.
  10. ↑ Govindasamy, Siva; Scott, Alwyn: Malaysia Airlines has one of Asia's best safety records 8.3.2014. Reuters. Arkistoitu 9.3.2014. Viitattu 13.8.2015. (englanniksi)
  11. ↑ Malaysia Airlines: experts surprised at disappearance of 'very safe' Boeing 777 8.3.2014. The Guardian. Viitattu 13.8.2015. (englanniksi)
  12. ↑ Airliner crash-lands at Heathrow 17.1.2008. BBC. Viitattu 13.8.2015. (englanniksi)
  13. ↑ Hradecky, Simon: Accident: Egyptair B772 at Cairo on Jul 29th 2011, cockpit fire 30.7.2011. avherald.com. Viitattu 13.8.2015. (englanniksi)
  14. ↑ Kaminski-Morrow, David: EgyptAir 777 fire probe inconclusive but short-circuit suspected 30.11.2012. Reuters. Viitattu 13.8.2015. (englanniksi)
  15. ↑ Lentoturmasta selvinnyt: Koneen takaosa iskeytyi maahan, kohosi ylös ja kaikkien päät heilahtivat 7.7.2013. Yle. Viitattu 13.8.2015.
  16. ↑ Patterson, Thom: Malaysia Air faces new, serious threat as company 18.7.2014. CNN. Viitattu 13.8.2015. (englanniksi)
  17. ↑ Aro, Jessikka: Malaysia Airlines: Turmakoneessa oli eniten hollantilaisia, australialaisia ja malesialaisia 18.7.2014. Yle Uutiset. Viitattu 13.8.2015.
  18. ↑ a b Malaysian Airlines MH370 The Story So Far. Airliner World, toukokuu 2014, s. 5.
  19. ↑ a b c d e f g h Jaakko Isoniemi: 239 ihmistä katosi mystisesti. Iltalehden Viikonvaihde 9.3.2019, s. 12–13.
  20. ↑ Sotilaslähde: Malesialaiskone matkasi 500 kilometriä viimeisen yhteydenoton jälkeen MTV3. 11.3.2014. Arkistoitu 11.3.2014. Viitattu 11.3.2014.
  21. ↑ Holly Yan, Steve Almasy and Catherine E. Shoichet: Malaysia Airlines Flight 370: Co-pilot's cell phone was on, U.S. official says CNN. 15.4.2014. Viitattu 31.7.2022. (englanniksi)
  22. ↑ MH370 families attack Malaysian government over loss of plane The Guardian. 3.6.2014. Viitattu 13.8.2015. (englanniksi)
  23. ↑ Löytyikö mystisesti kadonnut MH370? Intian valtamerestä löytyi lentokoneen osa Ilta-Sanomat. 29.7.2015. Arkistoitu 31.7.2015. Viitattu 30.7.2015.
  24. ↑ Ranska vahvistaa: löytynyt lentokoneen osa on peräisin MH370-turmakoneesta Ilta-Sanomat. 3.9.2015. Arkistoitu 4.9.2015. Viitattu 3.9.2015.
  25. ↑ Malesialaiskoneen etsinnät lopetetaan Yle Uutiset. 17.1.2017. Viitattu 17.1.2017.
  26. ↑ Ocean Infinity aloittaa MH370:n etsinnät 11.1.2018. Lentoposti.fi. Viitattu 8.4.2018.
  27. ↑ Depths, and dispair: Flight MH370 The Economist Espresso. 29.5.2018. The Economist Newspaper Limited. Viitattu 29.5.2018.
  28. ↑ The world this week. The Economist, 2.-8. kesäkuu, 427. vsk, nro 9094, s. 6. The Economist. (englanniksi)
  29. ↑ Stolen jet passport 'no terror link' BBC News. 11.3.2014. Viitattu 11.3.2014. (englanniksi)
  30. ↑ a b Fuller, Thomas; Schmitt, Eric: Passport Theft Adds to Mystery of Missing Malaysia Airlines Jet 8.3.2014. NY Times. Viitattu 13.8.2015. (englanniksi)
  31. ↑ Murdoch, Lindsay: Fake passports on Malaysia Airlines flight reveal flaw in airline safety 10.3.2014. The Sydney Morning Herald. Viitattu 13.8.2015. (englanniksi)
  32. ↑ a b Lento 370: Varastetuilla passeilla lentäneiden taustalta löytyi ”herra Ali” 10.3.2014. Iltalehti.
  33. ↑ a b Nurminen, Jussi: Interpol: Malesialaisen lentokoneen tapauksessa tuskin kyse terorismista 11.3.2014. Yle Uutiset.
  34. ↑ Mezzofiore, Gianluca: Missing Malaysia Airlines Flight MH370: Iranian Middleman Asked Thai Agent to Book Tickets on Stolen Passports 10.3.2014. International Business Times. Viitattu 13.8.2015. (englanniksi)
  35. ↑ Saeed Ahmed, Saeed; Shoichet, Catherine E.: 'There are no answers': Days later, no sign of Malaysia Airlines Flight 370 11.3.2014. CNN. Viitattu 13.8.2015. (englanniksi)
  36. ↑ Malaysia Airlines MH370: Stolen passports 'no terror link' 11.3.2014. BBC. Viitattu 13.8.2015. (englanniksi)
  37. ↑ Iranians travelling on flight MH370 on forged passports 'not linked to terror' 11.3.2014. The Guardian. Viitattu 13.8.2015. (englanniksi)
  38. ↑ Missing MH370: Man with stolen passport on jet is asylum seeker 11.3.2014. New Straits Times. Arkistoitu 13.3.2014. Viitattu 13.8.2015. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Malaysia_Airlinesin_lento_370&oldid=22478790”