Madonreikä
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Madonreikä on hypoteettinen aika-avaruuden topologinen ominaisuus. Yksinkertaisesti ilmaistuna kyse on mustan aukon suomasta ”oikopolusta”; madonreikä mahdollistaisi valoa nopeamman siirtymisen kahden toisistaan kaukana olevan pisteen välillä. Madonreiällä on ainakin kaksi suuta, jotka yhtyvät yhteen tunneliin. Ainetta voi kulkea suuaukosta toiseen menemällä tunnelin läpi.
Madonreiän nimi tulee seuraavasta analogiasta, jota käytetään ilmiön selittämiseen: kuvittele, että maailmankaikkeus on omenan kuori ja mato kulkee sen pinnalla. Matka omenan toiselle puolelle on puolet omenan kehästä, jos mato pysyy omenan pinnalla, mutta jos se kaivautuu omenan läpi, matka on huomattavasti lyhyempi.
Teoreettiset perusteet
muokkaaMadonreiät ovat mahdollisia yleisen suhteellisuusteorian mukaan.[1] Jokainen yleisen suhteellisuusteorian ratkaisu, jossa madonreiät ovat mahdollisia, vaatii myös eksoottisen aineen olemassaoloa. Tällä teoreettisella aineella olisi negatiivinen energiatiheys. Toisaalta ei ole voitu matemaattisesti osoittaa, että tämä olisi ehdoton vaatimus madonreikien olemassaololle. Eksoottisen aineen olemattomuutta ei myöskään ole voitu todistaa. Koska kvanttigravitaation teoria ei ole vielä valmis, asiaan ei voi toistaiseksi ottaa tieteellisesti kantaa.
Schwarzschildin madonreikä
muokkaaLorentzin madonreikä, joka tunnetaan myös Schwarzschildin madonreikänä ja Einsteinin-Rosenin siltana, on tietynlainen tunneli valkoisen aukon ja mustan aukon välillä. Tunnelin löysivät Albert Einstein ja Nathan Rosen. Tulokset julkaistiin vuonna 1935. Robert Fuller ja John Wheeler osoittivat vuonna 1962 tämäntyyppisten madonreikien olevan epävakaita, eivätkä ne kestäisi kauan syntymisensä jälkeen.
Madonreiät viihteessä
muokkaa- Elokuvassa Tähtiportti ja sitä seuranneissa televisiosarjoissa madonreikiä käytetään liikkumiseen tähtiportti-nimisen laitteen avulla.
- Elokuvassa Déjà Vu madonreikää käytetään pääsemään menneisyyteen.
- Elokuvassa Viimeinen horisontti (Event Horizon) avaruusalus hyödyntää keinotekoista madonreikää avaruudessa matkustamiseen.
- Marvel-elokuvissa, kuten Thor ja Thor: The Dark World, asgardilaiset matkustavat madonreiän läpi, joka tunnetaan Bifröst-siltana.
- Elokuvassa Interstellar matkustetaan madonreiän läpi etsimään ihmiskunnalle uutta elinplaneettaa, kun maan ilmasto on muuttumassa elinkelvottomaksi.
- Pelissä Spore voi matkustaa madonreiällä toiselle puolelle galaksia.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Iiro Vilja: Multiversumit ja madonreiät - mahdollisia vai ei? Luova. 9.4.2015. LUMA-keskus. Viitattu 27.7.2015.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Madonreikä Wikimedia Commonsissa