M/V Ciudad de Barcelona

M/V Ciudad de Barcelona oli espanjalainen linjalaiva, jonka italialainen sukellusvene General Sanjurjo upotti Malgrat de Marin kaupungin edustalla Espanjan sisällissodan aikana 30. toukokuuta 1937. Onnettomuudessa kuoli ainakin 200 matkustajaa, joista noin 65 oli kansainvälisten prikaatien joukkoihin matkalla olleita ulkomaalaisia vapaaehtoisia. Aluksella oli myös useita suomalaisia vapaaehtoisia, jotka kuitenkin kaikki selvisivät hengissä.

M/V Ciudad de Barcelona
Ciudad de Barcelona Mallorcalla.
Tyyppi	linjalaiva
Lippuvaltio	Espanja
Tunnuskirjaimet	EARF
Aiemmat nimet	Infante Don Jaime (1929-1931)
Omistaja	Compañía Trasmediterranea
Rakennustelakka	Cantiere Navale Triestino, Monfalcone, Italia
Rakennusnumero	206
Kölinlasku	15. lokakuuta 1928
Vesillelasku	8. kesäkuuta 1929
Luovutettu	30. elokuuta 1929
Status	upposi 30. toukokuuta 1937
Tekniset tiedot
Pituus	101,2 m
Leveys	14,9 m
Syväys	7,9 m
Bruttovetoisuus (GT)	3946
Koneisto	2 × Burmeister & Wain -dieselmoottoria
Nopeus	32 km/h
Nopeus	17,3 kn
Matkustajia	264
Miehistö	62
Infobox OK

Tietoja laivasta

Ciudad de Barcelona valmistui vuonna 1929 nimellä Infante Don Jaime, mutta huhtikuussa 1931 tapahtuneen restauraation kaatumisen jälkeen, alus nimettiin uudelleen Barcelonan kaupungin mukaan. Vuodet 1929–1931 laiva teki risteilyjä Barcelonasta käsin ja kesästä 1931 lähtien se toimi Baleaarien ja Kanarian saarten välisessä linjaliikenteessä. Aluksen omisti espanjalaisen suurliikemiehen Juan March Ordinasin yhtiö Compañía Trasmediterranea. Ordinas oli kenraali Francon johtamien falangistien kannattajia ja yksi sisällissotaan johtaneen vallankaappausyrityksen merkittävimmistä rahoittajista.

Sisällissodan sytyttyä heinäkuussa 1936 Ciudad de Barcelona kansallistettiin. Sodan aikana se osallistui kuljetusaluksena tasavaltaisten epäonnistuneeneen Mallorcan maihinnousussa ja kuljetti myöhemmin ulkomaisia vapaaehtoisia Algeriasta ja Ranskasta. Lisäksi alus haki sotamateriaalia Neuvostoliiton Mustanmeren satamista.

Uppoaminen

Ciudad de Barcelona lähti kohtalokkaalle matkalleen ranskalaisen Marseillen satamasta 29. toukokuuta 1937. Matkustajia oli uppoamisen jälkeen julkaistujen sanomalehtitietojen mukaan 312 ja lisäksi aluksella oli 64 miehistön jäsentä. Matkustajista arviolta 200–250 oli Espanjaan matkalla olleita ulkomaisia vapaaehtoisia, jotka olivat kotoisin lähinnä Pohjois-Amerikasta, Saksasta, Italiasta ja Isosta-Britanniasta. Mukana oli myös joitakin Pohjoismaista, Australiasta ja Uudesta-Seelannista saapuneita vapaaehtoisia sekä ryhmä ranskalaisia lentäjiä. Muiden matkustajien joukossa oli paljon Senegalista Ranskaan tulleita siirtolaisia.

Alus lähti satamasta myöhään illalla auringonlaskun jälkeen ja kulki Italian laivaston aluksia välttääkeen kokonaan pimeänä. Elokuussa 1936 solmittu kansainvälinen Espanjan sisällissodan puuttumattomuussopimus kielsi sotatarvikkeiden ja ulkomaalaisten taistelijoiden kuljettamisen sisällissodan osapuolille. Sen valvonta oli Ranskan ja Espanjan välisellä merialueelle annettu Italian laivastolle, vaikka maa toimi itse Francon joukkojen aseistajana.

Ciudad de Barcelona saapui Espanjan aluevesille sunnuntaina 30. toukokuuta, jolloin merivartiosto varoitti alusta lähistöllä vaanivista sukellusveneistä. Laiva sai myös saattajakseen espanjalaisen tykkiveneen. Iltapäivällä kuitenkin havaittiin sukellusvene General Sanjurjo. Se oli alun perin nimellä Torricelli tunnettu Italian laivaston sukellusvene, joka oli keväällä 1937 vuokrattu Espanjan nationalistien laivastolle. Havainnon jälkeen Ciudad de Barcelonan kapteeni päätti ohjata aluksensa Malgret de Maria kohti, jossa matkustajat olisivat päässeet poistumaan aluksesta. General Sanjurjo ehti kuitenkin ampumaan kaksi torpedoa, joista ensimmäinen meni ohi ja päätyi lähistöllä sijaitsevan Lloret de Marin kaupungin uimarannalle. Toinen torpedo sen sijaan osui Ciudad de Barcelonan konehuoneeseen noin kello 18 aikaan illalla. Alus oli silloin vain noin 400 metrin päässä rannasta.

Osuman jälkeen Ciudad de Barcelona upposi nopeasti vain noin 2–3 minuutissa. Pelastustoimiin liittyi rannikkovartioston lisäksi myös paikallisia kalastajia ja myös Katalonian presidentti Lluis Companys saapui nopeasti paikalle 60 kilometrin päästä Barcelonasta. Onnettomuudessa hukkui ainakin 200 ihmistä, mutta joiden arvioiden mukaan jopa 300. Heistä miehistön jäseniä oli neljä. Kansainvälisiin prikaateihin matkalla olleista vapaaehtoisista kuoli 60–65, mutta ainoastaan 25 hukkuneen henkilöllisyys on selvillä. Pelastuneet vapaaehtoiset kuljetettiin Barcelonaan, jossa he liittyivät kansainvälisiin prikaateihin. Ainoastaan yksi päätti palata kotiinsa.

Suomalaiset

Ciudad de Barcelonalla oli ainakin kahdeksan amerikansuomalaista ja yksi Suomesta saapunut vapaaehtoinen, jotka kuitenkin kaikki ilmeisesti pelastuivat. Laivalla matkustaneita amerikansuomalaisia olivat muun muassa ammattiyhdistysjohtajat Frank Arvola ja Martin Kuusisto sekä toimittaja Hjalmar Sankari, joka myöhemmin kaatui taistelussa keväällä 1938. Suomesta oli saapunut Artjärveltä kotoisin ollut vahtimestari Sauli Verner Lassila (s. 1910).

Sankari kirjoitti myöhemmin onnettomuudesta New Yorkissa ilmestyneeseen Eteenpäin-lehteen. Hänen mukaansa aluksen mukana uponneet vapaaehtoiset lauloivat hukkuessaan Kansainvälistä. Tasavaltalaisten hallitus puolestaan yritti aluksi sensuroida tapausta koskevia uutisia, mutta italialainen uutistoimisto kuitenkin välitti tiedot nopeasti maailmalle. Suomessa uppoamisesta uutisoi jo seuraavana päivänä äärioikeistolaisen IKL:n sanomalehti Ajan Suunta.

Aiheesta muualla

• The Sinking of the "Ciudad de Barcelona", 30th May 1937 (englanniksi)