Lysytšansk
Lysytšansk (ukr. Лисичанськ, ven. Лисичанск, Lisitšansk) on kaupunki Donetsjoen varrella Luhanskin alueella Ukrainan Itä-osassa. Kaupunki sijaitsee 90 kilometriä Luhanskista luoteeseen.[1][3][4][5] Kesän 2020 aluehallinnollisessa uudistuksessa Lysytšansk liitettiin osaksi Siverskodonetskin piiriä.[6] Kaupunki joutui heinäkuun 2022 alussa Venäjän asevoimien miehittämäksi.
Lysytšansk Лисичанськ |
|
---|---|
Näkymä kaivoskaupunkiin. |
|
lippu |
vaakuna |
Lysytšansk |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Ukraina |
Alue | Luhanskin alue |
Piiri | Siverskodonetskin piiri |
Perustettu[1] | 1710 |
Pinta-ala ([1]) | |
– Kokonaispinta-ala | 76 km² |
Väkiluku (2021) ([2]) | 95 031 |
Aikavyöhyke | UTC 2 |
– Kesäaika | UTC 3 |
Vuonna 2021 Lysytšanskissa asui 95 031 asukasta.[2] Vuonna 2001 Lysytšanskin väkiluku oli 115 229 ja koko kaupunkipiirin 133 140. Tuolloin asukkaista etnisesti ukrainalaisia oli 66,7 prosenttia, venäläisiä 30,5 prosenttia ja valkovenäläisiä 1 prosentti. Lysytšanskin kaupunkipiiriin kuuluivat tuolloin myös Novodružeskin (per. 1935; 6 806 as./2021) ja Pryvilljan (per. 1753; 6 679 as./ 2021) pikkukaupungit. [1][3][2]
Tammikuun keskilämpötila on -6,6 ja heinäkuun 21,8 celsiusastetta. Keskimääräinen vuosisademäärä on 494 millimetriä.[4]
Seudulla on ollut ihmisasutusta jo ennen, kuin nykyinen asutus on perustettu vuonna 1710.[1] Vuonna 1721 siellä aloitettiin hiilikaivostoiminta ensimmäisenä koko Donetsin laakion alueella. Vuonna 1917 alue tuli osaksi Neuvostoliittoa, ja vuonna 1938 se sai kaupunkioikeudet.[1][4] Nykyisin kaupungin elinkeinoihin kuuluvat hiilikaivosten lisäksi hiilen muuttaminen kaasuksi maan alla, kemianteollisuus ja lasinvalmistus.[7] Öljynjalostamo Linos avattiin 1970-luvulla. Venäläinen TNK osti sen vuonna 2000. Vuonna 2001 se tuotti kolmanneksen Ukrainassa jalostetusta öljysta.[8]
Venäjän hyökkäyssodassa (2022–) kaupungista käytiin ankaria taisteluja. Venäjän asevoimat miehittivät kaupungin heinäkuussa 2022.[9]
-
Kaupungintalo.
-
Rautatieasema.
-
Eräs kaupungin kirkoista.
-
Lysytšanskin hiilialueen historian museo.
-
Kulttuuritalo.
-
Valtion kaivos- ja teollisuusalan oppilaitos.
-
Itä-Ukrainan sodassa 2014 vaurioitunut rakennus.
-
Melnykovin hiilikaivos.
-
Pryvilljan hiilikaivos.
-
Teollisuutta.
-
Venäjän tai sen nukkevaltioiden taistelijoita lähestymässä Lysytšanskia kesäkuussa 2022.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f S. P. Kalenjuk, M. M. Lomako: Lysytšansk (Лисичанськ) Entsyklopedija Sutšasnoja Ukrajiny - Encyclopedia of Modern Ukraine, esu.com.ua. 2016. Viitattu 13.2.2023. (ukrainaksi)
- ↑ a b c Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine: Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2021 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2021 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2021) 2021. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 6.4.2022. Viitattu 13.2.2023. (ukrainaksi), (englanniksi)
- ↑ a b Ihor Stebelsky: Lysychansk Internet Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. 2021. Canadian Institute of Ukrainian Studies, University of Alberta/University of Toronto. Viitattu 14.2.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c V. O. Maksymenko: Lysytšansk (Лисичанськ) (ISBN 5-88500-012-3) Ukrainan maantieteen tietosanakirja, osa 2: Z-O, s. 268. 1990. Viitattu 14.2.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:700 000. (sivu 160-161) Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. (venäjäksi)
- ↑ Novi raiony: karty sklad 17.7.2020. minregion.gov.ua. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 13.2.2023. (ukrainaksi)
- ↑ The Coal Fields of Lysychansk Ukraine.com
- ↑ LiNOS refinery owner seeking Western alliance Kyiv Post 2001
- ↑ Ukraine confirms Russia captured eastern city Lysychansk 3.7.2022. bbc.com. Viitattu 14.2.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lysytšansk Wikimedia Commonsissa