Luettelo Scandinavian Airlinesin onnettomuuksista

Wikimedia-luetteloartikkeli

Scandinavian Airlines eli SAS on Norjan, Ruotsin ja Tanskan kansallinen lentoyhtiö.[1] SAS:n kahdestakymmenestäkolmesta merkittävästä lento-onnettomuudesta neljä on johtanut kuolemiin.

Onnettomuudet

muokkaa
Ajankohta Sijainti Tyyppi Lentokone Kuvaus
4. heinäkuuta 1948

kello 15.03

  Northwood,

Iso-Britannia

Ilmassa sattunut onnettomuus Douglas DC-6

(SE-BDA)

[2]
22. tammikuuta 1949   Luulajan lentoasema, Luulaja, Ruotsi Tulipalo Douglas C-47

(SE-BBN)

Lentokone tuhoutui tulipalossa.[3]
1. huhtikuuta 1951   Bromman lentoasema, Ruotsi Moottorin rikkoutuminen Douglas C-47

(SE-BBM)

Yksi lentokoneen moottoreista syttyi tuleen. Kone laskeutui lentoaseman läheiselle tielle. Jokainen 22 matkustajasta selvisi onnettomuudesta.[4]
22. marraskuuta 1957   Norrköpingin lentoasema, Ruotsi Mahalasku Douglas DC-6B

(SE-BDP)

Harjoituslennon aikana tehty tahaton mahalasku. Jokainen koneen viidestä matkustajasta selviytyi.[5]
19. tammikuuta 1960   Esenbogan kansainvälisen lentoaseman lähellä, Turkki Hallittu syöksyminen maastoon Sud Aviation Caravelle

(OY-KRB)

Laskeutumisen aikana lentäjät ohjasivat koneen turvallisen korkeuden alapuolelle tuntemattomasta syystä. Lentokone osui maahan 10 kilometriä kiitotiestä. Jokainen koneen 42:sta matkustajasta kuoli.[6]
8. helmikuuta 1965   Teneriffan pohjoinen lentoasema, San Cristóbal de La Laguna, Espanja Lentäjän erhe Douglas DC-7C

(SE-CCC)

Nousukiidossa Teneriffalta, koneen kapteeni nosti laskutelineet ennenaikaisesti. Tämän takia kone putosi takaisin kiitotielle ja syttyi tuleen. Kukaan ei kuollut tilanteessa.[7]
13. tammikuuta 1969

kello 19.21

  Santa Monican lahti lähellä Los Angelesin kansainvälistä lentoasemaa, Yhdysvallat Hallittu syöksyminen maastoon Douglas DC-8-62

(LN-MOO)

Lähestymisen aikana etulaskutelineen valomerkki ei syttynyt palaneen lampun takia. Miehistö suuntasi suurimman osan huomiostaan laskutelineongelman korjaamiseen ja unohti tarkkailla koneen korkeutta. Lentokone osui veteen 11 kilometrin päässä kiitotiestä. Koneen 45 matkustajasta kuoli 15.
19. huhtikuuta 1970   Leonardo da Vincin kansainvälinen lentoasema, Fiumicino, Italia Moottorin rikkoutuminen Douglas DC-8-62

(SE-DBE)

17. toukokuuta 1971   Bulltoftan lentoasema, Malmö, Ruotsi Kaappaus McDonnell Douglas DC-9 21-vuotias amerikkalainen rintamakarkuri otti tyttöystävänsä panttivangiksi lentoasemalla ja tämän turvin käveli lentokoneeseen. Sisällä hän määräsi koneen palaavaksi sen alkuperäiseen kohteeseen, Tukholmaan. Koneen 24 matkustajaa evakuoitiin. Poliisi pohti kaapparin ampumista, mutta sen sijaan yksi tämän ystävistä onnistui puhumaan miehen ulos koneesta. Kaappari oli kokenut vainoharhaisuutta tultuaan sotilaitten pahoinpitelemäksi.[8]
15. syyskuuta 1972   Bulltoftan lentoasema, Malmö, Ruotsi Kaappaus McDonnell Douglas DC-9-21 Kolme Kroatian vastarintaliikkeen jäsentä kaappasi kotimaan lennon, joka oli matkalla Göteborgin Torslandan lentoasemalta. Kaapparit vaativat lennon kääntymistä Bulltoftaa kohti. Kaapparit vaativat seitsemän Kroatian separatistivangin vapauttamista – kuusi näistä vapautettiin. Vaihtokauppana jokainen koneen 86:sta matkustajasta vapautettiin, koneen tankki täytettiin, ja kaappareille annettiin puoli miljoonaa Ruotsin kruunua. Bulltoftasta kone jatkoi Adolfo Suárezin Barajasin Madridin kansainvälinen lentoasemalle, jossa kaapparit antautuivat 23 tuntia kestäneen tilanteen jälkeen. Kaapparit tai vapautetut vangit eivät ikinä palanneet Ruotsiin.[9]
30. tammikuuta 1972

kello 23.19

  Fornebun lentoasema, Bærum, Norja Kiitotien ylitys McDonnell Douglas DC-9-21

(LN-RLM)

Tromssaan ja Alattioon matkalla ollut lento sakkasi lähdettyään rotaatioon nopeudella 125 solmua (232 km/t). Kapteeni pysäytti nousuunlähdön nopeudella 140 solmua (260 km/t), mutta kiitotien jäljellä olleet 1 100 metriä eivät riittäneet koneen pysäyttämiseen ajoissa kääntimen vian takia. Lentokone ylitti kiitotien pään ja päätyi Oslonvuonon jäälle, jolle se pysähtyi. Kaikki matkustajat evakuoitiin ja kone upposi vuonoon 20 minuuttia myöhemmin.[10]
25. tammikuuta 1974   Arlandan lentoasema, Sigtuna, Ruotsi Maatörmäys Sud Aviation SE-210 Caravelle III

(OY-KRA)

Lentokone osui huoltorekkaan ja tuhoutui korjauskelvottomaan tilaan.[11]
1. tammikuuta 1976   Kööpenhaminan lentoasema, Tårnbyn kunta, Tanska Vieraan esineen aiheuttama vaurio McDonnell Douglas DC-10-30

(LN-RKA)

Kiitotieltä 22L ilmaan nousun jälkeen vasemmanpuoleiseen moottoriin syöksyi naurulokkeja. Lentokone kääntyi takaisin lentoasemaa kohti ja suoritti hätälaskeutumisen.[12]
28. helmikuuta 1984

kello 16.16

  John F. Kennedyn kansainvälinen lentoasema, New York, Yhdysvallat Kiitotien ylitys McDonnell Douglas DC-10-30

(LN-RKB)

Laskeutuessa lentokone lensi kiitotien 04R yli 1 440 metrillä. Miehistö ohjasi koneen tyyrpuuriin ja laskeutui matalaan veteen. Onnettomuuden syiksi ilmenivät koneen nopeuden seuraamisen ja ohjauksen laiminlyönti, automaattiseen kiihdyttimeen liiallinen luottaminen, ja ylösvedon suorittamatta jättäminen.[13]
27. helmikuuta 1987   Trondheimin lentoasema, Stjørdal, Norja Kova laskeutuminen McDonnell Douglas DC-9-41

(SE-DAT)

Lentokoneen lähestyessä Trondheimia lennonvalvoja pyysi lentäjiä ottamaan yhteyden SAS:n yritystaajuudella. Ottaessaan yhteyttä lentoyhtiön taajuuteen kapteeni ylitti epähuomiossa yhden kohdan tarkistuslistastaan ja jätti siivekkeet varustamatta. Yläperämies huomasi tämän juuri ennen koneen laskeutumista. Kapteeni aktivoi ja sulki siivekkeet uudelleen, mutta tästä huolimatta lentokone koki suuren uppoamisnopeuden ja paiskautui kiitotiehen. Jokainen koneen matkustajista selviytyi, mutta koneeseen kohdistuneet vauriot johtivat sen poistamiseen laivastosta.[14]
27. joulukuuta 1991

kello 8.51

  Gottröra lähellä Arlandan lentoasemaa, Ruotsi Vieraan esineen aiheuttama vaurio McDonnell Douglas MD-81

(OY-KHO)

Siipien päälle yön aikana kerääntynyt läpinäkyvä jäämassa irtosi lentoon lähtiessä ja syöksyi moottoreihin. 78 sekuntia ilmaannousun jälkeen molemmat turbiinit lakkasivat toimimasta ja miehistö suoritti pakkolaskun pienelle pellolle Gottröraan Tukholman pohjoispuolelle. Kone katkesi kolmeen osaan, mutta kukaan ei kuollut. 25 ihmistä loukkaantui, heistä kaksi vakavasti. Onnettomuuden aiheutti SAS:n puutteelliset ohjeet näkymättömän jään poistamiseksi, sekä uuden ATR-työntöpalauttimen olemassaolon tuntemattomuus lentäjille.[15]

24. marraskuuta 1993   Kööpenhaminan lentoasema, Tårnbyn kunta, Tanska Tekninen vika McDonnell Douglas MD-87

(SE-DIB)

Koneen rullatessa kiitotielle matkustamohenkilökunta huomasi ilmassa leijailevan sähköistä savua. Tulipalo aiheutui virtalähteeseen johtavista kaapeleista säilytyskaapissa. Tämä johtui kaapeloinnissa olleesta notkelmasta. Kone palasi takaisin lähtöportille, jossa se evakuoitiin. Tulipalo tuhosi osan koneen sisustuksesta ja rungosta.[16]
3. marraskuuta 1994   Gardermoenin lentoasema, Ullensaker, Norja Kaappaus McDonnell Douglas MD-82 Bardufossin lentoasemalta matkalla ollut lentokone kaapattiin ilmassa. Kaappari oli bosnialainen mies. Jokainen lennolla ollut nainen, lapsi ja vanhus päästettiin pois pysähdyksellä Bodøn lentoasemalla. Kaappari vaati Norjan valtiolta apua Bosnian sodan aiheuttaman humanitaarisen kriisin lopettamiseen. Osa hänen vaatimuksistaan täytettiin ja hän luovutti seitsemän tunnin kaappaustilanteen jälkeen.[17]
8. lokakuuta 2001

kello 8.10

  Linaten lentoasema, Milano, Italia Kiitotietörmäys McDonnell Douglas MD-87

(SE-DMA)

110:tä matkustajaa kuljettanut matkustajakone osui nousukiidossa neljää matkustajaa kuljettaneeseen Cessna CitationJet 2:een. Jokainen näistä 114:stä matkustajasta kuoli, kuten myös neljä maassa ollutta ihmistä. Lisäksi neljä maassa ollutta loukkaantui. Onnettomuuden syiksi ilmeni lentoaseman asetelman ja menettelytapojen puuttellisuudet.[18]

9. syyskuuta 2007

kello 15.57

  Aalborgin lentoasema, Aalborg, Tanska Tekninen vika Bombardier Dash 8-Q400

(LN-RDK)

Ennen laskeutumista koneen oikea laskuteline ei lukittautunut paikalleen. Miehistö kiersi lentoasemaa tunnin ennen hätälaskun yrittämistä.

Laskeutuessa koneen oikea laskuteline petti alta ja oikea siipi osui kiitotiehen ja syttyi tuleen. Tulipalo sammui ennen koneen pysähtymistä. Jokainen koneen 40:stä matkustajasta ja neljästä miehistön jäsenestä evakuoitiin. Viisi ihmistä koki pienimuotoisia vammoja joko matkustamoon pirstaloituneesta propellista tai evakuaatiosta.[19]

12. syyskuuta 2007

kello 1.36

  Vilnan lentoasema, Vilna, Liettua Tekninen vika Bombardier Dash 8-Q400

(LN-RDS)

Lentokone oli matkalla Palangaan, mutta se kääntyi Vilnan lentoasemalle laskeutuessa ilmenneiden laskutelineongelmien takia. Koneen laskeutuessa sen oikea laskuteline petti alta. Jokainen matkustaja ja miehistön jäsen evakuoitiin onnistuneesti. SAS määräsi jokaisen sen 27:stä Dash 8-Q400-lentokoneesta lentokieltoon. Muutamaa tuntia myöhemmin lentokonevalmistaja Bombardier suositteli jokaiselle 10 000 tuntia ilmassa olleelle Dash 8:lle samaa toistaiseksi.[20]
27. lokakuuta 2007

kello 16.53

  Kööpenhaminan lentoasema, Tårnbyn kunta, Tanska Tekninen vika Bombardier Dash 8-Q400

(LN-RDI)

Huomattuaan ongelman laskutelineiden kanssa, miehistö yritti korjata ongelmaa kiertäen lentoaseman yllä kaksi tuntia. Lentäjät suorittivat hätälaskun oikea laskuteline ylhäällä. Oikea propelli sammutettiin laskeutumisen ajaksi, koska aiemmissa samanlaisissa tapauksissa moottorin palasia oli pirstoutunut matkustamon sisälle. Onnettomuuden jälkeisenä päivänä SAS ilmoitti konetyypin välittömästä poistamisesta jokaisesta konsernin laivastosta.[21]
1. toukokuuta 2013   Newarkin kansainvälinen lentoasema, New Jersey, Yhdysvallat Maatörmäys Airbus A330-300

(LN-RKO)

Lento 908 Newarkista Osloon odotti rullausjonossa kiitotielle ExpressJetin Embraer ERJ 145-koneen takana. Lennonjohtotornin käskyjä noudattaessa Airbusin kääntyessä oikealle sen vasen siipi osui Embraerin vakaimiin. Airbus koki pieniä vikoja kun taas Embraer koki mittavia ongelmia yhteentörmäyksen seurauksena.[22]

Lähteet

muokkaa
  1. Jon Henley Europe correspondent: 'What is truly Scandinavian? Nothing' Airline clarifies ad after far-right criticism The Guardian. 13.2.2020. Viitattu 16.6.2020. (englanti)
  2. york | 1948 | 1020 | Flight Archive www.flightglobal.com. Viitattu 18.4.2017.
  3. Harro Ranter: ASN Aircraft accident Douglas C-47A-20-DK (DC-3) SE-BBN Luleå-Kallax Airport (LLA) aviation-safety.net. Viitattu 18.4.2017.
  4. Harro Ranter: ASN Aircraft accident Douglas C-47A-90-DL (DC-3) SE-BBM Stockholm-Bromma Airport (BMA) aviation-safety.net. Viitattu 18.4.2017.
  5. Harro Ranter: ASN Aircraft accident Douglas DC-6B SE-BDP Norrköping Airport (NRK) aviation-safety.net. Viitattu 18.4.2017.
  6. Harro Ranter: ASN Aircraft accident Sud Aviation SE-210 Caravelle I OY-KRB Ankara-Esenboga Airport (ESB) aviation-safety.net. Viitattu 18.4.2017.
  7. Harro Ranter: ASN Aircraft accident Douglas DC-7C SE-CCC Tenerife-Norte Los Rodeos Airport (TFN) aviation-safety.net. Viitattu 18.4.2017.
  8. Tore Andresen; Bertil Falck: Tragisk bakgrunn for SAS-kapring, s. 12. Verdens Gang, 1971.
  9. Crisis and perspectives on policy change: Swedish counter-terrorism policymaking Swedish National Defence College.
  10. Harro Ranter: ASN Aircraft accident McDonnell Douglas DC-9-21 LN-RLM Oslo-Fornebu Airport (FBU) aviation-safety.net. Viitattu 18.4.2017.
  11. Harro Ranter: ASN Aircraft accident Sud Aviation SE-210 Caravelle III OY-KRA Stockholm-Arlanda Airport (ARN) aviation-safety.net. Viitattu 18.4.2017.
  12. Harro Ranter: ASN Aircraft accident McDonnell Douglas DC-10-30 LN-RKA København-Kastrup Airport (CPH) aviation-safety.net. Viitattu 18.4.2017.
  13. Aircraft accident report Scandinavian Airlines System Flight 901. National Transportation Safety Board, 1984.
  14. Harro Ranter: ASN Aircraft accident McDonnell Douglas DC-9-41 SE-DAT Trondheim-Værnes Airport (TRD) aviation-safety.net. Viitattu 18.4.2017.
  15. Harro Ranter: ASN Aircraft accident McDonnell Douglas DC-9-81 (MD-81) OY-KHO Gottröra aviation-safety.net. Viitattu 18.4.2017.
  16. Harro Ranter: ASN Aircraft accident McDonnell Douglas DC-9-87 (MD-87) SE-DIB Kobenhavn-Kastrup Airport (CPH) aviation-safety.net. Viitattu 18.4.2017.
  17. Svein Arne Haavik; Erik H. Sønstelie: –Bare kall megbosnier, s. 18-19. Verdens Gang, 1994.
  18. Harro Ranter: ASN Aircraft accident McDonnell Douglas DC-9-87 (MD-87) SE-DMA Milano-Linate Airport (LIN) aviation-safety.net. Viitattu 18.4.2017.
  19. Harro Ranter: ASN Aircraft accident de Havilland Canada DHC-8-402 Q400 LN-RDK Aalborg Airport (AAL) aviation-safety.net. Viitattu 18.4.2017.
  20. Harro Ranter: ASN Aircraft accident de Havilland Canada DHC-8-402 Q400 LN-RDS Vilnius Airport (VNO) aviation-safety.net. Viitattu 18.4.2017.
  21. Harro Ranter: ASN Aircraft accident de Havilland Canada DHC-8-402 Q400 LN-RDI København-Kastrup Airport (CPH) aviation-safety.net. Viitattu 18.4.2017.
  22. Harro Ranter: ASN Aircraft accident Airbus A330-343X LN-RKO Newark-Liberty International Airport, NJ (EWR) aviation-safety.net. Viitattu 18.4.2017.