Luettelo Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista
Wikimedia-luetteloartikkeli
Tämä on epätäydellinen luettelo arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista. Luettelosta on jätetty pois Alvar Aallon suunnittelemat muistomerkit ja asemakaavat, koska ne eivät ole rakennuksia. Mukana ei ole myöskään Aallon suunnittelemia kunnostustöitä tai sisustuksia. Paikkakunnat ja valtiot on ilmoitettu nykytilanteen mukaan.
Olemassa olevat rakennukset
muokkaaRakennus | Suunniteltu | Valmistunut | Sijainti | Maa | Kunta | Huom. | Kartalla | Kuva |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Alajärven suojeluskuntatalo[1] | 1919 | 1920 | Sairaalatie 9 | Suomi | Alajärvi | nykyinen Alajärven nuorisoseurantalo, Aallon ensimmäinen toteutettu suunnitelma | ||
Karpion huvila[2] | 1923 | Kramsunkatu | Suomi | Jyväskylä | korjaussuunnitelma ja lisärakennus, nyk. kaupunginjohtajan virka-asunto ja edustustila[3] | |||
Kauhajärven kirkon kellotapuli | 1923 | Kirkkotie 21 | Suomi | Lapua | ||||
Villa Manner[4] | 1923 | Ponneranta, Töysä | Suomi | Alavus | ||||
Alatalon kartanon päärakennus | 1924 | Tarvaala, Lievestuoreenjärven pohjoisosa | Suomi | Laukaa | ||||
Vekaran kesähuvila[5] | 1925 | Suomi | Karstula | |||||
Nuoran talo[6] | 1925 | Hongikontie 9, Taulumäki | Suomi | Jyväskylä | muutostyöt kaksikerroksiseksi | |||
Jyväskylän työväentalo[6] | 1924 | 1925 | Väinönkatu 7, Väinönkadun ja Kauppakadun kulma | Suomi | Jyväskylä | |||
Aira-talo[6] | 1924 | 1926 | Tapionkatu 2, Harjun ja torin kupeessa | Suomi | Jyväskylä | rautatieläisten asuintalo | ||
Seinäjoen suojeluskuntatalo[7] | 1924 | 1926 | Kauppakatu 17 | Suomi | Seinäjoki | nyk. Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo | ||
Villa Väinölä[1] | 1926 | Väinöntie 4 | Suomi | Alajärvi | lisärakennus 1938 | |||
Pylkönmäen kirkko[8] | 1926 | 1927 | Keskustie 40, Pylkönmäki | Suomi | Saarijärvi | Muutostyöt Jaakko Kuorikosken vuonna 1860 suunnittelemaan kirkkoon. | ||
Alajärven kunnansairaala[1] | 1924 | 1928 | Lääkärintie 1 | Suomi | Alajärvi | Alajärven vanha kunnansairaala | ||
Lounais-Suomen Maalaistentalo | 1927 | 1928 | Humaliston- ja Puutarhakadun kulma | Suomi | Turku | |||
Läntinen Pitkäkatu 20 | 1928 | Läntinen Pitkäkatu 20 | Suomi | Turku | ||||
Laurénin talo (Casa Laurén)[6] | 1925 | 1928 | Vapaudenkatu 12, Lounaispuiston lavan takana Vapaudenkadulla | Suomi | Jyväskylä | |||
Wilh. Schaumanin tehtaan isännöitsijän asunto[9][10] | 1928 | Joensuun rantapuisto | Suomi | Joensuu | ||||
Jyväskylän suojeluskuntatalo[6] | 1926 | 1929 | Kilpisenkatu 8 | Suomi | Jyväskylä | vuodesta 1934 lähtien nimeltään Valtiontalo | ||
Muuramen kirkko | 1926 | 1929 | Kirkkotie 7 | Suomi | Muurame | |||
Turun Sanomien toimitalo | 1928 | 1929–1930 | Kauppiaskatu 5 | Suomi | Turku | |||
Paimion parantola | 1929 | 1930–1933 | Alvar Aallontie 275 | Suomi | Paimio | asunnot 1931–1933 | ||
Villa Tammekann | 1932 | Viro | Tartto, Viro | |||||
Merry go round -kesähuvila | 1932 | Suomi | Jyväskylä | |||||
Toppilan sellutehdas[11] | 1930 | 1930–1931 | Alvar Aallon katu 5 | Suomi | Oulu | laajennus 1942–1944, purettu osittain 1986–1991 | ||
Viipurin kaupunginkirjasto | 1935 | Lenininpuisto | Venäjä | Viipuri | ||||
Riihitien talo[12] | 1934 | 1936 | Riihitie 20 | Suomi | Helsinki | Aallon oma kotitalo, nykyään museona | ||
Sunilan asuinalue[13] | 1936 | 1937–1938 | Sunila | Suomi | Kotka | rakennuksia myös 1950 ja 1952–1953 | ||
Sunilan sellutehdas[13] | 1936 | 1938 | Suomi | Kotka | ||||
Mätäsvaaran kaivosyhdyskunnan tyyppitalot[14][15] | 1939 | Mätäsvaara | Suomi | Lieksa | ||||
Pohjoismaisen Yhdyspankin talo | 1939 | Karhula | Suomi | Kotka | ||||
Tehtaanmäen asuinalue | 1939 | Inkeroinen | Suomi | Kouvola | Käsittää ns. Mestaritalot, Insinööritalot ja Tervalinja-talot sekä kolme myöhempää asuinrakennusta vuosilta 1951–1956. | |||
Terassitalo[16] | 1937 | 1939 | Alvar Aallon tie 4, Kauttua | Suomi | Eura | |||
Villa Mairea | 1939 | Noormarkku | Suomi | Pori | sauna 1946 | |||
tyyppitalo[12] | 1939 | Pirkkola | Suomi | Helsinki | myöhemmin muutettu | |||
Anjalan paperitehdas[17] | 1938 | Inkeroinen | Suomi | Kouvola | myöhemmin myös useita muita rakennuksia samalla tehdasalueella | |||
Tehtaanmäen koulu[17] | 1940 | Pihtojantie 8, Inkeroinen | Suomi | Kouvola | ||||
Tampereen asevelikylän talomallit | 1941 | Nekala | Suomi | Tampere | ||||
Kauttuan paperitehtaan rakennuksia[16] | 1942–1944 | Kauttua | Suomi | Eura | Lohiluoman insinööritalo (1944), Varkaudenmäen tehdastalot (1942–1946), asuntola/konepaja (1943–1944), sähkötalot (1944), autotalli sekä jokirannan sauna- ja pesularakennus (1946) | |||
”Tipula”, Kauttuan paperitehtaan naisvirkailijoiden asuntola[16] | 1942 | 1943 | Varkaudenmäentie, Kauttua | Suomi | Eura | Kauttuan paperitehtaan naisvirkailijoiden asuntola | ||
kaksi Strömbergin asuintaloa[12] | 1942, 1948 | Kornetintie 18 ja 22 Pitäjänmäki | Suomi | Helsinki | ||||
Rouhialan voimalaitoksen johtajan asunto | 1943 | Jääski | Venäjä | Enso | ||||
Atrin kaivoksen hirsitalot[18] | 1943–1946 | Muoniontie, Sirkka | Suomi | Kittilä | Pohjoisimmat Aallon suunnittelemat rakennukset | |||
Strömbergin tehtaan varastorakennus | 1945 | Suomi | Vaasa | myös joitain muita pieniä rakennuksia tehdasalueella | ||||
Ahlströmin tehtaiden rakennuksia | 1940-luku | Karhula | Suomi | Kotka | konttori- ja konepajarakennus, lasivarasto, Karhunkadun asuintalo ja ns. Tennistalot | |||
Karhunkankaan omakotitalot ja kauppa[17] | 1945–1946 | Inkeroinen | Suomi | Kouvola | AA-tyypin omakotitalot rakennettu 1945 alkaen, kauppa vuonna 1947. | |||
Pihlavan sahan tehtaanjohtajan asunto[19] | 1946 | Suomi | Pori | Samoilla piirustuksilla rakennettiin myös 1942 Ahlströmin Karhulan tehtaiden johtajan asunto | ||||
asuintaloja Hongiston alueella[20] | 1946 | Vanaja | Suomi | Hämeenlinna | Vanajan autotehtaan työntekijöiden asuntoja. | |||
Korpikoto | 1946 | Koskion rannalla | Suomi | Pertunmaa | rakennuttaja Jörgen Schauman, nyk. yksityinen | yksityinen | ||
Strömbergin tehtaan asuinalue | 1946, 1949 | Aaltopuisto | Suomi | Vaasa | 12 puutaloa ja muuntamorakennus valmistuneet 1946, viisi kivitaloa ja sauna 1949 | |||
Johnson Research Institute | 1947 | Ruotsi | Avesta | |||||
Villa Kauppi | 1948 | Suomi | Heinolan maalaiskunta | |||||
Villa Kihlman | 1949 | Näsijärvi | Suomi | Tampere | ||||
Baker House | 1949 | Massachusetts Institute of Technology (MIT) | Yhdysvallat | Boston | ||||
Pekolan talot | 1950–1951 | Ilmarinkatu 27-35 | Suomi | Tampere | ||||
Erottajan paviljonki[12] | 1941 | 1951 | Erottaja | Suomi | Helsinki | Paikalla ensin 1941 valmistunut tilapäinen rakennelma, jonka tilalle nykyinen rakennettiin. | ||
Insinööritalo[12] | 1948 | 1952 | Ratakatu 9, Punavuori | Suomi | Helsinki | |||
Otahalli[21] | 1952 | Otaranta 6 | Suomi | Espoo | laajennus 1954 | |||
Säynätsalon kunnantalo[6] | 1949 | 1952 | Säynätsalo | Suomi | Jyväskylä | |||
Enso-Gutzeitin paperitehdas | 1952 | Suomi | Kotka | |||||
Enso-Gutzeitin vapaa-ajan huvila[12] | 1951 | 1952 | Ramsinniementie 24 Kallvik | Suomi | Helsinki | |||
Oulun lannoitetehdas (ent. Typpi Oy) ja asuinalue[22] | 1953 | Suomi | Oulu | asuintaloja 1952–1956 ja 1958–1963, tehdasrakennuksia 1951-1966 | ||||
Huvila Manner | 1953 | Sondby | Suomi | Porvoo | ||||
Urheiluhalli U1 | 1953 | Seminaarinmäki | Suomi | Jyväskylä | ||||
Muuratsalon koetalo[6] | 1952 | 1954 | Muuratsalo, Säynätsalo | Suomi | Jyväskylä | |||
Aerola | 1954 | Aviapolis | Suomi | Vantaa | ||||
Lozzi | 1952 | 1954 | Seminaarinmäki | Suomi | Jyväskylä | |||
Lyhty | 1954 | Seminaarinmäki | Suomi | Jyväskylä | ||||
Kasvatusopillisen korkeakoulun asuntola | 1952 | 1954 | Seminaarinmäki | Suomi | Jyväskylä | nyk. Jyväskylän yliopiston "Philologica" | ||
Kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskoulu | 1952 | 1954 | Suomi | Jyväskylä | nyk. Jyväskylän yliopiston varhaiskasvatuksen laitos | |||
kerrostaloryhmä[12] | 1952 | 1954 | Kadetintie 10, Riihitie 14 ja Tallikuja 2, 4 ja 6, Munkkiniemi | Suomi | Helsinki | |||
Teknillisen korkeakoulun sahalaboratorio[21] | 1954 | Konemiehentie 1, Otaniemi | Suomi | Espoo | ||||
Pamilon vesivoimalaitos ja työntekijöiden asuintalo | 1954 | Uimaharju, Eno | Suomi | Joensuu | ||||
Karnaphulin paperitehdas | 1950 | 1954 | Bangladesh | Chandraghona | ||||
Rautatalo[12] | 1951 | 1955 | Keskuskatu 3 | Suomi | Helsinki | |||
VTT:n vuoriteknillinen laboratorio[21] | 1955 | Metallimiehenkuja 2, Otaniemi | Suomi | Espoo | laajennus 1962 | |||
Alvar Aallon ateljee[12] | 1955 | Munkkiniemi, Tiilimäki 20 | Suomi | Helsinki | lisärakennus 1963 | |||
Aallon kirjasto | 1955 | Seminaarinmäki | Suomi | Jyväskylä | ||||
Jyväskylän uimahalli | 1954 | 1955 | Pitkäkatu 2 | Suomi | Jyväskylä | nykyinen AaltoAlvari, laajennuksia 1964 ja 1975 | ||
Urheiluhalli U2 | 1955 | Seminaarinmäki | Suomi | Jyväskylä | ||||
Kasvatusopillisen korkeakoulun voimistelurakennus | 1955 | Suomi | Jyväskylä | |||||
Jyväskylän yliopiston päärakennus | 1954 | 1955 | Seminaarinkatu 15, Seminaarinmäki | Suomi | Jyväskylä | "Capitolium", ent. Kasvatusopillinen korkeakoulu; kirjastosiipi 1958 | ||
Summan paperitehdas | 1955 | Suomi | Hamina | paperikonehallit 1 ja 2; laajennuksia 1958 ja 1972 | ||||
asuintalo[12] | 1953 | 1955 | Pitäjänmäki | Suomi | Helsinki | |||
Interbau-asuinkerrostaloja | 1954 | 1955–1957 | Hansaviertel | Saksa | Berliini | alueella myös useiden muiden arkkitehtien suunnittelemia rakennuksia | ||
Aalto-paviljonki | 1956 | Italia | Venetsia | Suomen paviljonki Venetsian biennaalissa | ||||
Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo[12] | 1948 | 1956 | Nordenskiöldinkatu 12 | Suomi | Helsinki | |||
Kainula[23] | 1957 | Sissikuja 3 | Suomi | Kajaani | ||||
Kolmen Ristin kirkko[24] | 1955 | 1957 | Ruokolahdentie 27, Vuoksenniska | Suomi | Imatra | |||
Luostarisen kesähuvila | 1957 | Torsanjärvi | Suomi | Ruokolahti | ||||
Aaltokeskus | 1951 | 1958–1987 | Koulukatu 21 | Suomi | Seinäjoki | |||
Kulttuuritalo[12] | 1952 | 1958 | Sturenkatu 4 | Suomi | Helsinki | |||
Korkalovaaran asuinalue[25] | 1956 | 1958–1961 | Suomi | Rovaniemi | ||||
Maison Louis Carré | 1956 | 1959 | Ranska | Bazoches-sur-Guyonne | ||||
Ahon liiketalot[26][25] | 1958, 1960, 1962 | 1959, 1962, 1963 | Koskikadun ja Jaakonkadun varrella | Suomi | Rovaniemi | kolme asuin- ja liikerakennusta keskustassa | ||
Lieksankosken voimalaitos ja laitoksen valvojien asuintalo | 1959 | 1960 | Alakanavantie | Suomi | Lieksa | |||
Lakeuden risti -kirkko[7] | 1956 | 1960 | Aaltokeskus | Suomi | Seinäjoki | |||
VTT:n öljy- ja turveteknillinen laboratorio[21] | 1960 | Biologinkuja 5, Otaniemi | Suomi | Espoo | ||||
Petkeleen asuinalue[27] | 1960–1964 | Suomi | Hamina | Summan paperitehtaan johtajien ja työläisten asunnot | ||||
Keski-Suomen museo[6] | 1954 | 1961 | Alvar Aallon katu 7, Ruusupuisto, Älylä | Suomi | Jyväskylä | samaa kokonaisuutta kuin Alvar Aalto -museo | ||
Lappia-talo[25] | 1961 | Jorma Eton tie 8 | Suomi | Rovaniemi | teatterisali 1972, kongressisali 1975 | |||
Aaltohuset | 1961 | Ruotsi | Avesta | |||||
Enso-Gutzeitin pääkonttori[12] | 1959 | 1962 | Kanavaranta 1 | Suomi | Helsinki | |||
Seinäjoen kaupungintalo[7] | 1962 | Aaltokeskus | Suomi | Seinäjoki | ||||
Viitatorni[6] | 1957 | 1962 | Viitaniementie 16, Viitaniemi | Suomi | Jyväskylä | |||
Otaniemen lämpövoimala[21] | 1962 | Otakaari 6, Otaniemi | Suomi | Espoo | ||||
Pankakosken voimalaitos | 1960 | 1962 | Ruukintie | Suomi | Lieksa | |||
Alvar-Aalto-Kulturhaus | 1958 | 1962 | Saksa | Wolfsburg | ||||
Aalto-Hochhaus | 1958 | 1962 | Saksa | Bremen, Saksa | ||||
Pyhän Hengen kirkko ja seurakuntakeskus | 1960 | 1962 | Saksa | Wolfsburg | ||||
VTT:n lämpöteknillinen laboratorio[21] | 1963 | Lämpömiehenkuja 3, Otaniemi | Suomi | Espoo | ||||
Harjuviidan kerrostaloryhmä[28] | 1964 | Tapiola | Suomi | Espoo | As Oy Kannastorni, As Oy Harjuviita 1, 16 ja 18 sekä As Oy Otatornit | |||
Ilokivi | 1964 | Keskussairaalantie 2 | Suomi | Jyväskylä | Jyväskylän yliopiston ylioppilastalo | |||
Otaniemen teekkarikylän kesähotelli[21] | 1964 | Jämeräntaival 3, Otaniemi | Suomi | Espoo | ||||
Otaniemen ostoskeskus[21] | 1965 | Otakaari 11-15, Otaniemi | Suomi | Espoo | laajennus 1969 (lisärakennus 1985 Elissa Aalto) |
|||
Teknillisen korkeakoulun päärakennus[21] | 1965 | Otakaari 1, Otaniemi | Suomi | Espoo | laajennus 1975 | |||
Seinäjoen kaupunginkirjasto[7] | 1965 | Aaltokeskus | Suomi | Seinäjoki | ||||
Suomen Yhdyspankin liiketalo[12] | 1960 | 1965 | Fabianinkatu 29 | Suomi | Helsinki | |||
Seinäjoen seurakuntakeskus[7] | 1956 | 1965 | Ala-Kuljun katu 2, Aaltokeskus | Suomi | Seinäjoki | |||
Rovaniemen pääkirjasto[25] | 1961 | 1965 | Suomi | Rovaniemi | ||||
Maison Aho[26] | 1964 | 1965 | Pohjolankatu | Suomi | Rovaniemi | |||
rivitalo | 1963 | 1965 | Myllymäenkatu 1 | Suomi | Pietarsaari | |||
Västmanlands-Dala-osakuntatalo | 1961 | 1965 | Ruotsi | Uppsala | ||||
VTT:n paloteknillinen laboratorio[21] | 1966 | Kivimiehentie 4, Otaniemi | Suomi | Espoo | laajennus 1973 ja 1978 | |||
VTT:n puuteknologian laboratorio[21] | 1966 | Puumiehenkuja 2, Otaniemi | Suomi | Espoo | ||||
Otaniemen hoitokunnan talo[21] | 1966 | Otakaari 8, Otaniemi | Suomi | Espoo | ||||
Schönbühlin tornitalo | 1964 | 1967 | Sveitsi | Schönbühl, Luzern | ||||
valtion virastotalo[7] | 1968 | Alvar Aallon katu 9, Aaltokeskus | Suomi | Seinäjoki | ||||
Pyhän Stefanoksen kirkko ja seurakuntakeskus | 1960 | 1968 | Saksa | Detmerode, Wolfsburg | ||||
Pohjolan talo | 1962 | 1968 | Islanti | Reykjavik | ||||
Akateeminen Kirjakauppa[12] | 1961 | 1969 | Pohjoisesplanadi 39 | Suomi | Helsinki | |||
Teknillisen korkeakoulun keskuskirjasto[21] | 1969 | Otaniementie 9, Otaniemi | Suomi | Espoo | ||||
Villa Kokkonen | 1967 | 1969 | Tuulimyllyntie 5 | Suomi | Järvenpää | |||
Tammisaaren Säästöpankin talo | 1962 | 1969 | Asematie 6, Tammisaari | Suomi | Raasepori | laajennusosa 1986; nykyisin ravintola Piazza | ||
Alajärven hallintokeskus[1] | 1965 | 1970 | Alvar Aallon tie 1 | Suomi | Alajärvi | kaupungintalo 1967, terveyskeskus 1967 ja seurakuntatalo 1970 | ||
Jyväskylän poliisitalo | 1967 | 1970 | Kilpisenkadun ja Hannikaisenkadun kulmassa | Suomi | Jyväskylä | nykyisin Tietotalo | ||
Liikuntatieteen laitosrakennus | 1970 | Seminaarinmäki | Suomi | Jyväskylä | ||||
Villa Skeppet (Villa Schildt) | 1969 | 1970 | Itäinen rantakatu 7, Tammisaari | Suomi | Raasepori | |||
Mount Angelin luostarin kirjasto | 1964 | 1970 | Yhdysvallat | Mt. Angel, Oregon | ||||
Finlandia-talo[12] | 1962 | 1971 | Mannerheimintie 13 | Suomi | Helsinki | kongressisiipi 1975 | ||
Otaniemen vesitorni[21] | 1971 | Tekniikantie 6, Otaniemi | Suomi | Espoo | ||||
Otaniemen urheilukentän pukusuoja[21] | 1972 | Luolamiehentie 4, Otaniemi | Suomi | Espoo | ||||
Kunsten | 1958 | 1972 | Tanska | Aalborg | ||||
Alvar Aalto -museo[6] | 1971 | 1973 | Alvar Aallon katu 7 | Suomi | Jyväskylä | |||
Sähkötalo[12] | 1965 | 1973 | Kampinkuja 2 | Suomi | Helsinki | |||
Villa Oksala | 1965–1966 | 1974 | Suomi | Ruotsula, Korpilahti | sauna 1968 | |||
Ristinkirkko | 1978 | Kirkkokatu 4 | Suomi | Lahti | ||||
virastotalo[6] | 1979 | Hannikaisenkatu 17 ?? | Suomi | Jyväskylä | ||||
Riolan kirkko ja seurakuntakeskus | 1965 | 1980 | Italia | Riola di Verganto, | ||||
Jyväskylän kaupunginteatteri[6] | 1964–1966 | 1982 | Vapaudenkatu 36 | Suomi | Jyväskylä | Elissa Aalto teki lopulliset piirustukset Alvar Aallon kuoltua. | ||
Seinäjoen kaupunginteatteri[7] | 1987 | Aaltokeskus | Suomi | Seinäjoki | Elissa Aalto teki lopulliset piirustukset Alvar Aallon kuoltua. | |||
Rovaniemen kaupungintalo[25] | 1961 | 1988 | Hallituskatu 7 | Suomi | Rovaniemi | Elissa Aalto teki lopulliset piirustukset Alvar Aallon kuoltua. | ||
Essenin oopperatalo | 1959 | 1988 | Saksa | Essen | Harald Deilmann teki lopulliset piirustukset Alvar Aallon kuoltua. | |||
Alajärven kaupunginkirjasto[1] | 1991 | Kirkkotie 7 | Suomi | Alajärvi | Aallon arkkitehtitoimiston viimeinen suunnittelutyö, toimiston muut arkkitehdit suunnittelivat Alvar Aallon kuoleman jälkeen. |
Puretut ja tuhoutuneet rakennukset
muokkaaVuosi | Rakennus | Paikkakunta | Huom. | Kuva |
---|---|---|---|---|
1922 | Suomen Messujen paviljonkeja | Tampere | väliaikaisia rakennelmia | |
1923 | Kauhajärven kansakoulu | Lapua | toteutettiin muutettuna, tuhoutunut tulipalossa | |
1924 | Tuuralan kesähuvila | Kintaus, Petäjävesi | tuhoutunut tulipalossa 1938 | |
1926 | Rauhanyhdistyksen talo | Jyväskylä | purettu 1970-luvulla | |
1926 | kaksi kioskirakennusta | Jyväskylä | purettu | |
1926 | Ollilan tilan päärakennus | Palokka, Jyväskylän maalaiskunta | purettu | |
1926 | Lounaispuiston yleinen käymälä | Jyväskylä | purettu | |
1927 | Jyväskylän kaupungin lihatarkastamo | Jyväskylä | purettu 1960-luvulla | |
1927 | Kankaan paperitehtaan konttori | Jyväskylä | tuhoutunut | |
1928 | useita bensiiniasemia Sisä-Suomen Rautakaupalle | Jyväskylä | kaikki purettu | |
1929 | Turun 700-vuotismessujen paviljongit | Turku | väliaikainen rakennus, yhdessä Erik Bryggmanin kanssa | |
1936 | Alppilan kesäteatteri | Helsinki | mahdollisesti toteutettu kokonaan tai osittain, mutta myöhemmin purettu | |
1937 | Suomen paviljonki Pariisin maailmannäyttelyssä | Pariisi, Ranska | väliaikainen rakennelma | |
1938 | Lapuan maatalousnäyttelyn metsäpaviljonki | Lapua | väliaikainen rakennelma | |
1939 | Suomen paviljonki New Yorkin maailmannäyttelyssä | New York, Yhdysvallat | väliaikainen rakennelma | |
1939 | Inkeroisten lottakahvila | Inkeroinen, Sippola/Anjalankoski | purettu 1980 | |
1940-luku | Strömbergin tehtaan portti- ja toimistorakennus | Pitäjänmäki, Helsinki | purettu 2002 | |
1940-luku | Strömbergin tehtaan mestarien asuintalo | Pitäjänmäki, Helsinki | purettu 1997 | |
1945 | Väinölän konepaja | Jyväskylä | tuhoutunut tulipalossa | |
1946 | Svenska Artekin näyttelypaviljonki | Hedemora, Ruotsi | väliaikainen rakennelma | |
1946 | omakotitalo Nieminen | Inkeroinen, Sippola | purettu | |
1948 | Varkauden saha | Varkaus | purettu 1970-luvulla | |
1958 | Pamilon voimalaitoksen kioski | Uimaharju, Eno | purettu |
Toteutumattomia suunnitelmia
muokkaaSijainti-kohdassa on mainittu suunnitteluhetken aikainen kunta, ei nykyinen kunta.
Vuosi | Rakennus | Sijainti | Viite |
---|---|---|---|
1949 | Kaupungintalo ja hallintokeskus | Imatra | [29] |
1949 | Kultuurikeskus | Imatra | [30] |
1949 | Teatteri | Imatra | [31] |
1949 | Kirjasto | Imatra | [32] |
1950 | Teatteri | Säynätsalo | [31] |
1953 | Paperilaboratorio | Otaniemi, Espoo | [33] |
1953 | Akustiikan laboratorio | Otaniemi, Espoo | [33] |
1953 | Laboratorioryhmä | Otaniemi, Espoo | [33] |
1954 | Maatalouden tutkimuslaitoksen laboratorio | Tikkurila, Helsingin maalaiskunta | [34] |
1955 | Oulun yliopiston teknologian laitos | Oulu | [35] |
1955 | Teatteri ja konserttisali | Oulu | [36] |
1955 | Koetalo | Otaniemi, Espoo | [37] |
1955 | Betonilaboratorio | Otaniemi, Espoo | [37] |
1955 | Irakin keskuspankki | Bagdad, Irak | [38] |
1955–1956 | Galerie Gyllenberg | Helsinki | |
1955–1956 | Ahlströmin toimisto- ja varastotiloja | Karhula | [39] |
1955–1957 | Kaupungintalo | Göteborg, Ruotsi | [40] |
1956 | Lincoln Center | New York | [36] |
1956 | Drottningtorget | Göteborg | [41] |
1957 | Sauna ja autotalli, Typpi Oy | Oulu | [42] |
1957 | Asuintaloja, Kampementsbacken | Tukholma | [43] |
1957 | Sauna, Ilmari Luostarinen | Torsajärvi, Rautjärvi | [42] |
1957 | Kaupungintalo | Marl, Saksa | [44] |
1958 | Taidemuseo | Bagdad | [45] |
1958 | Autotalli, Enso-Gutzeit | Summa, Vehkalahti | [46] |
1958 | Kirjasto ja museo | Bagdad, Irak | [32] |
1958 | Kirkko | Tarkka paikka tuntematon, Tanska | [47] |
1958 | Ahlströmin rakennuksia | Karhula | [48] |
1958 | Posti- ja lennätinlaitos | Bagdad, Irak | [38] |
1958 | Installations paroissiales | [49] | |
1958 | Kaupungintalo | Kiiruna, Ruotsi | [50] |
1958–1959 | Munkkiniemen nuorisotalo | Munkkiniemi, Helsinki | [51] |
1959–1962 | Siège d'Enso-Gutzeit | Helsinki | [52] |
1960 | Elokuvateatteri | Leverkusen, Länsi-Saksa | [53] |
1960 | Kirjasto | Leverkusen, Länsi-Saksa | [54] |
1960–1961 | Lieksankosken voimalan laajennus | Lieksa | [55] |
1961 | Keskusaukio | Wolfsburg, Länsi-Saksa | [56] |
1962 | Fennian talo | Helsinki | [57] |
1962 | Liaison de Katajanokka au centre ville | Katajanokka, Helsinki | [58] |
1962 | Stockholms Enskilda Bank | Tukholma | [59] |
1962 | Kulttuurikeskus | Leverkusen, Länsi-Saksa | [60] |
1963 | Centre urbain | Montréal, Kanada | [61] |
1963–1965 | Kirjasto | Seinäjoki | [54] |
1963–1967 | Shellin huoltoasema | Otaniemi, Espoo | [58] |
1964 | BP:n hallintorakennus | Hampuri, Länsi-Saksa | [62] |
1964 | Sabbagh-keskus | Beirut, Libanon | [63] |
1964 | Pohjola-vakutusyhtiön rakennus | Helsinki | [62] |
1964–1966 | Asemakaava | Kivenlahti ja Soukka, Espoo | [55] |
1964–1967 | Institut de la fondation internationale des designers et des architectes |
Beatenberg, Bernin ylämaa, Sveitsi |
[64] |
1965 | Centre urbain | Castrop-Rauxel, Länsi-Saksa | [65] |
1965 | Teatteri | Castrop-Rauxel, Länsi-Saksa | [66] |
1965 | Kaupungintalo Castrop-Rauxel | Castrop-Rauxel, Länsi-Saksa | [67] |
1966 | Plan d'une ville expérimentale | Gammelbacka, Porvoon maalaiskunta | [68] |
1966 | Esikaupunkisuunnitelma | Pavia, Italia | [69] |
1966 | Konserttitalo | Siena, Italia | [70] |
1966–1967 | William Lehtinen -museo | Helsinki | [71] |
1966–1971 | Kulttuurikeskus | Kokkola | [66] |
1966–1971 | Kirjasto | Kokkola | [72] |
1967 | Arkkitehtuurimuseo | Helsinki | [73] |
1967 | Centre paroissial protestant | Altstetten, Zürich, Sveitsi | [74] |
1968 | Jyväskylän yliopiston kirjasto | Jyväskylä | [72] |
1975–1976 | Moskeija | Jedda, Saudi-Arabia | [75] |
1975–1976 | Museo, planetaario, akvaario, auditorio | Jedda, Saudi-Arabia | [76] |
Lähteet
muokkaa- Alvar Aalto's Architecture (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) [vanhentunut linkki]
- Alvar Aallon arkkitehtuuria [vanhentunut linkki]
- Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY
- Alvar Aalto Keski-Suomessa (Arkistoitu – Internet Archive)
- Lista Otaniemen rakennuksista aikajärjestyksessä (Arkistoitu)
- Leena Makkonen: Alvar Aallon kädenjälki Helsingissä
- Eeva Maija Viljo: Aalto, Alvar (1898–1976) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 16.9.1997. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Architectural Monographs 4: Alvar Aalto, s. 110–117. Academy editions, Lontoo 1984 (2. painos)
- Alvar Aalto Lapissa
- Göran Schildt: Alvar Aalto: A Life's Work: Architecture, Design and Art. Otava, 1994. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste (englanniksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c d e Alvar Aalto Alajärvellä (alasivuineen) Alajärven kaupungin kulttuuripalvelut. 1999. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 20.2.2018.
- ↑ Schildt, Göran: Valkoinen pöytä : Alvar Aallon nuoruus ja taiteelliset perusideat, s. 268. Suomentanut Raija Mattila. Helsinki: Otava, 1982. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- ↑ Mervola, Pekka: Älylän talolla on arvonsa 15.9.2014. Keskisuomalainen. Viitattu 23.2.2018.
- ↑ Villa Manner RKY. Viitattu 20.2.2018.
- ↑ Alvar Aallon toteutuneita projekteja Keski-Suomessa Finnica. Arkistoitu 10.3.2016. Viitattu 20.2.2018.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Alvar Aallon kohteet (Myös alasivut 1-4) Visit Jyväskylä. Arkistoitu 20.2.2018. Viitattu 20.2.2018.
- ↑ a b c d e f g Alvar Aalto Seinäjoella (ja alasivut) Seinäjoki. Viitattu 20.2.2018.
- ↑ Pylkönmäen kirkko Saarijärven seurakunta. Viitattu 20.2.2018.
- ↑ Vepsä, Anna: Pylväsestetiikkaa Itä-Suomen Faneeritehtaalla : Schaumanin isännöitsijän asuintalo Joensuussa teollisuusjohtajien rakennusten ja Alvar Aallon klassistisen tuotannon edustajana. Jyväskylän yliopisto, 2007.
- ↑ Joensuun rantapuistovyöhyke RKY. Viitattu 20.2.2018.
- ↑ Toppilan satama ja teollisuusalue RKY. Viitattu 20.2.2018.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Leena Makkonen: Alvar Aallon kädenjälki Helsingissä Helsingin kaupunginsuunnitteluvirasto. Viitattu 20.2.2018.
- ↑ a b Sunilan tehtaat ja asuinalue RKY. Viitattu 20.2.2018.
- ↑ Alvar Aallon perintö mätänee unohduksiin Lieksassa – katso kuvat Yle Uutiset. 19.7.2015. Viitattu 29.7.2024.
- ↑ Arkkitehti Alvar Aallon talot Mätäsvaaran kaivoskylässä, Puumies-lehden Ritva Variksen artikkeli matasvaarankaivos.fi. Viitattu 29.7.2024.
- ↑ a b c Alvar Aalto Euran Kauttualla Eura. Arkistoitu 20.2.2018. Viitattu 20.2.2018.
- ↑ a b c Alvar Aalto Inkeroisissa Stora Enso. 2017. Arkistoitu 20.2.2018. Viitattu 20.2.2018.
- ↑ Päivi Lukkarinen. Aalto Lapissa. Alvar Aallon Lapin tuotanto. Atena: Jyväskylä 1998.
- ↑ Pihlavan saha ja asuinalueet RKY. Viitattu 20.2.2018.
- ↑ Hongiston historiaa Hongistoon. Viitattu 20.2.2018.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Tuula Isohanni & Päivi Kiuru: Kävellen kampuksella Aalto-yliopisto. 2014. Arkistoitu 15.8.2016. Viitattu 20.2.2018.
- ↑ Oulun arkkitehtuurin opaskartta p-ssafa.fi. Viitattu 20.2.2018.
- ↑ Kainula
- ↑ Kolmen Ristin Kirkko Imatran seurakunta. Arkistoitu 23.7.2019. Viitattu 20.2.2018.
- ↑ a b c d e Rovaniemen arkkitehtuuria Alvar Aalto Lapissa. Lapinkävijät. Viitattu 20.2.2018.
- ↑ a b Alvar Aallon Maison Aho ja Ahon asuinliiketalot RKY. Viitattu 19.2.2018.
- ↑ Petkeleen asuinalueet RKY. Viitattu 20.2.2018.
- ↑ Itäranta Arkkitehtuurimuseo. Arkistoitu 20.12.2013. Viitattu 20.2.2018.
- ↑ Schildt s. 130
- ↑ Schildt s. 92
- ↑ a b Schildt s. 102
- ↑ a b Schildt s. 114
- ↑ a b c Schildt s. 85
- ↑ Schildt s. 87
- ↑ Schildt s. 87–88
- ↑ a b Schildt s. 103
- ↑ a b Schildt s. 86
- ↑ a b Schildt s. 141
- ↑ Schildt s. 152
- ↑ Schildt s. 130–131
- ↑ Schildt s. 162
- ↑ a b Schildt s. 80
- ↑ Schildt s. 26
- ↑ Schildt s. 131–132
- ↑ Schildt s. 122
- ↑ Schildt s. 162
- ↑ Schildt s. 52
- ↑ Schildt s. 152
- ↑ Schildt s. 66
- ↑ Schildt s. 132
- ↑ Schildt s. 95
- ↑ Schildt s. 141–142
- ↑ Schildt s. 106
- ↑ a b Schildt s. 115
- ↑ a b Schildt s. 27
- ↑ Schildt s. 35–36
- ↑ Schildt s. 142
- ↑ a b Schildt s. 163
- ↑ Schildt s. 142–143
- ↑ Schildt s. 35
- ↑ Schildt s. 36–37
- ↑ a b Schildt s. 144
- ↑ Schildt s. 145
- ↑ Schildt s. 98
- ↑ Schildt s. 37–38
- ↑ a b Schildt s. 109
- ↑ Schildt s. 134
- ↑ Schildt s. 28–29
- ↑ Schildt s. 29
- ↑ Schildt s. 109–110
- ↑ Schildt s. 123–124
- ↑ a b Schildt s. 118
- ↑ Schildt s. 124
- ↑ Schildt s. 56–58
- ↑ Schildt s. 58
- ↑ Schildt s. 101
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alvar Aallon suunnitelemia rakennuksia Wikimedia Commonsissa